Lasten ylipaino ongelmana etenkin maaseudulla? Miten se noin voi olla, eikö juuri maalla luulisi tulevan arkiliikuntaa?

Koulumatkat ovat niin pitkiä, ettei niitä kävellä tai pyöräillä toisin kuin taajamissa.

Lukion tytöistä 13 % ylipainoisia mutta amiksen pojista peräti 29 %!

Maalla etäisyydet on isoja, joten kauppareissut ja harrastuksiin kulkemiset menee autolla. Kaupungissa taas harrastuksia löytyy kävelymatkan päästäkin, samoin kuin ruokakauppa yms.

Mutta siellä on myös mammat, jotka laittaa rasvaista ruokaa ilman vihanneksia, koska se armas aviomies on kieltäytynyt syömästä pupujen ruokaa. Juomaksi punaista maitoa ja pullaa välipalaksi. Kyllä se siitä.

Vierailija kirjoitti:

Mutta siellä on myös mammat, jotka laittaa rasvaista ruokaa ilman vihanneksia, koska se armas aviomies on kieltäytynyt syömästä pupujen ruokaa. Juomaksi punaista maitoa ja pullaa välipalaksi. Kyllä se siitä.

T. lähiö-Pera,kasvissyöjien kuningas

Asuin lapsena maalla ja mulla tuli koulumatkoista pelkästään liki 10 km pyöräilyä per päivä ja sitten vielä usein iltaisin toiset 10 km kun kävi kavereilla tai harrastuksissa. Mutta nykyään samaan kouluun samalta alueelta menee kaikki autolla.

Vierailija kirjoitti:

Lukion tytöistä 13 % ylipainoisia mutta amiksen pojista peräti 29 %!

Ihme ettei tuu niitä lapsia kun amispojat veltostuu jo tuossa iässä eivätkä tule pariutumaan timmien lukiolaistyttöjen kanssa.

Aika järkkyä että joka kolmas amispoika on ylipainoinen vaikka nuo on yleensä vielä teini-ikäisiä, harvoin se paino enää tuon jälkeen laskuun lähtee.

Meillä ainaki lapset hoikkia ja normaalipainoisia, asutaan maalla. Kouluun ja sieltä kotiin pyöräilevät 8km matkan joka päivä. Ja tekevät kotitöitäkin.

Ei saisi syysllistää, mutta olisiko asialla jotain tekemistä myös sen kanssa, että lasten ylipainoisuuden on havaittu olevan yleisempää vähemmän koulutusta saaneiden vanhempien lapsilla. - Toki maaseudullakin elää koulutettua väkeä, mutta ymmärtääkseni -kärjisttäen- maaseudulla elää suhteessa enemmän vähemmän koulutettuja kuin kaupungeissa. Toinen vähän kauempaa tai oikeammin pelkällä mutulla sanottu esimerkki: Kaupungeissa ollaan pinnallisempia kuin maalla, joka sitten näkyy myös nuorten valinnoissa ja erityisesti heidän vanhempiensa valinnoissa, jotka vastaavat, tai joiden tulisi vastata siitä, milliaista ravintoa kotona nautitaan ja pidetään arvossa, joissa valinnoissa taas ratkaisee paljossa myös perinteet ja pinttyneet tavat, hyvässä ja pahassa.   

Ei kyllä kovin lihavia lapsia näy Suomessa niin kauhean paljon kuitenkaan vai näkyykö jossain?  Onkohan painokäyrät kohdillaan, kun nykylapsista tulee kuitenkin usein hiukan pidempiäkin. 

Nuorisolla näkyy jo olevan pidemmät jalatkin, persjalkaisuus väistyy - liekö riittävä D-vitamiinin saanti syynä siihen verrattuna entisaikoihin.

Ja jos  yksilö kehittyy aikaisin, niin on usein lapsena hiukan tukevampi - mutta ei välttämättä ole lihava aikuisena.  Ympäristön hormoneita häiritsevät kemikaalit ja ravinto-olot kai aikaistavat sitäkin hieman.

Vierailija kirjoitti:

Mutta siellä on myös mammat, jotka laittaa rasvaista ruokaa ilman vihanneksia, koska se armas aviomies on kieltäytynyt syömästä pupujen ruokaa. Juomaksi punaista maitoa ja pullaa välipalaksi. Kyllä se siitä.

Maaseudulla ravintotottumukset ovat edelleen peräisin ajalta jolloin isäntä ja renki kaivoivat koko valoisan ajan laskuojaa savipeltoon lapioilla ja rautakangella tai viettivät talvet savotassa pokasahan ja kirveen kanssa.

