Onko täällä ketään omavaraisuudesta kiinnostunutta tai omavaraisesti elävää?

Minusta omavarainen elämä on nykyaikana elää velkaantumatta ja maksaa ostokset, silloin kun ostaa, eikä luottokortilla. Asuntoon useimmiten kuitenkin pitää ottaa asuntolaina. Omavaraisuus on myös sitä, että maksaa laskut ajallaan ja kerryttää puskurirahastoa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi valtion tuet pitäisi jättää ottamatta, kun valtiosta ei kuitenkaan voi erota, vaan valtio aktiivisesti estää omavaraisen ihmisen pärjäämisen muuten?

Minä pystyisin elättämään itseni hyvin omavaraisena, mutta koska valtio määrää, etten voi tehdä haluamiani töitä (tilan tuotteiden myynti ja vaihtokauppa, pontikan keitto, kasvilääkintä, yms.), elää haluamallani tavalla, ja että minun on maksettava veroja ja noudatettava sääntöjä vaikka en halua olla osa nykyistä yhteiskuntaa, en koe minkäänlaista omantunnontuskaa ottaessani kaikki mahdolliset tuet jotka vain saan.

Sä olet jo ottanut valtiolta vastaan uskomattoman määrän etuja, monet meistä olisi kuollut jo synnytyksessä tai lapsena ilman terveydenhuoltoa ja rokotuksia nyt ihan ensinnäkin. Ei kukaan voi päättää, että otan kyllä vain etuudet mutta en halua mitään velvollisuuksia, koska itse keksimäni todellisuus on parempi kuin nykyinen systeemi.

Vierailija kirjoitti:

Täydelliseen omavaraisuuteen en haluaisi, eikä se Suomen oloissa juuri ole edes saavutettavissa.

Haluaisin kuitenkin esimerkiksi ruuan suhteen omavaraistaa elämää enemmänkin. Tällä hetkellä oikeastaan vain marjat ovat sellaista ravintoa, jota ei tarvitse ollenkaan ostaa. Perheessä myös metsästetään ja kalastetaan, joten riistaa ja kalaa on aina silloin tällöin omasta takaa. Ei kuitenkaan kovin usein.

Kanoja haluaisin, kunhan asumistilanne sen sallisi. Lähinnä munien takia, en niinkään lihan. Myös mehiläisten kasvatus kiinnostaa, ja hunajan+vahan hyödyntäminen monipuolisesti (ruokaa, kynttilöitä, saippuaa...) Kasvimaa tietysti myös, sekin on kuitenkin suuremmassa mittakaavassa tässä asunnossa vielä mahdoton.

Kaikenlaisia haaveita sitä on, mutta elämäntilanteen takia vielä täytyy odottaa hetki ennen kuin voi osaa niistä edes suunnitella toteuttavansa.

Isomummu nauraisi makeasti, jos tuon väitteen olisi kuullut...

Avaatko vähän tuota ajatustasi, että miksi Suomessa ei sinusta ole mahdollista omavaraiseen elämään?

Vierailija kirjoitti:

Minusta omavarainen elämä on nykyaikana elää velkaantumatta ja maksaa ostokset, silloin kun ostaa, eikä luottokortilla. Asuntoon useimmiten kuitenkin pitää ottaa asuntolaina. Omavaraisuus on myös sitä, että maksaa laskut ajallaan ja kerryttää puskurirahastoa.

No tuo ei ole kyllä omavaraisuutta nähnytkään... Tuohan on kapitalismia puhtaimmillaan!

Omavaraisuus tarkoittaa sitä, että tarvittaessa pärjää omillaan/omalla kyläyhteisöllään tilanteessa kuin tilanteessa. Eli ei ole riippuvainen toisten tuottamista tarvikkeista, vaan pystyy tuottamaan itse sen mitä elämiseen vaatii. Toki hyvänä aikana voi myös ostaa vaikka kahvia ja suklaata kaupasta, mutta kaiken elintärkeän tuottaa ja tekee itse.

Vierailija kirjoitti:

Täydelliseen omavaraisuuteen en haluaisi, eikä se Suomen oloissa juuri ole edes saavutettavissa.

Haluaisin kuitenkin esimerkiksi ruuan suhteen omavaraistaa elämää enemmänkin. Tällä hetkellä oikeastaan vain marjat ovat sellaista ravintoa, jota ei tarvitse ollenkaan ostaa. Perheessä myös metsästetään ja kalastetaan, joten riistaa ja kalaa on aina silloin tällöin omasta takaa. Ei kuitenkaan kovin usein.

Kanoja haluaisin, kunhan asumistilanne sen sallisi. Lähinnä munien takia, en niinkään lihan. Myös mehiläisten kasvatus kiinnostaa, ja hunajan+vahan hyödyntäminen monipuolisesti (ruokaa, kynttilöitä, saippuaa...) Kasvimaa tietysti myös, sekin on kuitenkin suuremmassa mittakaavassa tässä asunnossa vielä mahdoton.

