Lue keskustelun säännöt.
Miten ootte saaneet taaperon pysymään omassa sängyssään?
15.04.2018 |
Meillä siirrytty pinnasängystä lastensänkyyn, josta liki 2v. pääsee nyt itse pois. Ja aaargh, ilta on yhtä lapsen kiikuttamista takaisin sänkyynsä. Ainakin 5-10krt sen saa tehdä, ennen kuin jää ja nukahtaa. On aina osannut kivasti itse nukahtaa, siis pinnasänkyaikoina. Laulettiin unilaulu, siliteltiin hetki ja sinne sänkyynsä jöi höpöttelemään, kunnes nukahti. En viitsisi aloittaa nukuttamista, kun siihen pian tottuu, eikä sitten osaakaan itse nukahtaa. Tämä lapsi on meidän iltatähti, joten en muista, miten tää isojen sänkyyn siirtyminen sujui isompien lasten kanssa. Heitäkään en nukuttanut, sen muistan. :)
Kommentit (21)
Mä en ymmärrä näitä vanhempia jotka ei voi nukuttaa lasta, kun sitten lapsi tottuu siihen. Etkö myöskään pidä lasta sylissä ettei totu siihen? Tai silittele ettei vaan totu niin että pitää silittää jatkossakin?
Meidän vajaa 3v nukkuu omassa sängyssä meidän vanhempien makuuhuoneessa, iltaisin luetaan iltasatu jonka jälkeen toinen meistä jää pötköttämään viereen ja pitämään kädestä että saa unen päästä kiinni. Jos herää illalla tai yöllä, huutelee äitiä tai isiä ja silittely riittää että nukahtaa uudestaan.
Lapset on niin pienen hetken pikkusia, tiedän että tulen vielä monesti kaipaamaan sitä kun pieni nukahtaa puristaen kädestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä näitä vanhempia jotka ei voi nukuttaa lasta, kun sitten lapsi tottuu siihen. Etkö myöskään pidä lasta sylissä ettei totu siihen? Tai silittele ettei vaan totu niin että pitää silittää jatkossakin?
Meidän vajaa 3v nukkuu omassa sängyssä meidän vanhempien makuuhuoneessa, iltaisin luetaan iltasatu jonka jälkeen toinen meistä jää pötköttämään viereen ja pitämään kädestä että saa unen päästä kiinni. Jos herää illalla tai yöllä, huutelee äitiä tai isiä ja silittely riittää että nukahtaa uudestaan.
Lapset on niin pienen hetken pikkusia, tiedän että tulen vielä monesti kaipaamaan sitä kun pieni nukahtaa puristaen kädestäni.
Oletko kysynyt mieheltäsi, miltä kolmen vuoden selibaatti tuntuu hänestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä näitä vanhempia jotka ei voi nukuttaa lasta, kun sitten lapsi tottuu siihen. Etkö myöskään pidä lasta sylissä ettei totu siihen? Tai silittele ettei vaan totu niin että pitää silittää jatkossakin?
Meidän vajaa 3v nukkuu omassa sängyssä meidän vanhempien makuuhuoneessa, iltaisin luetaan iltasatu jonka jälkeen toinen meistä jää pötköttämään viereen ja pitämään kädestä että saa unen päästä kiinni. Jos herää illalla tai yöllä, huutelee äitiä tai isiä ja silittely riittää että nukahtaa uudestaan.
Lapset on niin pienen hetken pikkusia, tiedän että tulen vielä monesti kaipaamaan sitä kun pieni nukahtaa puristaen kädestäni.Oletko kysynyt mieheltäsi, miltä kolmen vuoden selibaatti tuntuu hänestä?
Siis mitä😂 no tuntuis varmaan aika kauheelta meistä molemmista! Meillä on onneks seksiä lähestulkoon joka päivä. Miten tää liittyy lapsen nukuttamiseen?
Sitten kun lapsi on tei i ja sen pitäisi mennä nukkumaan, se singahtaa aina takaisin sohvalle katsomaan telkkaria.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä näitä vanhempia jotka ei voi nukuttaa lasta, kun sitten lapsi tottuu siihen. Etkö myöskään pidä lasta sylissä ettei totu siihen? Tai silittele ettei vaan totu niin että pitää silittää jatkossakin?
Meidän vajaa 3v nukkuu omassa sängyssä meidän vanhempien makuuhuoneessa, iltaisin luetaan iltasatu jonka jälkeen toinen meistä jää pötköttämään viereen ja pitämään kädestä että saa unen päästä kiinni. Jos herää illalla tai yöllä, huutelee äitiä tai isiä ja silittely riittää että nukahtaa uudestaan.
Lapset on niin pienen hetken pikkusia, tiedän että tulen vielä monesti kaipaamaan sitä kun pieni nukahtaa puristaen kädestäni.
Näin!
Minulle on aina ollut yöuni tärkeää ja aina, kun kuulin pienten jalkojen tassutuksen makuuhuoneen oveltamme, sanoin määrätietoisesti: ”Omaan sänkyyn!”
