Lue keskustelun säännöt.
Teetkö sinä kahvipöydässä numeron siitä miten sinun ei oikein koskaan tee mieli makeaa? Miksi?
21.04.2018 |
Ja jos joku muu ehtii sanoa tämän ensin, oletko se tyyppi joka kiirehtii päivittelemään että "ei kyllä minunkaan".
Ja onko se mukavampaa jos muut syövät samalla pullaa?
Ihan vain tässä suomalaista tapakulttuuria mietin.
Kommentit (17)
"Tää juustokakku on sellasta ällömakeeta."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mainitsen, että en välitä makeasta, jos niitä tuputtamalla tuputetaan. Tai aletaan päivitellä, kun en ota mitään.
En tee numeroa, enkä vähättele makeanhimoani. Kyllä mulle aina yksi berliininmunkki maistuu. Tuollaisesta nillittämisestä menee jo katu-uskottavuus. Nou vei! :)
En sano ettei tee mieli vaan että en syö makeaa. Ja siksi, että makean leipoja tietäisi, etten välttele hänen leipomiaan vaan makeaa yleisesti. En sano mitään, jos kukaan ei huomaa ja tyrkytä.
No yleensä yritän kierrellä jotenkin "Ei kiitos, olen vasta syönyt" tai vastaavaa.. Jos sanoo suoraa, ettei makea maistu alkaa järkyttävä päivittely. Kamalaa miten suorastaan kidutan itseäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just tää sama: makeanhimottomat tai makeaa muuten välttelevät eivät tee siitä numeroa paitsi jos joutuvat ristikuulusteluun miksi eivät mättää menemään.
En tee numeroa. En edes siinä tapauksessa kun ehtoisa emäntä tuputtaa kovaan ääneen. Otan kahvia ja kakusta kulmapalan, josta hyvässä tapauksessa saan vain kermareunusta ilman kakkua ja täytettä. Suolaisista otan salaattia jos on, muussa tapauksessa olen ilman. Kahviin kermatilkka. On ihan syynsä sille, miksi en ota kakkua tai muutakaan makeaa, mutta en halua tehdä siitä numeroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emme poikani kanssa yksinkertaisesti pysty syömään mitään makeaa pullaa tai berliininmunkkia - joku mutakakku on meille aivan jotain käsittämätöntä. Sen sijaan tytär pystyy niitä syömään.
Ja joo, jos niitä tyrkytetään, niin sanon kyllä suoraan, etten ole makean perään.
Mutta leivopas seuraavaksi voileipäkakku, niin saat meidät aina vieraaksesi. :P
Koska olen muita parempi, kun en syö makeaa. Ja syön vain gluteenitonta ja laktoositonta vegeä. Luomuna ja raakana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole sellaista ongelmaa. Mä syön kyllä. Jos joku kieltäytyy, niin jääpähän mulle enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Emme poikani kanssa yksinkertaisesti pysty syömään mitään makeaa pullaa tai berliininmunkkia - joku mutakakku on meille aivan jotain käsittämätöntä. Sen sijaan tytär pystyy niitä syömään.
Ja joo, jos niitä tyrkytetään, niin sanon kyllä suoraan, etten ole makean perään.
Mutta leivopas seuraavaksi voileipäkakku, niin saat meidät aina vieraaksesi. :P
Tulen makeasta helposti huonovointiseksi. Jonkun pienen makean voin ottaa. Ärsyttää, kun kahviloissakin kaikki makeat ovat järkyttävän kokoisia, esim. korvapuustit pullalautasen kokoisia. Miksi, oi miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vaivaannuttavasta syystä voi syödä vaaleita jauhoja tai makeaa. Kerran sitten viiden minuutin inttämisen jälkeen meni hermo ja ilmoitin kahvipöytäseurueelle saavani toosaan hiivan. Loppui se tuputtaminen.
En kyllä ymmärrä, miksi makeasta kieltäytymistä pitää kauhistella ja paheksua. Jääpähän muille enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei pysty, ei pysty. Oon sellainen sokerihiiri, että toista saa hakea. Mulle kyllä maistuu kakku. Ja kiitos, otan oikein mielelläni toisenkin palan :D
Vierailija kirjoitti:
Emme poikani kanssa yksinkertaisesti pysty syömään mitään makeaa pullaa tai berliininmunkkia - joku mutakakku on meille aivan jotain käsittämätöntä. Sen sijaan tytär pystyy niitä syömään.
Ja joo, jos niitä tyrkytetään, niin sanon kyllä suoraan, etten ole makean perään.
Mutta leivopas seuraavaksi voileipäkakku, niin saat meidät aina vieraaksesi. :P
Ei mitkään voileivät tai täytetyt ruisnapit kelpaisi, voileipäkakku on aika tyyris tarjottava kahvipöytään...
Sanon vain että en pidä makeasta ja yleensä antavat asian olla. Mutta kerran olin töissä jossa vanhempi mamma tuputti pullaa pari kertaa päivään ja kun sanoin etten pidä makeasta niin jokikinen kerta tokaisi "No pysytpähän hoikkana :)". Kyllä, hoikkuuden salaisuus on se ettei syö pullaa päiväkahveilla.
Vain siinä tapauksessa että kieltäytymisestäni tehdään numero.