Miksi et kutsu koskaan ketään kylään, mutta mielelläsi käyt muilla kylässä?

Jos käy kylässä kontrolli pysyy itsellä ja voi poistua sitten kun on saanut vierailusta tarpeekseen.

Ja tietty ei tarvii siivota tai murehtia tarjoiluista.

Vaihtelukin on kivaa, omassa kodissa tulee oltua ihan riittävästi, on mukavaa käydä kylässä.

En kutsu ihmisiä kotiini, enkä käy mielelläni muidenkaan luona. Helpompi ehkä sittenkin mennä käymään muille, näin ei tarvitse itse tehdä valmisteluja (siivous, tarjoilut) ja vierailu loppuu heti kun itse lähtee pois.

En myöskään ymmärrä tätä ollenkaan. Meillä on muutaman ystävän porukka, nykyään näemme harvakseltaan koska kyllästyin kestitsemään porukkaa ilman että kutsua tuli koskaan heidän suuntaan. Ainoastaan lasten synttäreillä kutsuttiin kylään. Tällä porukalla on lapsia yhteensä yli 10 eli ei todellakaan ilmaista tai helppoa järjestää tarjoiluja, saati sitten kyläilyt ja jälkien siivoamiset jälkeenpäin.

Reilua olisi vuorotella kyläilyjen suhteen, mutta edes suorat ehdotukset eivät toimineet joten antaa olla sitten.

Kovin itsekkäästi ajateltu, että ei tarvitse siivota, kun menee muille tai ei tarvitse huolehtia tarjoiluista, kun syö muiden ruokia? Miksi kaadatte vastuuta ystävyyssuhteiden ylläpidosta toisten niskaan?

Siksi, että kotini on vain minun. En halua tänne ketään katselemaan kuinka "epäsiististi" asun. 

Ahdistun enemmän kun vieraita tulee meille. Pitää siivota ja laittaa tarjoiluja. Sit mietin kokoajan mitä ne vieraat ajattelee meidän kodista ja tarjottavista. Lisäksi häpeän omaa ulkonäköä ja kotia.

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että kotini on vain minun. En halua tänne ketään katselemaan kuinka "epäsiististi" asun. 

Sinun kotisi on sinun, mutta ystäväsi koti on muidenkin?

Vierailija kirjoitti:

Kovin itsekkäästi ajateltu, että ei tarvitse siivota, kun menee muille tai ei tarvitse huolehtia tarjoiluista, kun syö muiden ruokia? Miksi kaadatte vastuuta ystävyyssuhteiden ylläpidosta toisten niskaan?

Mä oletan, että jos joku ehdottomasti haluaa kutsua kotiinsa, hän todellakin haluaa kutsua kotiinsa. Tapaan ystäviäni mieluiten kahviloissa ja ravintoloissa, koska silloin kenenkään ei tarvitse järjestellä yhtään mitään ja tapaaminen kestää juuri niin pitkään kuin kumpikin haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin itsekkäästi ajateltu, että ei tarvitse siivota, kun menee muille tai ei tarvitse huolehtia tarjoiluista, kun syö muiden ruokia? Miksi kaadatte vastuuta ystävyyssuhteiden ylläpidosta toisten niskaan?

Mä oletan, että jos joku ehdottomasti haluaa kutsua kotiinsa, hän todellakin haluaa kutsua kotiinsa. Tapaan ystäviäni mieluiten kahviloissa ja ravintoloissa, koska silloin kenenkään ei tarvitse järjestellä yhtään mitään ja tapaaminen kestää juuri niin pitkään kuin kumpikin haluaa. 

Jos kuvioissa on useampia lapsia, ravintolatapaamiset on hankalia. Minulla on kolme ja kälylläni kaksi. Jos haluan, että serkukset tapaavat, kutsun hänet meille, en ravintolaan.

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin itsekkäästi ajateltu, että ei tarvitse siivota, kun menee muille tai ei tarvitse huolehtia tarjoiluista, kun syö muiden ruokia? Miksi kaadatte vastuuta ystävyyssuhteiden ylläpidosta toisten niskaan?