Nyt, kun lapset ovat jo isoja, kaduttaa. Miksen sitä lyhyttä lapsuuden aikaa antanut pienen käpertyä viereeni ja vaikka sitten itse nukkunut huonosti. Sitä aikaa ei vaan saa takaisin.
Onneksi heistä kuitenkin kasvoi normaaleja, täysipäisiä ihmisiä, vaikkeivät viereen päässeetkään nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut tuollaista rumbaa vaan lapset nukkui vieressä. Ihan sama mihin tottuu, ei ne kuitenkaan enää teininä viereen tule.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä. Juuri tuolla tavalla, taaperoiden kanssa vaan pitää olla sinnikäs. Älä anna mitään huomiota, vaan kannat vaan takaisin sänkyyn, vaikka lapsi itkisi nälkää, janoa, pissahätää, nämä vaa ovat yritystä saada oma tahto läpi.
Kaikenlaisia vanhempia sitä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän 2,5-vuotias nukkuu vielä pinnasängyssä, jonka laita on laskettu ala-asentoon. Lapsi pääsee päivisin kyllä kiipeämään reunan yli, mutta nukkumaan mentäessä ja herättyään hän ei ikinä tule pois sängystä. Onko kyse tavasta vai tekeekö pimeys epävarmaksi, laita on kuitenkin korkeaho vieläkin, sitä en tiedä. Mielenkiinnolla odotan, mitä tapahtuu, kun siirrämme hänet lastensänkyyn nukkumaan.
En ole koskaan olettanut tai ajatellut että taaperon pitäisi osata nukahtaa yksin. Miksi? Meillä 6v ja 3v ja istun lastenhuoneessa niin kauan kunnes nukahtavat, yleensä tämä vie 10-15 min ja on tuttu rutiini. Öisin jos tulevat viereen niin yritän hieman maanitella takaisin omaan sänkyyn, mutta jos ovat sinnikkäitä niin olen sitten antanut tulla viereen tai raahannut lapselle patjan sängyn viereen. Eihän siinä ole mitään pahaa jos "oppii" nukkumaan toisen ihmisen vieressä.. pikemminkin se on useimmille luonnollinen ja turvallinen tapa nukkua. Mutta eihän ne teini-iässä enää ÄIDIN viereen yleensä tunge, aikansa kutakin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koskaan viitsinyt nukuttaa lapsia. He menivät tuossa vaiheessa itse nukkumaan, kun katsoivat olevansa tarpeeksi väsyneitä. Sitä ennen oli tehty iltatoimet, luettu satu ja sylitelty sohvalla. Jos ei nukuta, ei nukuta ja ravataan edestakaisin. Yleensä lapset on menneet klo 20 tienoilla nukkumaan käskemättä.
Tuttavaperheessä alkaa ilta klo 18, jolloin toinen vanhemmista siirtyy nukuttamaan lapsia, toinen tekee kotitöitä. Valittavat, miten raskasta on, kun ei ole lainkaan yhteistä aikaa. Haluaisin kysyä, että oikeastiko lapset tarvitsevat vanhempaa 5 tuntia vieressään lastenhuoneen lattialla, mutta kun lapset ei muuten nuku!
Onko päiväunilla sama ongelma?
Meillä jatkettavaan sänkyyn siirtyminen itse asiassa helpotti tilannetta. Poika oli alkanut inhota pinnasänkyä, kun ei päässyt sieltä pois (silloin n. 1v8kk) ja alun muutaman karkailupäivän jälkeen jäi ihan tyytyväisenä nukkumaan omaan sänkyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanomalla etta nyt sankyyn, hyvaa yota. Ei ole ollut ongelmia. Tosin 2v on aika pieni, meilla siirryttiin isojen sankyyn ja tehdaan muutkin muutokset yleensa niin etta lapsi ymmartaa puhetta ja jarkeilya. Ei mun karsivallisyys riittaisi pelleilyyn.
Silloin kun minun poikani oli tuossa vaiheessa, niin tuhlasin todella paljon aikaa tuohon sänkyyn takaisin viemiseen. Yhtenä iltana laskin, montako kertaa hänet nostin takaisin sänkyyn: 64 kertaa!! Tein täsmälleen kaikkien oppaiden mukaan, rauhoittavat rutiinit, ei katsekontaktia jne. Kyllä viikon päästä tajusin, että pääsen paljon helpommalla, kun istun siinä sängyllä kuin juoksen tuntitolkulla hänen perässään. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En koskaan viitsinyt nukuttaa lapsia. He menivät tuossa vaiheessa itse nukkumaan, kun katsoivat olevansa tarpeeksi väsyneitä. Sitä ennen oli tehty iltatoimet, luettu satu ja sylitelty sohvalla. Jos ei nukuta, ei nukuta ja ravataan edestakaisin. Yleensä lapset on menneet klo 20 tienoilla nukkumaan käskemättä.
