"Miksi sinä olet noin hiljainen?", mitä ihmettä tähän voi vastata?

Minulla on liian kiire keskutella äänille päässäni. Haluatko tietää mitä ne sanovat sinusta?

Vierailija kirjoitti:

Asuin äitini kanssa noin 9 vuotta ulkomailla maassa jossa ollaan erittäin sosiaalisia ja hymyillään paljon. Itse en ikinä siihen muottiin oikeen taipunut ja 99% naama oli ihan peruslukemilla. No sitähän sai sitten päivittäin äitini selitellä että ei sillä pojalla ole vihainen ilme naamalla vaan neutraali. Eikä sitä tietenkään ymmärretty vaan jatkettiin kyselemällä että miksi en hymyile yms. johon sitten hieman töykeästi aina tiuskasin että kun ei ole kummempaa syytä hymyillä. Pahoitin mielen melkein päivittäin ekan vuoden ajan kunnes tutut tajusi että ei mulla oikeasti ole huono olla vaan on olemassa niin sanottu neutraali ilme

Unohdin kesken kirjoituksen kysymyksen. Siis puheeseen oli sama homma eli ihmeteltiin miksi en pälpätä 24/7 vaan saatan olla hiljaa parikin tuntia putkeen. Siihen samat selitykset että kun ei sillä pojalla ole nyt mitään sanottavaan niin siksi se ei puhu

Vierailija kirjoitti:

Se on vallankäyttöä ja kiusaamista. Ei normaalit ja ystävälliset ihmiset kysele tuollaisia kun ollaan porukalla.

Jotkut ihmiset kyllä kyselevät tosi outoja juttuja ollessaan toisten seurassa. Epäilen myös sitä, että joillain on sosiaalinen älykkyys lähellä nollaa.

Amerikkalaiset pitää sitä typeryyden merkkinä. Siellä pitää olla aktiivinen, kysellä ja puhua vaikuttaakseen älykkäältä. Jossain Euroopassa tai Aasiassa se voi vaikuttaa viisaudeltakin.

Vierailija kirjoitti:

ap, oletko muutenkin sellainen ihminen, joka törmää jatkuvasti vaikeisiin tilanteisiin elämässä? Onko hieman "nolla" olo, jos et kykene normaaliin kommunikaatioon muiden kanssa?

:D

Jos pitää trollotella niin vähän nyt yritystä peliin.

Vierailija kirjoitti:

ap, oletko muutenkin sellainen ihminen, joka törmää jatkuvasti vaikeisiin tilanteisiin elämässä? Onko hieman "nolla" olo, jos et kykene normaaliin kommunikaatioon muiden kanssa?

Ei ole jatkuvasti kitarisat levällään äänessä = ei kykene normaaliin kommunikaatioon. :D

En yleensä oikein vastaa mitään.

Tosiasiassa en ole kovin älykäs, joten en vaan oikein keksi mitään sanottavaa. Uusien ihmisten kanssa taas mietin kauhean tarkkaan, ennen kuin sanon mitään, joten en aina edes isossa porukassa ennätä sanoa mielipidettäni. Oletan myös, ettei muita juurikaan minun tavalliset yksityiselämän asiat ja suolentoiminnat kiinnosta, niin en viitsi niistä höpistä.

Työkaveri haukkuu hiljaiseksi, kun en pälätä hänelle koko ajan vaan keskityn työhön. Ajattelen myöskin toisen haluavan tietyissä tilanteissa keskittyä, joten en viitsi jokaista aivoitusta tuoda ilmi.

Ärsyttävä kysymys jota saa kuulla hämmästyttävän usein. Muutenkin hiljaisuus näyttää olevan piirre, jota saa ihan vapaasti arvostella ja kommentoida. Yleensä vastaan hymyilemällä ja toteamalla, etten tiedä. Sen jälkeen tekee mieli alkaa välttelemään henkilöä ja niin yleensä teenkin.

Tuskin se kysyjäkään on olettanut, että sinulta mitään vastausta saisi siihenkään kysymykseen.

Vierailija kirjoitti:

Amerikkalaiset pitää sitä typeryyden merkkinä. Siellä pitää olla aktiivinen, kysellä ja puhua vaikuttaakseen älykkäältä. Jossain Euroopassa tai Aasiassa se voi vaikuttaa viisaudeltakin.

Jenkit itsehän ne varsinaisia älyn valoja onkin...

Vierailija kirjoitti:

En yleensä oikein vastaa mitään.

Tosiasiassa en ole kovin älykäs, joten en vaan oikein keksi mitään sanottavaa. Uusien ihmisten kanssa taas mietin kauhean tarkkaan, ennen kuin sanon mitään, joten en aina edes isossa porukassa ennätä sanoa mielipidettäni. Oletan myös, ettei muita juurikaan minun tavalliset yksityiselämän asiat ja suolentoiminnat kiinnosta, niin en viitsi niistä höpistä.

Työkaveri haukkuu hiljaiseksi, kun en pälätä hänelle koko ajan vaan keskityn työhön. Ajattelen myöskin toisen haluavan tietyissä tilanteissa keskittyä, joten en viitsi jokaista aivoitusta tuoda ilmi.