Mä oletan, että jos joku ehdottomasti haluaa kutsua kotiinsa, hän todellakin haluaa kutsua kotiinsa. Tapaan ystäviäni mieluiten kahviloissa ja ravintoloissa, koska silloin kenenkään ei tarvitse järjestellä yhtään mitään ja tapaaminen kestää juuri niin pitkään kuin kumpikin haluaa. 

Jos kuvioissa on useampia lapsia, ravintolatapaamiset on hankalia. Minulla on kolme ja kälylläni kaksi. Jos haluan, että serkukset tapaavat, kutsun hänet meille, en ravintolaan.

Ap.

Lasten kanssa voi tavata leikkipuistoissa, eväsretkillä, kesäisin uimarannalla, Hoplopissa ja vastaavissa lapsille suunnatuissa paikoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin itsekkäästi ajateltu, että ei tarvitse siivota, kun menee muille tai ei tarvitse huolehtia tarjoiluista, kun syö muiden ruokia? Miksi kaadatte vastuuta ystävyyssuhteiden ylläpidosta toisten niskaan?

Mä oletan, että jos joku ehdottomasti haluaa kutsua kotiinsa, hän todellakin haluaa kutsua kotiinsa. Tapaan ystäviäni mieluiten kahviloissa ja ravintoloissa, koska silloin kenenkään ei tarvitse järjestellä yhtään mitään ja tapaaminen kestää juuri niin pitkään kuin kumpikin haluaa. 

Jos kuvioissa on useampia lapsia, ravintolatapaamiset on hankalia. Minulla on kolme ja kälylläni kaksi. Jos haluan, että serkukset tapaavat, kutsun hänet meille, en ravintolaan.

Ap.

Lasten kanssa voi tavata leikkipuistoissa, eväsretkillä, kesäisin uimarannalla, Hoplopissa ja vastaavissa lapsille suunnatuissa paikoissa. 

Ok. Asun Helsingissä, käly Porissa. Kiva tavata heidät Hoplopissa.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin itsekkäästi ajateltu, että ei tarvitse siivota, kun menee muille tai ei tarvitse huolehtia tarjoiluista, kun syö muiden ruokia? Miksi kaadatte vastuuta ystävyyssuhteiden ylläpidosta toisten niskaan?

Mä oletan, että jos joku ehdottomasti haluaa kutsua kotiinsa, hän todellakin haluaa kutsua kotiinsa. Tapaan ystäviäni mieluiten kahviloissa ja ravintoloissa, koska silloin kenenkään ei tarvitse järjestellä yhtään mitään ja tapaaminen kestää juuri niin pitkään kuin kumpikin haluaa. 

Jos kuvioissa on useampia lapsia, ravintolatapaamiset on hankalia. Minulla on kolme ja kälylläni kaksi. Jos haluan, että serkukset tapaavat, kutsun hänet meille, en ravintolaan.

Ap.

Miten lapsesi käyttäytyvät kyläpaikassa? Minkä ikäisiä lapsia? Onko kälysi koti sisustettu siten, että sinun lapsiasi joutuu jatkuvasti kieltämään? Vahditko omia lapsiasi herkeämättä vai jätätkö sen kyläpaikan emännän tehtäväksi? Tai tuleeko kälysi teille siksi, että sinä vahdit hänen lapsiaan?

Mulla on yksi ystävä, jonka aikoinaan kutsuin oikein mielelläni kylään. Hänen lapsensa ei koskenut mihinkään ilman lupaa. Sitten oli taas toinen kaveri, jolla kolme rasavilliä ja ennen heidän vierailuaan mun piti siirtää kaikki vähänkin arvokas tai helposti rikkoutuva niin ylös, että lapset eivät ylettyneet niihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin itsekkäästi ajateltu, että ei tarvitse siivota, kun menee muille tai ei tarvitse huolehtia tarjoiluista, kun syö muiden ruokia? Miksi kaadatte vastuuta ystävyyssuhteiden ylläpidosta toisten niskaan?

Mä oletan, että jos joku ehdottomasti haluaa kutsua kotiinsa, hän todellakin haluaa kutsua kotiinsa. Tapaan ystäviäni mieluiten kahviloissa ja ravintoloissa, koska silloin kenenkään ei tarvitse järjestellä yhtään mitään ja tapaaminen kestää juuri niin pitkään kuin kumpikin haluaa. 

