Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaa päiväkodin suhtautuminen lapseemme
21.04.2018 |
Tyttäremme aloitti päiväkodin viime syksynä 3 vuotiaana ja olen ahdistunut tilanteesta miten päiväkodin henkilökunta yrittää tehdä lapsestamme "Erityislasta". Kyseessä on ihan normaali älykäs lapsi, ei edes villi vaan reipas ja ikäisiään hieman edellä kehityksessä joissakin asioissa. (Nyt 4 vuotiaana osaa lukea, tekee vaativampia palapelejä jne). Tytöllä on voimakas temperamentti joka on nyt sitten otettu suurennuslasin alle. Väsyneenä hän saa kovia raivareita sillointällöin ja olen ajatellut että se on kuulunut uhmaikään. Raivareita ovat kyllä kovia mutta ei yritä lyödä ta satuttaa itseään tai muita, ääni on vaan kova. Hän on aina ollut tulisieluinen ja olemme mieheni kanssa olleet johdonmukaisia ja napakoita vanhempia tyttärellemme. Uudessa hoitopaikassa toki väsähtää ja hoitajat ovat vaihtuneet usein johon saattaa reagoida kokeilemalla rajojaan. Kotona kaikki menee hyvin ja raivareita tulee harvakseltaan enää nyt kun on kasvanut.
Viimeksi perjantaina hakiessani lastani hoidosta, tuli itku autossa kun hoitaja antoi taas vain negatiivista palautetta ja kysyi olemmeko jutelleet neuvolassa ja lääkärissä lapsemme temperamentistä. Sanoin että mitä ihmettä siinä on juteltavaa?! Lapsi kasvaa ja kehittyy ja olemme ihan normaali perhe jossa on turvallista kasvaa. Nykyään jännitän hakea lapsemme hoidosta kun ei taas tiedä miten siellä on mennyt ja syytetäänkö taas jostakin. Joku herkempi lapsi kuulema pelkää lastamme, siitäkin sanottiin taas.
Nytkin varattu neuvolan perheneuvolaan aika, ehkä se sitten jotain auttaa. Onko muilla samanlaista päiväkodin kanssa?
Ja ei, lapsemme ei kiusaa ketään enkä puolustelisi häntä siinä asiassa. Nyt on muutenkin kyse juuri 4 vuotta täyttäneestä tytöstä.
Kommentit (111)
No jaa, vaikea sanoa kun ei tunne tapausta. Mutta mun pojasta yhdellä tarhan lto:lla oli aina vain negatiivista sanottavaa (lapsi oli fiksu ja kiltti mutta ”liian” hajamielinen), muut eivät noista ”huonoista” puolista puhuneet. Lapsi siirtyi sitten eskariin ja saanut sen jälkeen vain vain kehuja.
Jotain elton tai terapeutin käyntiä tuo yksi pohjusteli, mutta ei sitten vienyt asiaa eteenpäin, mulle olisi kyllä sopinut oikein hyvin. Ikävä olo jäi tuosta tyypistä, olisi edes joskus sanonut jotain mukavaa, mutta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kokeile vaihtaa päiväkotia. Ehkä se siitä. Uudet ihmiset voi nähdä ihan uusin silmin. EIkä ne päiväkodissakaan aina osaa tehä kaikkea oikein. SIelläkin voi olla ihan paskoja hoitajia viettämässä aikaansa lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti ikävä fiilis, eihän se kivalta tunnu kun oma laspi kyseessä, en kuitenkaan usko että hoitajat ihan turhasta sanoisi negatiivista, ei se ole heillekään mieluisaa, mutta se on heidän tehtävä jos joku ryhmästä poikkeaa käytöksellään muista.
Millaisia raivarit sitten on?
Huutaa kovaa lattialla. Kiihtyy siis nollasta sataan minuutissa kuten vauvanakin mutta on jo oppinut hieman säätelemään itseään ajan kanssa. Sanoo jopa itse että täytyy mennä rauhoittumaan. Tuntuu kurjalta kun hänen kuulleen sanovat näitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
kokeile vaihtaa päiväkotia. Ehkä se siitä. Uudet ihmiset voi nähdä ihan uusin silmin. EIkä ne päiväkodissakaan aina osaa tehä kaikkea oikein. SIelläkin voi olla ihan paskoja hoitajia viettämässä aikaansa lasten kanssa.