Nykyään ne istuvat nelivetotraktorin ilmastoidussa kabiinissa, painavat enteriä ja antavat GPS-ohjauksen laittaa sarat ojennukseen mutta annoskoko on perheellä siti sama kuin isoisän aikaan.

Kun kyläkoulujen lisäksi kaikki muutkin palvelut on lakkautettu maakuntakeskuksen ulkopuolelta, ei jälkikasvukaan voi enää hiihtää kouluun kesät talvet joten sitä on pakko kuljettaa autolla joka paikkaan. Ellei muksu satu olemaan vähintään maakuntasarjan kilpaurheilija niin alkaa aika nopeasti muistuttaa vanhempiaan.

Ei sen puoleen, kyllä kaupungeissakin on suuri joukko nuoria jotka eivät ota montaa askelta päivän mittaan ja joiden ainoa harrastus on netissä roikkuminen tai pelaaminen neljään aamuyöllä. Kaupungissa on näiden plösöjen vastapainoksi kuitenkin suuri määrä harrastuksia joissa lapset treenaavatkin sitten tuplasti enemmän kuin suomalaiset olympiaurheilijat vielä 1980-luvun taitteessa.

Keskimääräisesti ottaen tilanne näyttää paremmalta kun puolet kouluikäisistä on laardipalleroita ja toinen puolisko jo rasitusmurtumien takia osittain invalideja ennen peruskoulun loppua.

Näin kaupungista maalle muuttaneena komppaan tuota arkiliikunnan järjestämisen vaikeutta maalla. Kaikkialle niin pitkä matka, että on kuljettava autolla. Ja toisaalta vaikka jollekin kaverille olisikin järkevä matka, niin reitti on vaarallinen: mutkaista ja mäkistä 80km/h tietä, eikä luonnollisestikaan mitään katuvaloja. Kaupungissa asuessa pääsin työmatkat kävellen tai pyöräillen, ohjattua liikuntaa oli tarjolla vaikka mitä sorttiä ihan jokaiselle päivälle ja lenkkipolut lähti kotiovelta. Maalla tuollaisesta voi vain haaveilla. Hankiaisten aikaan täällä tosin pääse todella hyvin liikkeelle, mutta se ilo on harvinainen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainaki lapset hoikkia ja normaalipainoisia, asutaan maalla. Kouluun ja sieltä kotiin pyöräilevät 8km matkan joka päivä. Ja tekevät kotitöitäkin.

Ja kotitöillä en tarkoita pelkkää siivoamista, osallistuvat myös puutöihin ja muuhunkin pihanhoitoon.

Kävelen työmatkallani koulun ohi juuri siihen aikaan kun oppilaiden pitäisi mennä sinne. Koulun neljästä sadasta oppilaasta vain murto osa kulkee matkansa itse. Vanhemmat tuovat muksunsa kouluun autolla jopa siitä samasta pihasta, josta lähden kävelemään vajaan kilometrin päässä olevaa koulua kohti.

Maalla on kalliimpaa ja hankalampaa laittaa terveellistä, monipuolista ruokaa, kun ainoa kauppa on joku Siwa.

Mieleisiä harrastuksia ei ole saatavilla, joten ohjattu harrastaminen on vähäistä. Kaupungissa melkein jokaisella lapsella on joku liikuntaharrastus.

Vierailija kirjoitti:

Maalla on kalliimpaa ja hankalampaa laittaa terveellistä, monipuolista ruokaa, kun ainoa kauppa on joku Siwa.

Lisäksi oma auto on pakollinen ja monessa perheessä niitä tarvitaan 2, eikä ruokaan jää pienituloisilla paljon rahaa.

Maalla kaikkialle mennään autolla. Kaupungissa arkiliikuntaa tulee jo bussipysäkille tai kauppaan kävelystä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainaki lapset hoikkia ja normaalipainoisia, asutaan maalla. Kouluun ja sieltä kotiin pyöräilevät 8km matkan joka päivä. Ja tekevät kotitöitäkin.

Ihanan reippaita nuoria teillä kotona! Teistä, tai lapsistanne sopii ottaa mallia. - Itse luulen, että laps(i)en ylipainon taustalla vaikuttaa paitsi asuinympäristö, niin paljossa myös se, millaisen mallin lapsi kotona, erityisesti vanhemmiltaan saa.  Jos vanhemmat ovat molemmat ylipainoisia, niin heidän on haastavampi näyttää mallia terveestä painon hallinnasta. Ei mahdotonta, mutta haastavampaa.