Jos kuvioissa on useampia lapsia, ravintolatapaamiset on hankalia. Minulla on kolme ja kälylläni kaksi. Jos haluan, että serkukset tapaavat, kutsun hänet meille, en ravintolaan.

Ap.

Lasten kanssa voi tavata leikkipuistoissa, eväsretkillä, kesäisin uimarannalla, Hoplopissa ja vastaavissa lapsille suunnatuissa paikoissa. 

Ok. Asun Helsingissä, käly Porissa. Kiva tavata heidät Hoplopissa.....

Helsingissä on valtavasti paikkoja, joissa käydä lasten kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

En kutsu ihmisiä kotiini, enkä käy mielelläni muidenkaan luona. Helpompi ehkä sittenkin mennä käymään muille, näin ei tarvitse itse tehdä valmisteluja (siivous, tarjoilut) ja vierailu loppuu heti kun itse lähtee pois.

Täsmälleen sama, eli meillä ei käy oikeastaan koskaan ketään ja me käymme hyvin harvoin kylässä.

Aikanaan jouduin järjestämään lapsille synttäreitä ja vaikka vieraana olivatkin vain mummit, kummit, tädit ja sedät perheineen, niin kyllä se oli tuskaa. Halusin, että kaikki oli liki täydellisesti ja käytin niihin pirskatin pirskeisiin ihan hirveästi aikaa. Siivosin talon hyvin huolellisesti, huolehdin lasten vaatteet, koristelut, istumiset ja vanhusten pöytäpaikat, mietin tarjoilut kaikille sopiviksi, etsin hyviä uusia ohjeita, ostin ainekset isolla rahalla ja värkkäsin niitä sitten tunteja. Ja vieraillehan se kelpasi. Kaikki tiesivät, että meillä ei nälkäiseksi jää, joten he tulivat kurnivin vatsoin ja viihtyivät. Minä riehuin emäntänä ja söin itse vasta vieraiden lähdettyä. Onneksi sain sen pelleilyn lopetettua.

Kylään menemme vain harvoin. Mies haluaisi useamminkin, mutta menköön yksikseen sitten jos on niin tarve mennä. En pidä ollenkaan kenenkään sohvilla istuskelemisista ja "seurustelusta". Se ei vain sovi luonteeseeni.

Olen järjestänyt kyllä ystäväperheiden kanssa erilaisia luontoeväsretkiä, jossa treffaamme jonkun luontopolun parkissa, kävelemme jonkun reitin ja pysähdymme kivaan paikkaan syömään eväät. Siitä lähdemme taas omille tahoillemme ja kaikilla on mukava mieli.

Asun yksin. Minun on paljon helpompi mennä perheellisten luo kylään, kuin heidän tulla minun luokseni. Vien kyllä tuliaisia mennessäni, joten mammojen ei tarvitse olla huolissaan taloudellisesta tappiosta. Enkä mene kylään tekemään tupatarkastusta, joten ihan sama onko siivottu vai ei. Menen sinne vain tapaamaan ystäviäni.

Jotenkin tuntuu, että meidän luona olisi tylsempää kuin muiden luona eikä halua vaivata toisia lähtemään meille.

Joidenkin kohdalla on myös niin, että lapsilla on niin eri säännöt, että on helpompi tavata ulkona tai siellä löyhempien sääntöjen kodissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin itsekkäästi ajateltu, että ei tarvitse siivota, kun menee muille tai ei tarvitse huolehtia tarjoiluista, kun syö muiden ruokia? Miksi kaadatte vastuuta ystävyyssuhteiden ylläpidosta toisten niskaan?

Mä oletan, että jos joku ehdottomasti haluaa kutsua kotiinsa, hän todellakin haluaa kutsua kotiinsa. Tapaan ystäviäni mieluiten kahviloissa ja ravintoloissa, koska silloin kenenkään ei tarvitse järjestellä yhtään mitään ja tapaaminen kestää juuri niin pitkään kuin kumpikin haluaa. 

Jos kuvioissa on useampia lapsia, ravintolatapaamiset on hankalia. Minulla on kolme ja kälylläni kaksi. Jos haluan, että serkukset tapaavat, kutsun hänet meille, en ravintolaan.