No en nyt ihan ”kokeeksi” vaihtaisi päiväkotia, siksi että äiti haluaa kuulla enemmän kehuja. Lapselle olisi taas uusi ympäristö ja ihmiset mihin sopeutua.
Meidän pojasta yritettiin kanssa vääntään jotain ”erityistä” kun ei heti saanut ystäviä. Hän oli pikkuvanha, koska oli perheen 4. ja kuopus. Oli tottunut olemaan vanhempien lasten seurassa. Muut pojat olivat perheen esikoisia ja poikani mielestä liian lapsellisiä. Poika ei kärsinyt itse lainkaan, leikki mukana, vaikkei bestiksiä löytynyt. Jatkuvasti tuli palautteita ja ehdotuksia perheneuvolasta. Olin itse täysin varma, ettei mitään hätää ole.
Eskari järjestettiin toisessa päivökodissa, johon kerättiin eskarilaisia lähipäiväkodeista. Poikani löysi heti samanhenkistä seuraa, joiden kanssa pitää vieläkin yhteyttä ollessaan nyt aikuisuuden kynnyksellä. Muitakin kavereita on löytynyt koulusta ja harrastuksista.
Kauheaa stressausta, kun ystävää ei löytynyt niistä tarjolla olevasta muutamasta pojasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli myös erittäin tempperamenttinen lapsi joka sai rajuja raivareita. Erona oli se, että hän sai niitä vain kotona vanhemmilleen. Muutoin oli kuin herranterttu ja sai kehuja hyvästä käytöksestään. Pari ikävää opettajaa oli kouluaikana, katsoi kuulemma uhmakkaasti vaikka ei sanonut mitään =D.
Ihan aikuinen hänestä tuli, itse asiassa oikein mukava ihminen :)
Toki se lapsi on kotona kaksin äidin kanssa rauhallinen. Vanhemmat eivät useinkaan ymmärrä miten erilaista on olla päiväkodissa/koulussa kun ryhmässä onkin lapsia 20-30 eikä asiat mene niinkuin itse haluaisi, pitää osata odottaa vuoroaan ja ottaa muutkin huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu että halutaan kaikista samanlaisia ja jos joku erottuu joukosta, ollaan lähettämässä jatkotutkimuksiin. En suostu että tervettä fiksua tyttöä tutkitaan jossain terapiassa, lapsikin säikähtää että on jotenkin outo. Miettivät vielä että olisiko hyvä siirtää isompien joukkoon kun on kehittynyt ja pomottaa helposti pienempiään. Mielestäni se ei ole hyvä idea koska tunne-elämältään on vielä täysin ikäisensä. Päiväkodin vaihto ei onnistu kun täällä on kovat jonot kaikkialle. Ystäviä on myös saanut. Helposti tuskastuu kun ehdottaa kivoja leikkejä joillekin ja jos eivät lähdekään mukaan tai vastaa hänelle niin saattaa hermostua. Siitä tosin ei saa raivaria kuitenkaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Toki se lapsi on kotona kaksin äidin kanssa rauhallinen. Vanhemmat eivät useinkaan ymmärrä miten erilaista on olla päiväkodissa/koulussa kun ryhmässä onkin lapsia 20-30 eikä asiat mene niinkuin itse haluaisi, pitää osata odottaa vuoroaan ja ottaa muutkin huomioon.
Juu mutta miten tässä neuvolassa puhumiset auttaa? Lapselle neurologinen lääkitys ja rauhoittavaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan se ikävä, jos yksi mukula huutaa ja raivoaa niin, että muiden päät halkeaa. Ei "erilainen temperamentti" tai "tulisieluisuus" ole lupa häiritä muita. Minunkin lapseni päiväkodissa on tuollainen lapsi, ja kuulen kyllä lapselta, että ei kukaan saanut nukuttua päikkäreitä, kun se yksi vain raivosi ja mesosi, ja hiljaista nurkkausta rauhalliseen leikkimiseen ei löytynyt mistään.
Sanoit ettei kiusaa mutta "Miettivät vielä että olisiko hyvä siirtää isompien joukkoon kun on kehittynyt ja pomottaa helposti pienempiään."