Kaikenlaisia haaveita sitä on, mutta elämäntilanteen takia vielä täytyy odottaa hetki ennen kuin voi osaa niistä edes suunnitella toteuttavansa.

Haluaisin kuulla tarkemmin suunnitelmistasi koska koko vuoden omavaraisuus on h.... yön kovan työn takana. Edes se että saat itsellesi varastoitua talven ajaksi (jolloin mikään ei kasva) tarpeeksi ruokaa on Ihan helvetin kovan työ takana. Jos ruokittavana on vielä useampia suu niin sen kovempi työ. Sen lisäksi vielä mahdolliset puutyöt jotta torppa lämpenee. Noihin hommiin ei ihan yksin pelkkä kuokka ja saha välineenä pysty. Jo aloitus siis jo vaatii merkittäviä investointeja koneisiin.

Jos tavoitteena on osa-omavaraisuus niin se on jo helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täydelliseen omavaraisuuteen en haluaisi, eikä se Suomen oloissa juuri ole edes saavutettavissa.

Haluaisin kuitenkin esimerkiksi ruuan suhteen omavaraistaa elämää enemmänkin. Tällä hetkellä oikeastaan vain marjat ovat sellaista ravintoa, jota ei tarvitse ollenkaan ostaa. Perheessä myös metsästetään ja kalastetaan, joten riistaa ja kalaa on aina silloin tällöin omasta takaa. Ei kuitenkaan kovin usein.

Kanoja haluaisin, kunhan asumistilanne sen sallisi. Lähinnä munien takia, en niinkään lihan. Myös mehiläisten kasvatus kiinnostaa, ja hunajan+vahan hyödyntäminen monipuolisesti (ruokaa, kynttilöitä, saippuaa...) Kasvimaa tietysti myös, sekin on kuitenkin suuremmassa mittakaavassa tässä asunnossa vielä mahdoton.

Kaikenlaisia haaveita sitä on, mutta elämäntilanteen takia vielä täytyy odottaa hetki ennen kuin voi osaa niistä edes suunnitella toteuttavansa.

Haluaisin kuulla tarkemmin suunnitelmistasi koska koko vuoden omavaraisuus on h.... yön kovan työn takana. Edes se että saat itsellesi varastoitua talven ajaksi (jolloin mikään ei kasva) tarpeeksi ruokaa on Ihan helvetin kovan työ takana. Jos ruokittavana on vielä useampia suu niin sen kovempi työ. Sen lisäksi vielä mahdolliset puutyöt jotta torppa lämpenee. Noihin hommiin ei ihan yksin pelkkä kuokka ja saha välineenä pysty. Jo aloitus siis jo vaatii merkittäviä investointeja koneisiin.

Jos tavoitteena on osa-omavaraisuus niin se on jo helpompaa.

En ole tuo jolta kysyit, mutta ei se työmäärä todellisuudessa mikään musertava ole. Toki jos ajattelee tekevänsä kaiken normaalin kokopäivätyön ohella väsyy varmasti, mutta omavaraisuudessa ideana onkin jättäytyä ainakin suurelta osin pois työelämästä ja korvata rahalla ostettavat jutut itse tekemällä. Jos tekee hommia kotona saman ajan/vrk kuin mitä olisi tehnyt töissä, saa pitää aika monta kahvitaukoa ja tehdä rauhalliseen tahtiin muutenkin. Polttopuut tulevat parissa viikossa, eikä kasvimaalla tarvi olla jatkuvasti könyämässä. Eläimet on ruokittava ja hoidettava päivittäin, mutta ei siihenkään tunteja mene, vaikka käsin lypsäisi useammankin vuohen. Ruoan säilöntä riippuu ihan siitä, mitä ajattelee vuoden aikana syövänsä ja kuinka vaihtelevaa ruokaa tahtoo. Peruna on helppoa kasvatettavaa, samoin monet muut helposti säilöttävät (= nostetaan kellariin sellaisenaan) kasvikset. Kanoilla on parin-muutaman kuukauden munintatauko, mutta muuten ruokaa tulee niistä tasaisesti pitkin vuotta. Viljan käsittely käsipelillä on aikaa vievää, mutta onneksi viljatuotteet eivät ole ruokavaliossa pakollisia, ja niitä voi myös hankkia tutuilta maanviljelijöiltä vaihtokaupalla.

Mitä investointeja tai koneita sinusta tällainen elämä vaatii? Itse olen pitänyt kasvimaata vuosikausia (työkaluina ainoastaan kuokka, hara ja rikkalapio), meillä on iso puutarha (oksasakset, kottikärryt, harava, talikko, lapio, rautakanki) ja lämmitämme puilla (saha, kirves, vesuri, kaatorauta, tukkisakset), enkä ole ikinä kokenut tätä h****tin raskaaksi. Tämä on juuri sellaista elämää jota tahdon ja sielu lepää, kun töissä näkee suoraan käsiensä jäljet.

Nuo taidot on hyvä osata, jos taivas kaatuu päälle.

Itse olisin kiinnostunut omavaraisesta elämästä. Tähän pyrin osakkeita ostamalla.