Ap.

Lasten kanssa voi tavata leikkipuistoissa, eväsretkillä, kesäisin uimarannalla, Hoplopissa ja vastaavissa lapsille suunnatuissa paikoissa. 

Ok. Asun Helsingissä, käly Porissa. Kiva tavata heidät Hoplopissa.....

Tulevatko he Helsinkiin vain ja ainoastaan tapaamaan teitä vai tekevätkö samalla reissulla Helsingissä jotain muutakin? Entä käyttekö te Porissa muistakin syistä kuin tapaamassa kälyänne? Jos vastaus ekaan kysymykseen on kyllä ja tokaan ei, on hyvin todennäköistä, että he eivät vartavasten kyläilekään vaan tulevat käymään silloin, kun heillä on muutakin asiaa pääkaupunkiseudulle. Teillä taas ei tuossa tapauksessa olisi mitään muuta asiaa Poriin, minkä vuoksi on luontevampaa tavata Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin itsekkäästi ajateltu, että ei tarvitse siivota, kun menee muille tai ei tarvitse huolehtia tarjoiluista, kun syö muiden ruokia? Miksi kaadatte vastuuta ystävyyssuhteiden ylläpidosta toisten niskaan?

Mä oletan, että jos joku ehdottomasti haluaa kutsua kotiinsa, hän todellakin haluaa kutsua kotiinsa. Tapaan ystäviäni mieluiten kahviloissa ja ravintoloissa, koska silloin kenenkään ei tarvitse järjestellä yhtään mitään ja tapaaminen kestää juuri niin pitkään kuin kumpikin haluaa. 

Jos kuvioissa on useampia lapsia, ravintolatapaamiset on hankalia. Minulla on kolme ja kälylläni kaksi. Jos haluan, että serkukset tapaavat, kutsun hänet meille, en ravintolaan.

Ap.

Miten lapsesi käyttäytyvät kyläpaikassa? Minkä ikäisiä lapsia? Onko kälysi koti sisustettu siten, että sinun lapsiasi joutuu jatkuvasti kieltämään? Vahditko omia lapsiasi herkeämättä vai jätätkö sen kyläpaikan emännän tehtäväksi? Tai tuleeko kälysi teille siksi, että sinä vahdit hänen lapsiaan?

Mulla on yksi ystävä, jonka aikoinaan kutsuin oikein mielelläni kylään. Hänen lapsensa ei koskenut mihinkään ilman lupaa. Sitten oli taas toinen kaveri, jolla kolme rasavilliä ja ennen heidän vierailuaan mun piti siirtää kaikki vähänkin arvokas tai helposti rikkoutuva niin ylös, että lapset eivät ylettyneet niihin. 

Lapseni ovat 16-, 15- ja 12-vuotiaita. Kälyni lapset 12- ja 9-vuotiaita. Olemme viettäneet kaikkina jouluina ja pääsiäisinä aikoja meillä, lasteni synttäreitä meillä ( kummisuhteita ristiin) emmekä koskaan juhlapyhiä heillä ja lastensa synttäreitäkin kaksi kertaa näiden vuosien aikana. Olemme viimeksi saaneet kutsun heille kolme vuotta sitten kesällä. Käymme molemmat äidit töissä jne. En ole typerä, joka ei ymmärtäisi, jos kutsumattomuudelle on joku oikea syy. Kun en sellaista oikeasti keksi, halusin näkökulmaani avartavia kommentteja, mutta nämä nyt näyttävät tukevan ajatustani itsekkyydestä ja laiskuudesta. Lapset viihtyvät hyvin yhdessä ja käly istuu meillä mielellään pitkiäkin aikoja. Minäkin vsin haluaisin joskus, että en aina olisi se organisaattori.

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin itsekkäästi ajateltu, että ei tarvitse siivota, kun menee muille tai ei tarvitse huolehtia tarjoiluista, kun syö muiden ruokia? Miksi kaadatte vastuuta ystävyyssuhteiden ylläpidosta toisten niskaan?

