Elämää erityisten lasten kanssa
Alkaa tuntua että en vaan sovi äidiksi. Lapsista 2/2 erityislapsia. Koko ajan saa ohjata ja silmät tulisi olla selässä. Tietenkään lapsia tehdessä en tiennyt tätä enkä heitä mihinkään vaihtaisi. Takana on vain niin raskas viikonloppu, että itkettää. Välillä tuntuu että vihaan adhd-lastani. Vaikka rakastankin häntä todella paljon. Ehtii vain nopeana niin paljon, etten perässä pysy. Toinen lapsistani on kehitysvammainen. Huoli on jatkuvasti molemmista lapsista, miten pärjäävät. Harmittaa, ettei pienellä paikkakunnalla ole vertaistukiryhmiä. Olen huutanut lapsille hölmöyksistä tänään ihan liikaa vaikka olisi pitänyt ymmärtää ja jaksaa. Tiedän ettei he tahallaan tohota.
Kommentit (3)
Sama homma. Adhd lapsi ja keva lapsi löytyy. Mistäpäin olet?
Oletko Facebookissa? Sieltä löytyy Leijonaemot, lasten omaishoitajat ja adhd lapset ryhmä mm.
Sinulla on siinä kovasti työtä. Olet heidän rakas äiti, kärsivällisyys on välillä jokaisella vanhemmalla koetuksella. Mitään ei ole menetetty. Huomenna alkaa uus päivä..anteeksi voi pyytää aikuinenkin ja miettiä uusia keinoja joilla tällaisista päivistä jatkossa selviätte vähän pienemmillä hermon menetyksillä. Tsemppiä!