Minä myös oletan ettei ihmisiä kiinnosta minun asiani ja mielipiteeni joten olen mieluummin hiljaa. Olen tavallinen ihminen ja elän tavallista elämää, ei minulle tapahdu ikinä mitään mielenkiintoista ja erikoista, samaa arkea päivästä ja vuodesta toiseen. Harrastuksetkin ovat ihan normaaleja eikä mitään erikoisen hienoja tai eksoottisia.

Ei siis mitään valittamista, mutta ei kehumistakaan. Normaalia arkea.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttävä kysymys jota saa kuulla hämmästyttävän usein. Muutenkin hiljaisuus näyttää olevan piirre, jota saa ihan vapaasti arvostella ja kommentoida. Yleensä vastaan hymyilemällä ja toteamalla, etten tiedä. Sen jälkeen tekee mieli alkaa välttelemään henkilöä ja niin yleensä teenkin.

Joo. Ihan kuin ujo ja hiljainen ihan kiusallaan vaan olisi hiljaa. Juuri sellaiset hölöttjät ja itsestään ääntä pitävät kokevat jotenkin vittuiluna sen jos joku on hiljainen. Olisivat onnellisia että heille jää enemmän tilaa höpistä omia 80% täysin turhia juttujaan.

Itse olen aina ollut tosi hiljainen ja ujo. Ja siitä on kiusattu ja kyselty ja seläntakana puhuttu, kun se on niin hiljainen. Vanhemmiten ja lasten saamisen ja ammatin myötä on ollut pakko puhua ja joutunut tilanteisiin jossa ujoudesta on vaan pitänyt päästä yli. Nykyisin olen paljon puheliaampi, mutta edelleen siltä hiljaisimmasta päästä.

Olen huomannut että sellaiset puheliaat ja räväkät tyypi vaativat puheliaisuutta myös muilta, mutta eivät jaksa kuunnella mitä toisella on sitten sanottavaa.

Yleensä omistan niin erilaiset mielipiteet kuin muut, joten en halua aloittaa tappelua tai pahoittaa kenenkään mieltä tuomalla sitä esiin.

Siihen voi vastata sen syyn, miksi on allapäin. Oletan siis, että kysyttävä normaalisti ei ole "niin hiljainen" ja kysyjä on huolissaan. Todennäköisempihän tämä skenaario on, kuin että joku tökerösti toisen persoonaa kyseenalaistaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuka muka kysyy tuollaista?

Olin lapsena hiljaisempi ja minulta kysyttiin tuota lukuisia kertoja. Kysyjät olivat sellaisia, jotka ovat itse aina äänessä. Jotkut sosiaalisesti kyvykkäämmät saattoivat lähinnä huolestuneesti tiedustella syytä hiljaisuuteen.

Sitten oli niitä sosiaalisilta taidoiltaan vähän heikompia papupatoja, jotka muuten vain töksäyttelivät, puhuivat mitä sylki suuhun tuo ja tivasivat ihmisiltä kiusallisia kysymyksiä. Usein ottivat myös itseensä jos joku ei ollut samanlainen kuin he tai tehnyt kuten heidän mielestä pitäisi.

"Minulla ei ole nyt juuri mitään asiaa."

Vierailija kirjoitti:

Siihen voi vastata sen syyn, miksi on allapäin. Oletan siis, että kysyttävä normaalisti ei ole "niin hiljainen" ja kysyjä on huolissaan. Todennäköisempihän tämä skenaario on, kuin että joku tökerösti toisen persoonaa kyseenalaistaa.

Kyllä yllättävän monet kysyy hiljaiselta ihmiseltä, että "miksi sä oot noin hiljainen".

Eikä siitä saisi kai loukkaantua, kun sehän on vain kysymys, MUTTA mitäs jos joiltakin puheliaalta kysyis, että "miksi sä et voi olla hiljaa / miksi sä puhut noin paljon / miksi olet aina äänessä" tms, niin se puhelias varmasti loukkaantuisi tai ottaisi kysymyksen kettuiluna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amerikkalaiset pitää sitä typeryyden merkkinä. Siellä pitää olla aktiivinen, kysellä ja puhua vaikuttaakseen älykkäältä. Jossain Euroopassa tai Aasiassa se voi vaikuttaa viisaudeltakin.

Jenkit itsehän ne varsinaisia älyn valoja onkin...

No, olipa kommentti. Eiköhän "jenkeissä" ole kaikenlaisia ihmisiä. Siellä on vain tuollainen kulttuuri, että pitää olla aktiivinen ja kantaaottava. Siihen opetetaan ja kasvatetaan. Se on melkoinen shokki kun amerikkalainen luennoitsija tai ohjaaja kohtaa ensimmäisen kerran suomalaisen yleisön. Ei meilläkään enää ihan niin hiljaisia olla kuin ennen, mutta hyvin usein vastaus kysymykseen "do you have any questions" on syvä hiljaisuus ja katsekontaktin välttely tai tyhjä toljotus. Jolloin hän ajattelee kiusaantuneena, että ei ne rassut tajunneet mitään.

Sano että ei kaikki ole rääväsuita. Toiset ovat rauhallisia ja ujoja.

Vierailija kirjoitti:

Muutakin kuin mutista jotain "emmietiijä" ja olla kiusallisen tietoinen siitä, että kaikki tuijottaa sinua kuin hullu puuroa.

Eikös se sanonta ole "tykkää kuin hullu puurosta" eli tykkää todella paljon. Ei kai ne sua silleen katso? Vai katsooko kuin lehmä uutta aitaa?  Tai kuin halpaa makkaraa?