Lue keskustelun säännöt.
Miten pääsen eroon liian pitkään viipyvistä vieraista?
Jotkut vieraat tulevat kylään, mutteivat haluaisi millään lähteä pois. Minulla ei ole aikaa eikä kiinnostusta koko päivän kestäville yllätysvierailuille. Miten pääsen liian pitkään viipyvistä kylävieraista eroon ajallaan ilman, että välit täysin menevät? En jaksa tätä!
Olen yrittänyt vaikka mitä, mutta aina on yhtä hankalaa päästä näistä tietyistä vieraista eroon. Päällimmäinen tunne vierailun jälkeen onkin yleensä pelkkä väsymys ja koulutus siitä, että kaikki omat suunnitelmat menevät ihan uusiksi, jos nämä ihmiset sattuvat kylään "poikkeamaan".
Ennakkoon sovituista lähtöajoistakaan he eivät haluaisi pitää kiinni, jos sellaisia yrittää asettaa kyläilyn ehdoksi.
Kommentit (1164)
Vierailija kirjoitti:
EiVaanJaksaEnää kirjoitti:
Minulla(kin) on tällainen kaveri. Haluaisi nähdä koko ajan. Kun ilmoitan, että olen esim. tänään kiireinen niin heti alkaa tenttaaminen miksi ja "entä huomenna tai sitten ylihuomenna? Viikonloppuna?". Ei auta kaupungilla tapaaminen, koska koittaa senkin jälkeen vielä tunkea kotiini kahville. Saattaa ilmestyä yhtäkkiä kutsumatta takapihalle tai oven taakse. Jos suostun tapaamaan niin ei lähde kulumallakaan. Jauhaa samoja miesongelmiaan tuntitolkulla, eikä mistään muusta pysty juttelemaan. Syyllistää, kun hänellä ei ole mitään tekemistä kotona ja miksi minun pitäisi viettää aikaa perheeni kanssa. Ennen lähtöään tivaa vielä, että koska nähdään seuraavan kerran. Voitte arvata kuinka usein haluan tällaisen takiaisen kanssa viettää aikaa...
Sama, yks tuttu päivittäin kyseli "tuu käymään kun mä oon yksin kotona", "no jos mä tuun sit sinne kun ei mulla oo mitään tekemistä, sun seuraks", "mitenniin ei käy jos sä oot kuitenki kotona", "no mikä tässä on ongelmana, eikö seura kelpaa, voidaanhan me yhdessä siivota", "siis voitas jutella jos sinäkin oot kotona etkä oo lähdössä mihinkään", "no jos mä tuun siihen asti seuraksi kun sun pitää lähteä", "voidaanhan me yhdessäkin lähteä mihin sä ootkaan menossa", "no tuu myöhemmin tänne, mun seuraks" jne jne
Siis en minä tarvitse seuraa aamusta iltaan, koko ajan, joka päivä, mut toiset kai tarvitsee jonkun koko ajan seuraksi. Eri asia olisi nähdä joskus, ja viettää aikaa yhdessä, mut ei koko ajan.
Minulla oli vastaavanlainen ystävä. Mikään muu ei auttanut kuin välien pistäminen poikki, hän ei kerta kaikkiaan ymmärtänyt että en jaksa nähdä monta kertaa viikossa, joka viikko. Kerran hän tuli käymään mutta oli väsynyt, yhtäkkiä nousi ja sanoi: "Mä tulenkin huomenna, kun en nyt jaksa jutella" ja häipyi ovesta. Seuraavana päivänä hän sitten tuli paljon aikaisemmin ja viipyi pitkään, "kun eilen jäi kesken se juttu". En vieläkään tiedä, mikä hänet sai lähtemään.
Kerran peruin tapaamisen koska olen kipeänä, hän laittoi viestiä "ok" mutta tuli silti oven taakse soittamaan ovikelloa. En avannut ovea. Hän lähti lopulta noin 10 minuutin päästä pois.
Kävimme yhteisessä harrastuksessa ja hänellä oli tapana lähtiessä kysyä: "Mitä teet sunnuntaina?" Jos sanoin ettei ole suunnitelmia, hän piti itsestään selvänä että tapaisimme. Lopulta opin sanomaan, että en tiedä vielä, saattaa tulla sitä taikka tätä. Hän ilmiselvästi odotti että en kehtaa kieltäytyä, kun kysyy kasvokkain.
