Lue keskustelun säännöt.
Kummien valinta, loukkaantuisitko?
23.04.2018 |
Eli olemme mieheni kanssa ajatelleet pyytää lapsemme kummeiksi molempien sisaruksia ja yhden miehen kaveria ilman kumppaneita. Kumppaneissa ei mitään vikaa ja pidämme jokaisesta, mutta olemme vaan ajatelleet niin et pyydetään vaan sisarukset yksinään kummeiksi ja et 3 kummia ois hyvä lukumäärä. Meillä on mieheni kanssa molemmilla omat kummilapset ja yksi yhteinen ja ainakaan me emme ole loukkaantuneet silloin, kun vain toista pyydetty :) mut onko teidän mielestä tökeröä vai ei?
Kommentit (42)
Mekään ei olla pyydetty puolisoita ja itse en missään nimessä loukkaantuisi jos vain miestä pyydettäisiin, mutta kaippa jotkut voivat tuosta loukkaantuakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan järkevää itse asiassa pyytää vain toista puolisoista. Nykyään ihmiset eroaa niin usein, että käytännössä jää vain se toinen ihminen kuvioihin.
Mä en ole ikinä ymmärtänyt miksi edes pitäisi pyytää myös kumppania.
Minusta taas on tökeröä, koska viestitte, että se puoliso ei teitä miellytä, ja oletatte liiton päättyvän eroon. Ok, jotain tyttö- tai poikaystävää ei tarvitse pyytää kummiksi, mutta sisaruksen puolisoa pyydetään ilman muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ymmärtänyt miksi kummeiksi ikinä pyydetään sisaruksia. Nehän ovat lapsen elämässä muutenkin.
Onko tässä jotain tapaeroja vai ajattelenko jotenkin väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumppanit on luultavasti vain helpottuneita.
Kummius tietää riesaa ja rahanmenoa.
Olen kerran suostunut miehen sukulaislapsen kummiksi. Virhe.
Ei kannata ryhtyä muuta kuin sellaisten ihmisten lapsen kummiksi, joista aidosti pitää erittäin paljon. Kummius on yksipuolisesti velvoittavaa, ja kummia pidetään herkästi ilmaisena piikana ja rahasampona.
Vierailija kirjoitti:
En ole ymmärtänyt miksi kummeiksi ikinä pyydetään sisaruksia. Nehän ovat lapsen elämässä muutenkin.
Onko tässä jotain tapaeroja vai ajattelenko jotenkin väärin?
No, mun sisko on mulle läheisin ihminen miehen ja lasten ohella, joten halusin hänet esikoisen kummiksi. Hän on myös ihminen, jonka äitiyttä ja yleisesti tapaa olla lasten kanssa arvostan todella paljon. Toisekseen sisarukset nimenomaan ovat varmasti yhteydessä, kaverit eivät välttämättä. Mun parhailla ystävillä on omat pienet lapset ja kiireiset työt joten usein on hankala järjestää tapaamisia arjessa lasten kanssa (ilman lapsia kyllä tavataan). Ja lasten kasvaessa omaan tätiin on luontainen yhteys, äidin ystävään ei välttämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä miettisin tarkkaan, jotkut saattaa loukkaantua. Vähän riippuu siitä, että onko kyseessä pitkäaikaiset kumppanit, jotka tekee paljon asioita yhdessä. Lastenhoitoapua on esimerkiksi vaikea pyytää, jos on pyytänyt pariskunnasta vain toisen ja pyytää kuitenkin molemmilta hoitoapua. Mä pyytäisin myös kumppanit ja enkä kaikkia sisaruksia. Mutta nämä ovat makuasioita, teille voi sopia toinen tapa.
En pahastunut, kun miestäni pyydettiin. Olin vain helpottunut. Olen itse yhden lapsen kummi, ja mies ei ole tämän lapsen kummi, vaikka olemme olleet kauan yhdessä.
Jotkut pahastuvat mistä tahansa. Mitä ikinä tekeekään, ei koskaan voi miellyttää kaikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko aviopuolisoja? Silloin pyytäisin molemmat. Tai jos on pitkä avoliitto. Mieluummin monta kummia kuin se että joku loukkaantuu. Itse en varmaan sitten ota kummiutta niin kuoleman vakavasti eli ei haittaa vaikka ero tulisi eikä yhteyttä pidettäisi ikinä tai että kummeja on monta.
Itse en myöskään loukkaantuisi vaikka puolisoani pyydettäisiin eikä minua.
Miehen veli vaimoineen ei pyytänyt minua ja myöhemmin on pahoitelleet sitä. Olisin pitänyt jopa kummallisena jos minuakin oltaisiin pyydetty kun ei tunnettu vielä kovin hyvin vaikka raskaana miehelleni silloin olinkin.
Ja itse olen myös kummina niin ettei miestä ole pyydetty. Meillä ei muuten edes ole yhteisiä kummilapsia.
Vaikea sanoa loukkaantuuko joku vai ei..
Kummius on iso palvelus. En kehtaisi pyytää kuin ihmistä, jonka kanssa on kestävät, mutkattomat välit.
Kummiudesta kieltäytymistä pidetään loukkauksena. Se on mielestäni tökeröä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummi on vähän kuin kaaso: odotetaan paljon, eikä anneta mitään. Paitsi että kaason duuni kestää vain päivän, kummius on elinkautinen.
Mitä haittaa siitä on, jos kummiksi pyytää myös aviopuolisot?
Jos meillä vain toista pyydettäisiin kummiksi, niin uskon, että kieltäydyttäisiin kummiudesta kokonaan. Vain siinä tapauksessa, ettei tuntisi kummiksi pyytäjää, olisi ok pyytää vain toista.
Itselläni kävi juuri niin, että eron myötä katkesi kaikki välit ex-miehen sukulaisiin, ja sitä myötä myös kummilapseen.
Se oli kyllä helpotus, koska en ollut aavistanut, miten paljon kummeilta nykyään odotetaan huomionosoituksia ja lahjoja.
Mikään ei riittänyt, eikä ollut oikeanlaista.
Vierailija kirjoitti:
Mitä haittaa siitä on, jos kummiksi pyytää myös aviopuolisot?
Jos meillä vain toista pyydettäisiin kummiksi, niin uskon, että kieltäydyttäisiin kummiudesta kokonaan. Vain siinä tapauksessa, ettei tuntisi kummiksi pyytäjää, olisi ok pyytää vain toista.
Saa pyytää, kunhan ottaa huomioon, että pyynnöstä saatetaan kieltäytyä.
Koko kummitouhu saisi jäädä historiaan.
Kummin tehtävähän on alunperin toimia lapsen uskonnollisena kasvattajana.
Minusta avioparista pitää pyytää molempia. Muuten ei ole velvollisuus.
Jos sisaruksilla on ihan oikeat puolisot (aviomies tai vaimo) niin ainakin harkitsisin myös heitä kummeiksi.
Ei. Meillä sama.