Eikö parikymmentä vuotta sitten Suomen köyhimmät voineet paremmin?
Perusetuudet ja terveydenhoito oli käsittääkseni parempaa. Vai eikö?
Kommentit (25)
Julkinen terveydenhuolto on kyllä mennyt 20 vuodessa hurjasti alaspäin, ainakin kasvukeskuksissa. Sosiaaliturva sen sijaan on nyt avokätisempää ja työttömien lapsetkin hoidetaan maksutta päiväkodissa kun vanhemmat viettävät kotisohvalla laatuaikaa.
Eihän sillon ollut edes leipäjonoja.
Olikohan se niin että terveyskeskusmaksuja ei ollut vielä 20 vuotta sitten? Joka tapauksessa useimpien etuudet ovat todennäköisesti paremmat kuin vuonna 1998 (Suomi on rikkaampi kuin silloin) ja lääketiede on kehittynyt 20 vuoden aikana. Työttömien pakkoaktivointia ja työhönosoituksia on nykyään luultavasti enemmän. Velkajärjestelyä on helpotettu. Kehitys on tuonut sekä hyvää että huonoa mutta sanoisin että keskimäärin köyhillä on asiat nykyään paremmin.
Kyllä nyt on paljon paremmin sosiaalietuuksia. Minäpä kerron 50v sitten , ei ollut äitiyslomia, ei kotihoidontukia, ei lääkekorvauksia, mutta ei kyllä köyhät käyneet lääkärissäkään. Ei ollut montaa lastentarhaa ja kokopäivälapseksi pääsi vain ehkä kymmenen köyhintä sisarusta. Siitä hoidosta piti maksaa myös yksinhuoltajien. Asumistuet tulivat myöhemmin. Yleensä mummot hoitivat lastenlapsia, oli se oma kunto sitten vaikka kuinka huono. Mitään kirpputorivaatteita ei ollut, käytettiin serkkujen vanhat saappaatkin ja monot. Reiät paikkasi suutari. Neljäs , se nuorin poika kulki isosiskonsa vanhoissa repaleissa. Me saimme kaikki ihanat vaatteet Amerikasta asti sukulaisilta. Me saimme matkustaakin ulkomailla, eikä kaverit uskoneet sitä todeksi. Kunnan elatustukia ei ollut. Juoppojen lapset syötti naapurin kiltti köyhä kotiäiti. Hän pesi myös ressukoitten vaatteet. Kyllä pärjättiin " hyvin ".
Nykyisin on, 1990-luvulla peruspäivärahaan vaikuttivat puolison tulot. Jos puoliso oli keskituloinen, ei saanut peruspäivärahaa lainkaan. Ansiosidonnaista kyllä sai, jos oli siihen oikeutettu, mutta vastavalmistuneella ei useinkaan ollut siihen oikeuttavaa työhistoriaa.
Ystäväni valmistui DI:ksi 1990-luvun alkupuolella ja joutui olemaan noin vuoden työttömänä. Hän ei saanut minkäänlaista korvausta tai tukea, koska hänen puolisonsa oli töissä.