Välien poikki panemisen jälkeen kuulin, että hän oli maininnut yhteiselle kaverille, että käy usein taloni kohdalla mutta ei ole koskaan nähnyt minua pihalla. Tuli aika karmiva olo. Onneksi olen jo ajat sitten muuttanut muualle, eikä hän tiedä enää missä asun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, päästiinhän tähän "ihmiset ovat nykyään itsekkäitä/tuijottavat vain kännykkäänsä"-argumenttiin. Tylsääkin tylsempää. Jos oikeasti luit tämän ketjun ja kommenttisi on silti tuo, niin huhhuh.
Esimerkiksi joku on jäänyt kylään aamukolmeen asti, vaikka talonväki olisi menossa nukkumaan. Tai joku lähti vasta, kun emäntä laittoi valot pois ja meni sänkyyn. Oletan että "vanhoina hyvinä aikoina" vieraat lähtivät viimeistään 20 aikaan, että kaikki pääsivät aikaisin nukkumaan ja aamulla töihin.Nykyajan kyläilyä ei voi verrata vanhaan aikaan, kun kaikki naapurit tunsivat toisensa ja tehtiin töitäkin yhdessä. Yhteiskunta on muuttunut individualistiseksi, ja ihmiset haluavat myös omaa aikaa vain perheen kesken.
Minusta ihmisiä ei voi syyllistää siitä, että arjen työn ja kotitöiden lisäksi haluaisi mieluummin harrastaa vaikka kuntoilua tai lukemista, tai viettää leikkiaikaa lasten kanssa, sen sijaan että istuisi tuntikausia puolituttujen kanssa kahvittelemassa.
En lukenut ketjua. Kyllä ne ennenkin saattoivat 22 asti istua, mutta kun kun isäntäväki alkoi hiljenemään ja alkoi niinsanotusti jutut loppumaan, niin vieraatkin tajusivat omatoimisesti lähteä. Mutta nyt kun päästiin kysymykseen, että ovatko ihmiset nykyään itsekkäämpiä, niin totta helvetissä ovat. Ja paljon. Kylmä fakta.
Ei sulta tainnut kukaan kysyä, ovatko ihmiset itsekkäämpiä nykyaikana.
Sellainen kyläily, josta puhut, oli sillä hetkellä hyväksyttyä ja normaalia. Kulttuuri on kuitenkin muuttunut, ja ihmisten pitää tiedostaa se ettei joku toinen välttämättä halua vierasta kotiinsa tuntitolkulla. Joten tämän ketjun aiheena ei ole "ennen kaikki oli paremmin", vaan se millainen kyläily NYKYAIKANA koetaan epäkohteliaaksi ja hankalaksi. Nyt ei olla enää 80-luvulla.
No niin. 1) En puhunut itsekkyydestä mitään, ennen kuin minulle mainittiin, että vihjailen siihen suuntaan. 2) Minä en ole tietääkseni tuominnut ketään. 3) En ole lukenut ketjua, koska en jaksa eikä minulle ole aikaa lukea 33 sivua vauvapalstan kommentteja kyläilystä.
Kaikki mitä tein, oli se että kun näin otsikon niin hetken mielijohteesta päätin kertoa millaista kyläily oli minun lapsuudessani ja miten se on muuttunut. Siinä kaikki.
1) Koko pointtisi oli että ihmiset ovat itsekkäitä, joten sitä oli turha toistaa.
2) Tuomitsit ihan selkeästi, viimeistään siinä vaiheessa kun sanoit että ihmiset ovat itsekkäitä.
3) Jos sulla on aikaa vastata, niin luulisi olevan aikaa myös lukea edes ap:n aloitus ja ensimmäiset kommentit. Muuten puhut ihan aiheen vierestä, niin kuin nyt kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, päästiinhän tähän "ihmiset ovat nykyään itsekkäitä/tuijottavat vain kännykkäänsä"-argumenttiin. Tylsääkin tylsempää. Jos oikeasti luit tämän ketjun ja kommenttisi on silti tuo, niin huhhuh.
