Kuinka usein teidän kumppanit sanoo rakastavansa tai että olet tärkeä yms.?
Tai vaikka laittavat viestin, että on ikävä tai jotain vastaavaa? Mun suhteessa mies ei sano tällaisia koskaan oma-aloitteisesti. Jos sanon itse, niin sitten sanoo saman kyllä. Tästä on ruvennut tulemaan tunne, että ehkä hän ei tunne kovin voimakkaasti mua kohtaan. Itse ajattelen, että jos toisesta välittää paljon, niin sen myös sanoo toiselle. Mä tykkään osoittaa välittämistä toiselle myös tällä tavalla ja tuntuisi tosi kivalle jos toinenkin aina välillä toimisi näin.
Kommentit (19)
En muista, että kumpikaan olisi koskaan näin sanonut. Asia on ollut molemmille täysin päivänselvä alusta lähtien. Kumpikaan ei olla kovin tunteellisia ihmisiä ja se rakastaminen ja välittäminen näytetään mieluummin teoin kuin tyhjin sanoin. Läheisyyttä ja hellyyttä meillä on arjessa paljonkin. Yhdessä yli 30 v.
Ei ikinä. Ei edes vaikka itse sanon.
Miehelläsi (ja miehelläni) on erilainen luontainen tapa osoittaa välittämistään. Mikäli sanat eibät ole hänelle luonteva tapa osoittaa tunteitaan, jäävät viestitkin vähemmälle.
Omani esimerkiksi tekee pieniä suuria tekoja arjessa, jotka helpottavat elämääni. Nousee keittämään kahvia tai putsaamaan autoni lumesta, vaikka hän menisi vasta myöhäisempään vuoroon.
Ihmiset eivät ole nukkeja. He toimivat omista löhtökohdistaan. Se pitää joko hyväksyä, tai sitten etsiä joku jonka kanssa menee paremmin yksiin.
Ajattelepa jos miehesi alkaisi yhtäkkiä penätä sanojen sijaan sinulta jonkin muunlaista rakkauden todistelua?
Päivittäin sanoin ja teoin osoitetaan rakkautta ja lämpöä. Mieheni on sitä tyyppiä, joka ns. puhuu ja pussaa. Eli kutsuu minua "rakkaaksi" tai "muruksi", käytännössä aina ohi kävellessään sipaisee vaivihkaa, suukottaa tai halaa. Pysähtyy usein katsomaan ja samomaan jotain kaunista. Halaamme monta kertaa päivässä ja kuiskaamme toisillemme "rakastan sua" tms.
Aiempi mies oli etäisempi, ei harrastanut ylimääräistä koskettelua eikä sanonut rakastavansa, ikään kuin sana kuluisi liiassa käytössä joten kesti hetki tottua nykyisen miehen tapaan, mutta pidän tästä paljon enemmän. Melkein kymmenen vuotta yhdessä, eikä huomiointi ole vähentynyt alkuajoista.
Lähes päivittäin. Onhan se mukava tuntea itsensä rakastetuksi
Päivittäin. Mutta hän nyt on sellainen söpö höpöttelijä, minä luen enemmän hänen tekoja ja päättelen niistä että rakastaa. Sanoja on helppo tuhlata, teot ratkaisee.
Hän laittaa minulle aamukahvia, auton lämmitykseen, avaa ovia ja hoitaa flunssassa, huolehtii että autoni on katsastettu, ja eihän olla elämässä liian kalliisti minun varoihin nähden.
Halailee ja suukottelee monta kertaa päivässä.
Ihana mies.
Jos sitä pitää jankuttaa niin suhteessa on jotain vikaa. Teot ratkaisevat tässäkin asiassa.
Ei koskaan, mutta esim eiken hän teki minulle jälleen ison palveluksen, olen viimeisen viikon aikana saanut taas sekä kukkia että lahjoja (mm rakkausrunokirjan). Yksikään mies ei ole huolehtinut minusta kuten hän.
Joka päivä sanoo rakastavansa ja näyttää sen myös teoin ihan normaalissa arjessa.
Päivittäin, 2-3krt jossain välissä. Sanotaan "oot rakas/tärkee tms, esimerkiksi kun lähtee kotoa tai on menossa nukkumaan.
Sanoo rakastavansa josku, kun on kulunut aikaa edellisen kerran, ehkä kerran kuukaudessa. Ikävä tulee, kun olemme erossa.
Ihan koko ajan lähetetään toisillemme töihin viestejä että voi kun on ikävä ja miten sua rakastankaan niin tulisesti näin kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin. Pomot tykkää.
Joka päivä. Laitellaan töistäkin viestiä toisillemme, että ikävä jne :) koskettelee muutenkin paljon, haluaa kainaloon, pitää huolta, availee ovia ja tekee päätökset niin että minulla on hyvä olla. Ihana mies siis!
Eksä ei kertonut ikinä rakastavansa.. saatoin olla viikon matkalla ja kun palasin, ei edes moi osannut sanoa.
Jokapäivä viimeistään nukkumaan mennessä.
Harvoin. Ehkä joskus alussa saatiin jotenkin sanottua, mutta ujoina ihmisinä lähetetään viestillä sydämen kuvaa tms. Viestiäkin laitellaan harvemmin, ehkä kerta pariin viikkoon. Ei haittaa yhtään, koska teoillaan kuitenkin näyttää, että välittää ja rakastaa.
Ex-mies toitotteli joka ilta rakkauttaan, mutta huvikseen tuntui huutelevan...
Joskus viime vuosituhannella on sanonut rakastavansa. Ei kuulu normipuheeseemme tuollainen hempeily.
Useamman kerran päivässä sanoo "oot rakas" tai "oot maailman rakkain", varsinaista "rakastan sua" sanoo vain hyvin harvoin.
Mies sanoo sen joka päivä. Eikä sano sitä huvikseen vaan näyttää sen myös teoillaan.
Onpa teillä monella ihanan romanttisia miehiä :). Tuollaista itsekin toivoisin, mutta nykyisessä suhteessa ei tällaista varmaan tule tapahtumaan. Harmi homma, mutta ei kai asialle oikein mitään voikaan.
-Ap
Hyvin harvoin. Kumpikaan meistä ei oikein osaa/uskalla sanoa sitä ääneen, minä vielä vähemmän kuin mies.