Mä oletan, että jos joku ehdottomasti haluaa kutsua kotiinsa, hän todellakin haluaa kutsua kotiinsa. Tapaan ystäviäni mieluiten kahviloissa ja ravintoloissa, koska silloin kenenkään ei tarvitse järjestellä yhtään mitään ja tapaaminen kestää juuri niin pitkään kuin kumpikin haluaa. 

Jos kuvioissa on useampia lapsia, ravintolatapaamiset on hankalia. Minulla on kolme ja kälylläni kaksi. Jos haluan, että serkukset tapaavat, kutsun hänet meille, en ravintolaan.

Ap.

Tämä juuri. Miksi ihmeessä serkusten pitäisi tavata? Ensin jankutetaan ja vingutaan tulemaan kylään niin että on pakko mennä ennenpitkää ja sitten kun mennään niin valitetaan kun toiset tulee aina meille. Lueppa toisten käytöstä vähän paremmin. Voisko olla niin, ettei toinen haluaisi olla samaa vertaa kanssasi tekemisissä? Vinkvink.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin itsekkäästi ajateltu, että ei tarvitse siivota, kun menee muille tai ei tarvitse huolehtia tarjoiluista, kun syö muiden ruokia? Miksi kaadatte vastuuta ystävyyssuhteiden ylläpidosta toisten niskaan?

Mä oletan, että jos joku ehdottomasti haluaa kutsua kotiinsa, hän todellakin haluaa kutsua kotiinsa. Tapaan ystäviäni mieluiten kahviloissa ja ravintoloissa, koska silloin kenenkään ei tarvitse järjestellä yhtään mitään ja tapaaminen kestää juuri niin pitkään kuin kumpikin haluaa. 

Jos kuvioissa on useampia lapsia, ravintolatapaamiset on hankalia. Minulla on kolme ja kälylläni kaksi. Jos haluan, että serkukset tapaavat, kutsun hänet meille, en ravintolaan.

Ap.

Miten lapsesi käyttäytyvät kyläpaikassa? Minkä ikäisiä lapsia? Onko kälysi koti sisustettu siten, että sinun lapsiasi joutuu jatkuvasti kieltämään? Vahditko omia lapsiasi herkeämättä vai jätätkö sen kyläpaikan emännän tehtäväksi? Tai tuleeko kälysi teille siksi, että sinä vahdit hänen lapsiaan?

Mulla on yksi ystävä, jonka aikoinaan kutsuin oikein mielelläni kylään. Hänen lapsensa ei koskenut mihinkään ilman lupaa. Sitten oli taas toinen kaveri, jolla kolme rasavilliä ja ennen heidän vierailuaan mun piti siirtää kaikki vähänkin arvokas tai helposti rikkoutuva niin ylös, että lapset eivät ylettyneet niihin. 

Lapseni ovat 16-, 15- ja 12-vuotiaita. Kälyni lapset 12- ja 9-vuotiaita. Olemme viettäneet kaikkina jouluina ja pääsiäisinä aikoja meillä, lasteni synttäreitä meillä ( kummisuhteita ristiin) emmekä koskaan juhlapyhiä heillä ja lastensa synttäreitäkin kaksi kertaa näiden vuosien aikana. Olemme viimeksi saaneet kutsun heille kolme vuotta sitten kesällä. Käymme molemmat äidit töissä jne. En ole typerä, joka ei ymmärtäisi, jos kutsumattomuudelle on joku oikea syy. Kun en sellaista oikeasti keksi, halusin näkökulmaani avartavia kommentteja, mutta nämä nyt näyttävät tukevan ajatustani itsekkyydestä ja laiskuudesta. Lapset viihtyvät hyvin yhdessä ja käly istuu meillä mielellään pitkiäkin aikoja. Minäkin vsin haluaisin joskus, että en aina olisi se organisaattori.

Ap.

Voisiko olla niin, että kälystäsi vaan on helpompaa olla teillä kuin kutsua teitä luokseen? Erityisesti silloin, kun lapset olivat pienempiä? Eli vähän niinkuin tuo mun kaverini, joka kolmen riiviönsä kanssa halusi aina kyläillä meillä? 

Mutta nythän sulla ei ole mitään syytä olla organisaattori, koska noin isojen lasten kanssa voi aivan hyvin tavata jossain muualla kuin toisen kotona. Vaikkapa ravintolassa.