Esimerkiksi joku on jäänyt kylään aamukolmeen asti, vaikka talonväki olisi menossa nukkumaan. Tai joku lähti vasta, kun emäntä laittoi valot pois ja meni sänkyyn. Oletan että "vanhoina hyvinä aikoina" vieraat lähtivät viimeistään 20 aikaan, että kaikki pääsivät aikaisin nukkumaan ja aamulla töihin.Nykyajan kyläilyä ei voi verrata vanhaan aikaan, kun kaikki naapurit tunsivat toisensa ja tehtiin töitäkin yhdessä. Yhteiskunta on muuttunut individualistiseksi, ja ihmiset haluavat myös omaa aikaa vain perheen kesken.
Minusta ihmisiä ei voi syyllistää siitä, että arjen työn ja kotitöiden lisäksi haluaisi mieluummin harrastaa vaikka kuntoilua tai lukemista, tai viettää leikkiaikaa lasten kanssa, sen sijaan että istuisi tuntikausia puolituttujen kanssa kahvittelemassa.
En lukenut ketjua. Kyllä ne ennenkin saattoivat 22 asti istua, mutta kun kun isäntäväki alkoi hiljenemään ja alkoi niinsanotusti jutut loppumaan, niin vieraatkin tajusivat omatoimisesti lähteä. Mutta nyt kun päästiin kysymykseen, että ovatko ihmiset nykyään itsekkäämpiä, niin totta helvetissä ovat. Ja paljon. Kylmä fakta.
Ei sulta tainnut kukaan kysyä, ovatko ihmiset itsekkäämpiä nykyaikana.
Sellainen kyläily, josta puhut, oli sillä hetkellä hyväksyttyä ja normaalia. Kulttuuri on kuitenkin muuttunut, ja ihmisten pitää tiedostaa se ettei joku toinen välttämättä halua vierasta kotiinsa tuntitolkulla. Joten tämän ketjun aiheena ei ole "ennen kaikki oli paremmin", vaan se millainen kyläily NYKYAIKANA koetaan epäkohteliaaksi ja hankalaksi. Nyt ei olla enää 80-luvulla.
No niin. 1) En puhunut itsekkyydestä mitään, ennen kuin minulle mainittiin, että vihjailen siihen suuntaan. 2) Minä en ole tietääkseni tuominnut ketään. 3) En ole lukenut ketjua, koska en jaksa eikä minulle ole aikaa lukea 33 sivua vauvapalstan kommentteja kyläilystä.
Kaikki mitä tein, oli se että kun näin otsikon niin hetken mielijohteesta päätin kertoa millaista kyläily oli minun lapsuudessani ja miten se on muuttunut. Siinä kaikki.
Sanoit että ennen vanhaan kaikki tulivat kylään ja se oli mukavaa, nykyään kauhistutaan jos joku tulee kutsumatta, kun haluttaisiin olla kännykällä ja tietokoneella. Tässä ketjussa puhutaan ihmisistä, jotka eivät vihjailuista tai pyynnöistäkään huolimatta suostu lähtemään. Kyse ei ole siitä että ihmiset haluavat lisää kännykkäaikaa, vaan halutaan omaa aikaa rauhoittua töiden jälkeen ja mennä nukkumaan.
Muodostit omassa päässäsi otsikosta mielikuvan, ja sitten vastasit siihen mielikuvaan etkä ketjuun. Turha tässä vaiheessa närkästyä.
MInusta on tosi kummallista, jos joku vieras haluaa jäädä odottelemaan, että isäntäväki käy kaupassa tai muuten ulkona.
Sisarusten ja vanhempien kohdalla ymmärrän kyllä, mutta en itse voi kuvitella että istuskelisin toisen tyhjässä kodissa kun hän on ulkona. Jos minulla olisi kaveri jota en tunne kunnolla, en varmasti antaisi hänen jäädä yksin kotiini. Eihän sitä koskaan tiedä mitä voi tapahtua. Hän voi vaikka varastaa jotain ja häipyä, ja kun tulen takaisin kotiin on kaveri lähtenyt ja korut tai muu arvotavara poissa.
Olenko vainoharhainen vai onko muilla sama pelko?
Tyhmille ihmisille pitää sanoa suoraan. "Nyt teidän pitää lähteä, meillä on kohta nukkumaanmenoaika".
Ei muuta selittelyä tai anteeksipyyntöjä. Jos vieraat suuttuu, haittaako mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AIVAN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ, ETTÄ JOLLAKIN VOI OLLA NOIN TODELLA TYHMIÄ VIERAITA.