Kyllä tuo pomottaminen voi näyttää kiusaamiselta. Ehkä lapsi tarvitsisi tosiaan isompien seuraa, jotta ei pääsisi koko ajan pomottamaan. Ehkä isompien käytöksestä saisi myös hyvää mallioppimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ikävä, jos yksi mukula huutaa ja raivoaa niin, että muiden päät halkeaa. Ei "erilainen temperamentti" tai "tulisieluisuus" ole lupa häiritä muita. Minunkin lapseni päiväkodissa on tuollainen lapsi, ja kuulen kyllä lapselta, että ei kukaan saanut nukuttua päikkäreitä, kun se yksi vain raivosi ja mesosi, ja hiljaista nurkkausta rauhalliseen leikkimiseen ei löytynyt mistään.
Ei tämä lapsemme ole sellainen että kokoajan huutaa ja häiritsee. Hermostuu kyllä välillä mutta ei me voida häntä kotihoitoonkaan ottaa kun töissä on käytävä. Olen sanonut että jos saa raivarin jostain niin antakaa huutaa niin kyllä se siitä rauhoittuu ku ei huutamalla saa tahtoaan läpi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sanoit ettei kiusaa mutta "Miettivät vielä että olisiko hyvä siirtää isompien joukkoon kun on kehittynyt ja pomottaa helposti pienempiään."
Kyllä tuo pomottaminen voi näyttää kiusaamiselta. Ehkä lapsi tarvitsisi tosiaan isompien seuraa, jotta ei pääsisi koko ajan pomottamaan. Ehkä isompien käytöksestä saisi myös hyvää mallioppimista.
Varmaan täytyy joo laittaa sitten isompien ryhmään vaikka kaverit on toisessa ryhmässä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ikävä, jos yksi mukula huutaa ja raivoaa niin, että muiden päät halkeaa. Ei "erilainen temperamentti" tai "tulisieluisuus" ole lupa häiritä muita. Minunkin lapseni päiväkodissa on tuollainen lapsi, ja kuulen kyllä lapselta, että ei kukaan saanut nukuttua päikkäreitä, kun se yksi vain raivosi ja mesosi, ja hiljaista nurkkausta rauhalliseen leikkimiseen ei löytynyt mistään.
Ei tämä lapsemme ole sellainen että kokoajan huutaa ja häiritsee. Hermostuu kyllä välillä mutta ei me voida häntä kotihoitoonkaan ottaa kun töissä on käytävä. Olen sanonut että jos saa raivarin jostain niin antakaa huutaa niin kyllä se siitä rauhoittuu ku ei huutamalla saa tahtoaan läpi. Ap
Ja muutko sitten kuuntelee tätä tulisielua päivästä toiseen?
Meillä on lapsi, joka oli myös tuon ikäisenä taitava lukemaan ja laskemaan ja kaikin puolin helppo lapsi. Silti tuli koulussa eteen oppimisvaikeudet. Jos suositellaan psykologisia testejä, niihin kannattaa mennä. On paljon helpompaa ottaa tuki vastaan alle kouluikäisenä. Ja silloin se on tehokkaintakin. Meillä ongelmana on lievä kielen ymmärtämisen vaikeus, vaikka siis osaa lukea ja kirjoittaa. Myös lievä add, joka näkyy hajamielisyytenä. Nämä yhdessä aiheuttavat oppimisvaikeuksia koulussa, vaikka älykkyys on normaalia korkeampi.