MEILLÄKIN OLI KERRAN, MUTTA OLEN SELLAINEN SUORASUU, ETTÄ " AJAN TULLESSA TÄYTEEN" SANOIN, ETTÄ " NYT VIERAAT POISTUU OLKAA HYVÄ, TALONVÄELLÄ MUUTA PUUHAA JA KIVA KUN KÄVITTE" TUNTEVAT LUONTEENI SENVERRAN HYVIN, ETTEIVÄT LOUKKAANTUNEET. LÄHTIVÄT.
OVAT USKALTAUTUNEET KYLÄÄN TUONKIN JÄLKEEN.
JK. TÄMÄ FONTTI ON ISOLLA, KOSKA ÄLYTÖN PUHELIMENI EI TOTTELE OMISTAJAANSA.
Alkamalla valmistelemaan nukkumaanmenoa, hampaidenpesut, yöpaidan vaihto...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:n kysymyksessä ongelma on muualla kuin vieraissa. Vaikuttaa siltä, että ns. kunnon ihmisen rooli tai kiltin tytön syndrooma estää sanomasta suoraan, että ei yllätysvieraita tai sanomaan, että vieraiden on aika lähteä nyt. Ei se sen kummempaa.
Kovin monia vaivaa kummallinen ajatus, että ihmiset osaavat lukea toistensa ajatuksia tai ymmärtävät jostain kulmakarvojen asennoista ja rivinvälivihjeistä. Mikä ongelma on sanoa suoraan, että ei, en pidä yllätysvieraista, soittakaa ja sopikaa tulonne etukäteen? Mikä ongelma on sanoa, että minulla on tässä nyt tekemistä/pitää päästä nukkumaan/tms. ja vieraiden on aika lähteä nyt? Moni ei aidosti ymmärrä, ettei joku yllätysvierailu ole toivottu tai että vieraiden toivotaan poistuvan, jos ei sitä saada sanottua suoraan. Jos AP vain kiemurtelee sohvalla ja hymisee jotain, että "olishan tässä kaikenlaista, niin", niin eipä tuota jokainen ymmärrä kehotukseksi poistua vaan tulkitsee kursailuna ja kehotuksena jatkaa vierailua.
Tyypillistä suomalaisuutta. Kysellään vinkkejä jossain nettipalstalla muttei saada omaa suuta auki pikkuasiasta. Helppo ratkaisu istuu sylissä ja siihen ei osata tai uskalleta tarttua. Aseella uhatenko ne ap:n vieraat taloon tulevat ja kieltäytyvät lähtemästä, jos suoraan sanoo että vieraiden on aika mennä nyt?
Kannattaisi varmaan avata suunsa, sanoa että tosi kiva kun käytte ja mukava nähdä, mutta sopikaa vierailuista etukäteen, pidän teistä mutta en pidä yllätysvieraista?
Suurin osa maailman ongelmista syntyy siitä, että ihmiset eivät viitsi avata suutaan. Suora puhe ei ole epäystävällisyyttä, vaan huomioonottamista. Jos näille vieraille ei sanota, että mistä tulee epämukava olo ja mistä hei, mistä he voisivat sen tietää?
Toki voi sanoa, että ei tarvitse tulla ollenkaan jos on mieluummin yksin. Eipä tarvitse enää kärvistellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitat ovet lukkoon ja käyt iltapesulla, sammutat valot ja meet nukkumaan.
Joku voi tietysti tunnistaa tästä, mutta...
Meille pölähti kerran eräs puolison sukulainen, joka asuu toisella puolella Suomea. Oli täällä päin muuten käymässä, mutta ei siis ollut mitään puhetta, että olisi tulossa meille.
Meillä oltiin sairasteltu useampi päivä, joten esimerkiksi kodin järjestys ei ollut todellakaan sellainen, että siinä olisi ollut kiva ottaa vieraita vastaan.
Puoliso oli yhdellä sovitulla menolla, minä levähtelin toipilaana muiden toipilaiden kanssa yläkerrassa. Yhtäkkiä heräsin ulko-oven käymiseen ja siihen, että alakerrasta alkoi kuulua naisääniä.
Kipaisin sitten alakertaan, jossa puolison sukulainen tervehti iloisesti ja kertoi, että tuli esittelemään lapsuudenkotiaan tälle ystävättärelleen.
Ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen, ja siitä tämä kaksikko sitten ymmärsikin poistua. Jälkikäteen oli ihmetelty ja pidetty pahana, että en ollut toivottanut näitä ihmisiä tervetulleeksi meille.
No en kai, kun teki mieli lähinnä käskeä suksimaan kuuseen!
Pidämme tilata sukulaisesta, ja hän olisi kyllä ystävänsä kanssa ollut tervetullut meille... Kunhan asiasta oltaisi sovittu edeltä. Mutta siinä useamman päivän sairastelujen jälkeen - eikä varmaan silloinkaan, jos oltaisiin oltu ihan terveinä - ei tuntunut ollenkaan mukavalta, kuinka joku tukkii sun kotiisi esittelemään taloa, vaikka nyt kuinka on lapsuudenkoti kyseessä. Käytöstapoja siis peräänkuulutan.
Puoliso oli onneksi saanut suunsa auki ja vastannut kauhisteluihin, ettemme ylipäätään innostu yllätysvieraista ja että emme oikein pidä tuollaisesta toiminnasta. Kuulemma me kuitenkin toimittiin väärin, kun omat juuret ja "tämä paikka" on tälle sukulaiselle niin tärkeä.
Tämä ei toki liity liian pitkään viipyviin vieraisiin, mutta tietynlaista tilannetajuttomuutta tämäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, päästiinhän tähän "ihmiset ovat nykyään itsekkäitä/tuijottavat vain kännykkäänsä"-argumenttiin. Tylsääkin tylsempää. Jos oikeasti luit tämän ketjun ja kommenttisi on silti tuo, niin huhhuh.
Esimerkiksi joku on jäänyt kylään aamukolmeen asti, vaikka talonväki olisi menossa nukkumaan. Tai joku lähti vasta, kun emäntä laittoi valot pois ja meni sänkyyn. Oletan että "vanhoina hyvinä aikoina" vieraat lähtivät viimeistään 20 aikaan, että kaikki pääsivät aikaisin nukkumaan ja aamulla töihin.Nykyajan kyläilyä ei voi verrata vanhaan aikaan, kun kaikki naapurit tunsivat toisensa ja tehtiin töitäkin yhdessä. Yhteiskunta on muuttunut individualistiseksi, ja ihmiset haluavat myös omaa aikaa vain perheen kesken.
Minusta ihmisiä ei voi syyllistää siitä, että arjen työn ja kotitöiden lisäksi haluaisi mieluummin harrastaa vaikka kuntoilua tai lukemista, tai viettää leikkiaikaa lasten kanssa, sen sijaan että istuisi tuntikausia puolituttujen kanssa kahvittelemassa.
En lukenut ketjua. Kyllä ne ennenkin saattoivat 22 asti istua, mutta kun kun isäntäväki alkoi hiljenemään ja alkoi niinsanotusti jutut loppumaan, niin vieraatkin tajusivat omatoimisesti lähteä. Mutta nyt kun päästiin kysymykseen, että ovatko ihmiset nykyään itsekkäämpiä, niin totta helvetissä ovat. Ja paljon. Kylmä fakta.
Ei sulta tainnut kukaan kysyä, ovatko ihmiset itsekkäämpiä nykyaikana.
Sellainen kyläily, josta puhut, oli sillä hetkellä hyväksyttyä ja normaalia. Kulttuuri on kuitenkin muuttunut, ja ihmisten pitää tiedostaa se ettei joku toinen välttämättä halua vierasta kotiinsa tuntitolkulla. Joten tämän ketjun aiheena ei ole "ennen kaikki oli paremmin", vaan se millainen kyläily NYKYAIKANA koetaan epäkohteliaaksi ja hankalaksi. Nyt ei olla enää 80-luvulla.
No niin. 1) En puhunut itsekkyydestä mitään, ennen kuin minulle mainittiin, että vihjailen siihen suuntaan. 2) Minä en ole tietääkseni tuominnut ketään. 3) En ole lukenut ketjua, koska en jaksa eikä minulle ole aikaa lukea 33 sivua vauvapalstan kommentteja kyläilystä.
Kaikki mitä tein, oli se että kun näin otsikon niin hetken mielijohteesta päätin kertoa millaista kyläily oli minun lapsuudessani ja miten se on muuttunut. Siinä kaikki.