Aloittajan tapauksessa voimakas temperamentti voi hyvinkin johtua puheen ymmärtämisen vaikeudesta. Puheen ymmärtämisen vaikeutta on vaikea havaita ilman testejä. Lapsi ei osaa ilmaista itseään haluamallaan tavalla tai kokee että häntä ei ymmärretä heti oikein. Se aiheuttaa voimakasta turhautumista. Tai voi olla itsesäätelyn vaikeus eli viittaa ad(h)d tai as -piirteisiin ja/tai sos-tilanteiden tulkitsemisen vaikeuteen. Toimintaterapiaa kannattaa ottaa, mikäli sitä suositellaan. Kyse ei siis ole käyttäytymisen ongelmasta vaan aivojen tavasta toimia. Napakka kasvatus ei auta yhtään. Sinua ei syytetä mistään, koska asia ei ole kasvatuksellinen. En toki väitä, että näitä olisi, mutta jotain näistä ehkä epäillään. Jos testeissä tulee jotain neurologista ongelmaa vastaan, niin lohdutukseksi voin sanoa, että terapioilla on uskomattoman vahva vaikutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ikävä, jos yksi mukula huutaa ja raivoaa niin, että muiden päät halkeaa. Ei "erilainen temperamentti" tai "tulisieluisuus" ole lupa häiritä muita. Minunkin lapseni päiväkodissa on tuollainen lapsi, ja kuulen kyllä lapselta, että ei kukaan saanut nukuttua päikkäreitä, kun se yksi vain raivosi ja mesosi, ja hiljaista nurkkausta rauhalliseen leikkimiseen ei löytynyt mistään.
Ei tämä lapsemme ole sellainen että kokoajan huutaa ja häiritsee. Hermostuu kyllä välillä mutta ei me voida häntä kotihoitoonkaan ottaa kun töissä on käytävä. Olen sanonut että jos saa raivarin jostain niin antakaa huutaa niin kyllä se siitä rauhoittuu ku ei huutamalla saa tahtoaan läpi. Ap
Kuinka usein tuo raivari toistuu? Alkaahan se vaikuttaa muihin jos tuollaisia raivokohtauksia on usein. Ei kukaa halua kuunnella yhden raivareita päivästä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ikävä, jos yksi mukula huutaa ja raivoaa niin, että muiden päät halkeaa. Ei "erilainen temperamentti" tai "tulisieluisuus" ole lupa häiritä muita. Minunkin lapseni päiväkodissa on tuollainen lapsi, ja kuulen kyllä lapselta, että ei kukaan saanut nukuttua päikkäreitä, kun se yksi vain raivosi ja mesosi, ja hiljaista nurkkausta rauhalliseen leikkimiseen ei löytynyt mistään.
Ei tämä lapsemme ole sellainen että kokoajan huutaa ja häiritsee. Hermostuu kyllä välillä mutta ei me voida häntä kotihoitoonkaan ottaa kun töissä on käytävä. Olen sanonut että jos saa raivarin jostain niin antakaa huutaa niin kyllä se siitä rauhoittuu ku ei huutamalla saa tahtoaan läpi. Ap
Ja muutko sitten kuuntelee tätä tulisielua päivästä toiseen?[/
Onko sinulla sitten ehdotuksia? Kapula suuhun?
Vierailija kirjoitti:
kokeile vaihtaa päiväkotia. Ehkä se siitä. Uudet ihmiset voi nähdä ihan uusin silmin. EIkä ne päiväkodissakaan aina osaa tehä kaikkea oikein. SIelläkin voi olla ihan paskoja hoitajia viettämässä aikaansa lasten kanssa.
Hoitajissa on eroja. Suuriakin.
Samoin näkemyksissä miten lapseen suhtaudutaan.
Mikäli lapsi voi huonosti päiväkodissa niin vaihdossa ei kannata aikailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoit ettei kiusaa mutta "Miettivät vielä että olisiko hyvä siirtää isompien joukkoon kun on kehittynyt ja pomottaa helposti pienempiään."
Kyllä tuo pomottaminen voi näyttää kiusaamiselta. Ehkä lapsi tarvitsisi tosiaan isompien seuraa, jotta ei pääsisi koko ajan pomottamaan. Ehkä isompien käytöksestä saisi myös hyvää mallioppimista.
Varmaan täytyy joo laittaa sitten isompien ryhmään vaikka kaverit on toisessa ryhmässä. Ap
4-vuotialla harvoin on kovin pysyviä kavereita vielä. Kyllähän nuo pk-ryhmät yleensää muuttuvat paljonkin esim. kesän jälkeen, joku jää pois, uusia tulee tilalle.
Alue: Aihe vapaa
Varmasti ikävä fiilis, eihän se kivalta tunnu kun oma laspi kyseessä, en kuitenkaan usko että hoitajat ihan turhasta sanoisi negatiivista, ei se ole heillekään mieluisaa, mutta se on heidän tehtävä jos joku ryhmästä poikkeaa käytöksellään muista.
Millaisia raivarit sitten on?