1) Koko pointtisi oli että ihmiset ovat itsekkäitä, joten sitä oli turha toistaa.
2) Tuomitsit ihan selkeästi, viimeistään siinä vaiheessa kun sanoit että ihmiset ovat itsekkäitä.
3) Jos sulla on aikaa vastata, niin luulisi olevan aikaa myös lukea edes ap:n aloitus ja ensimmäiset kommentit. Muuten puhut ihan aiheen vierestä, niin kuin nyt kävi.
Toistan: Kerroin vain millaista kyläily oli minun lapsuudessani vs nykyään, siinä kaikki. Voi anteeksi kun kerroin millaista kyläily oli lapsuudessani. Voi vittujen hellanlettas sentään.
Ap voisi sanoa vieraille, että mihin aikaan vieraat olisi kotona jos nyt lähtisivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi sanoa vieraille, että mihin aikaan vieraat olisi kotona jos nyt lähtisivät.
Tämä ketju on alkanut keväällä 2018. Mitäpä veikkaat että kuinka monta kertaa tätä idioottimaista kysymystä on esitetty?
Jos kyläilijä ei meinaa lähteä illalla, sanon, että mun on pakko mennä aikaisin nukkumaan, koska aamuvuoro.
Päiväkyläilijälle sanon, että on mentävä vanhemmille käymään.
Kun joku mies meinaa vaan istua sohvalla, sanon, että koira on haettava naapurista kotiin eikä se pidä miehistä. (Mulla ei oo koiraa) :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi sanoa vieraille, että mihin aikaan vieraat olisi kotona jos nyt lähtisivät.
Tämä ketju on alkanut keväällä 2018. Mitäpä veikkaat että kuinka monta kertaa tätä idioottimaista kysymystä on esitetty?
Aloin lukemaan alusta ja laskemaan, mutta kyllästyin jossain kolmenkymmenen tienoilla.
Minun miehellä on pahimmanluokan loisija kaveri.
Meillä on siis mieheni kanssa lapsia.
Tämä kaveri saattaa tulla kahville klo 14 ja juo kahvit ja hengailee mieheni kanssa.
Siinä minä sitten hoidan lapsia ja välillä vaihdan muutaman sanan tämän kyseisen kaverin kanssa.
Tulee lasten ruokailut, iltapesut ja iltapalat, mutta edelleen tämä kaveri nyhjöttää meillä.
Ei auta vaikka sanon, että lapset alkavat mennä pikku hiljaa nukkumaan.
Laitan lapset nukkumaan ja edelleen kaveri istuu sohvalla.
Kun lapset nukahtaneet, menen itse myös sohvalle ja haukottelen oikein suuresti ja sanon että johan rupesi väsyttämään ja että taidan mennä kohta suihkuun ja nukkumaan. Mies yleensä toteaa myös, että hänkin tulee kohta perässä nukkumaan.
Menen makkariin katsomaan telkkaria hiljaisella, että tämä kaveri luulee minun menneen nukkumaan, jossain vaiheessa nukahdan. Mies kömpii perästä viereen.
Aamulla, kun lapset herää järkytys on suuri, kaveri nukkuu sohvalla.
Menen herättämään miehen ja kysyn mitä v*ttua tyyppi tekee edelleen meillä. Mies on yhtä ihmeissään ja sanoo, että sanoi illalla kaverille että menee nukkumaan ja kaverin piti lähteä kotiin, mutta ei ole sitten lähtenyt.
Tämä on toistunut muutaman kerran ja nykyisin jos kyseinen kaveri on tulossa meille kahville, sanon miehelle että potkii hänet ulos viimeistään parin tunnin päästä. Muuten ei ole asiaa meille.
En tajua miten ei ymmärrä lähteä, vaikka koko talo nukkuu vaan jää pokkana olkkarin sohvalle "yökylään". Ja kyllä, kyseessä aikuinen mies.
Vierailija kirjoitti:
Minun miehellä on pahimmanluokan loisija kaveri.
Meillä on siis mieheni kanssa lapsia.
Tämä kaveri saattaa tulla kahville klo 14 ja juo kahvit ja hengailee mieheni kanssa.
Siinä minä sitten hoidan lapsia ja välillä vaihdan muutaman sanan tämän kyseisen kaverin kanssa.Tulee lasten ruokailut, iltapesut ja iltapalat, mutta edelleen tämä kaveri nyhjöttää meillä.
Ei auta vaikka sanon, että lapset alkavat mennä pikku hiljaa nukkumaan.
Laitan lapset nukkumaan ja edelleen kaveri istuu sohvalla.Kun lapset nukahtaneet, menen itse myös sohvalle ja haukottelen oikein suuresti ja sanon että johan rupesi väsyttämään ja että taidan mennä kohta suihkuun ja nukkumaan. Mies yleensä toteaa myös, että hänkin tulee kohta perässä nukkumaan.
Menen makkariin katsomaan telkkaria hiljaisella, että tämä kaveri luulee minun menneen nukkumaan, jossain vaiheessa nukahdan. Mies kömpii perästä viereen.
Aamulla, kun lapset herää järkytys on suuri, kaveri nukkuu sohvalla.
Menen herättämään miehen ja kysyn mitä v*ttua tyyppi tekee edelleen meillä. Mies on yhtä ihmeissään ja sanoo, että sanoi illalla kaverille että menee nukkumaan ja kaverin piti lähteä kotiin, mutta ei ole sitten lähtenyt.Tämä on toistunut muutaman kerran ja nykyisin jos kyseinen kaveri on tulossa meille kahville, sanon miehelle että potkii hänet ulos viimeistään parin tunnin päästä. Muuten ei ole asiaa meille.
En tajua miten ei ymmärrä lähteä, vaikka koko talo nukkuu vaan jää pokkana olkkarin sohvalle "yökylään". Ja kyllä, kyseessä aikuinen mies.
Saattaa olla todella yksinäinen. Ehkä vaan tykkää olla teillä, tykkää teistä. Tai jotain muuta taustalla. Tuskin haluaa mitään pahaa teille tai lapsille, joten syyllistämisen sijasta kannattaa varmaan kysellä vähän et onko kaikki ok ja mikä vois olla taustalla yökyläilyihin. Se ei välttämättä ole niin yksinkertaista, että tyyppi on niin tyhmä ettei tajua lähteä kotiinsa. Voi olla, että ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Olisko tässä kyse siitä, että toisille on luontevaa vaikkapa siivota tai puuhastella muuta kun on vieraita, joten eivät ymmärrä kylässäkään sitä vinkiksi poistua. (mulle tulee epä-tervetullut olo jos mut kutsutaan kylään ja emäntä siivoilee ja puuhailee ja välillä huutelee kuulumisia.)
Toisille on ok vieraitten kans katsoa tv:tä tai leffaa, olla tietokoneella, näprätä puhelinta, kun taas moni ymmärtää nuo vinkiksi poistua.
Toisia ei niin haittaa jos lapset valvoo myöhään tai sit he vaan laittaa lapset nukkumaan ja jatkaa juttua vieraitten kans, eivät kylässä ymmärrä sitä vinkiksi poistua, kun aletaan puhua lasten nukkumaanmenosta.
Toisia ei haittaa jättää ihmisiä kotiinsa kun ovat itse jossain käymässä, eivät siis ymmärrä lähteä jos joku alkaa puhua kauppaan lähdöstä.
Esim toisissa paikossa käsketään itse etsimään muki ja hakemaan kahvia keittimestä, toisissa paikoissa se olis törkeää mennä itse kaapeille ja hakemaan kahvia.
Pitäisi ymmärtää että ihmisillä on erilaisia tapoja ja kaikki ei ole niin tuttavallisia, pitää vähän yrittää lukea rivien välistä.
Kuvailit äärimmäisen itsekkäitä ja sokeita moukkia. Hehän juuri eivät ymmärrä, että muilla voi olla erilaisia mieltymyksiä, tarpeita, tapoja ja käytäntöjä.
No niin. 1) En puhunut itsekkyydestä mitään, ennen kuin minulle mainittiin, että vihjailen siihen suuntaan. 2) Minä en ole tietääkseni tuominnut ketään. 3) En ole lukenut ketjua, koska en jaksa eikä minulle ole aikaa lukea 33 sivua vauvapalstan kommentteja kyläilystä.
Kaikki mitä tein, oli se että kun näin otsikon niin hetken mielijohteesta päätin kertoa millaista kyläily oli minun lapsuudessani ja miten se on muuttunut. Siinä kaikki.