Tuttavaperheessä alkaa ilta klo 18, jolloin toinen vanhemmista siirtyy nukuttamaan lapsia, toinen tekee kotitöitä. Valittavat, miten raskasta on, kun ei ole lainkaan yhteistä aikaa. Haluaisin kysyä, että oikeastiko lapset tarvitsevat vanhempaa 5 tuntia vieressään lastenhuoneen lattialla, mutta kun lapset ei muuten nuku!
Kyllä jotkut lapset vain tarvitsevat. Mutta eihän sitä tietenkään voi uskoa sellainen vanhempi, jonka lapset menevät itsekseen nukkumaan ja vielä noin aikaisin.
-tuo 64 kertaa taaperon sänkyyn nostanut-
Meillä juuri hiukan reilu 2v kanssa sama tilanne. Tai no otettiin pinnasängyn reunasta muutama pinna pois, kun ei ole löytynyt sopivaa lastensänkyä vielä. Ollut käytössä muutaman viikon. Aina nukahtanut yksin sänkyyn nätisti.
Kun pinnat otettiin pois, ensimmäisenä iltana huuteli sängystä, muttei pois uskaltanut tulla, joten nukahti sinne. Toisena iltana karkaili huoneestaan, mutta aina vain palautettiin takaisin ja sanottiin, että nyt nukutaan. Kolmantena paukutteli oveaan, muttei tullut ulos. Aina kun huomattiin, palautus sänkyyn.
Neljäntenä iltana räpsytteli enää valoja päälle ja pois huoneessaan, palautettiin vain sänkyyn. Viides ilta, ei mitään. Kuudes, ei mitään. Seitsemäs, alkoi itkemään pari tuntia nukkumaanmenon jälkeen. Löysin lattialta itkemästä lelujen keskeltä, oli nukahtanut siihen, eli ilmeisesti leikkinyt ainakin sinä iltana pimeässä leluillaan.
Pari viikkoa meni ihan kivuttomasti tuon alun jälkeen, mutta nyt viimeisenä kolmena neljänä iltana ollut taas ongelmia, vähän väliä saa oven takana kuulostella, että leikkii siellä taas ja palauttaa sänkyyn.
Sitten on tietysti se, että saa vielä iltaisin pullossa hiukan vettä sänkyyn, josta pitäisi päästä eroon. En vain ole tähän samaan syssyyn halunnut sitäkin alkaa toteuttamaan, kun saisi nyt ensin tämän toimimaan pidemmän aikaa kivuttomasti ja sitten keskittyisi siihen pullosta luopumiseen.
Mutta sitkeästi vaan. Meillä jätettiin muuten sanomatta mitään, niin heti helpotti siihen karkailuun. Palautettiin mitään sanomatta sänkyyn, niin toimi paremmin kuin se, että sanottiin että nyt nukutaan. Tiedä sitten, mikä siinäkin on.
Kyllähän tuo on löytynyt nukkumasta vaikka mistä, aika nätisti kuitenkin mennyt yleensä nukkumaan.
Kyllähän se joskus säikäytti kun lapsen sänky oli aamulla tyhjä, löytyi sohvalta nukkumasta, tullut kuitenkin pimeässä rappuset toisesta kerroksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan viitsinyt nukuttaa lapsia. He menivät tuossa vaiheessa itse nukkumaan, kun katsoivat olevansa tarpeeksi väsyneitä. Sitä ennen oli tehty iltatoimet, luettu satu ja sylitelty sohvalla. Jos ei nukuta, ei nukuta ja ravataan edestakaisin. Yleensä lapset on menneet klo 20 tienoilla nukkumaan käskemättä.
Tuttavaperheessä alkaa ilta klo 18, jolloin toinen vanhemmista siirtyy nukuttamaan lapsia, toinen tekee kotitöitä. Valittavat, miten raskasta on, kun ei ole lainkaan yhteistä aikaa. Haluaisin kysyä, että oikeastiko lapset tarvitsevat vanhempaa 5 tuntia vieressään lastenhuoneen lattialla, mutta kun lapset ei muuten nuku!
Kyllä jotkut lapset vain tarvitsevat. Mutta eihän sitä tietenkään voi uskoa sellainen vanhempi, jonka lapset menevät itsekseen nukkumaan ja vielä noin aikaisin.
-tuo 64 kertaa taaperon sänkyyn nostanut-
Vai onko sittenkin niin, että se vanhempi tarvitsee sen lapsen toimimaan noin? Koska silloin vanhempi kokee olevansa tarpeellinen.
Mutta jo sinä olet onnellinen, kun iltasi ovat yhtä päivystystä, niin kaikki on hyvin. Minä valitsen hyvinnukkuvan lapsen, joka kokee olonsa turvalliseksi kotona, vaikka en ole ihan vieressä.
Meillä nukutaan perhepefis koko porukka, enkä vaihtais pois! Ihanaa! Nukun myös itse todella hybin, kun ei tarvi nousta kesken yön. Jos joku luulee, että seksiä ei voi harrastaa kuin sängyssä, niin aika köyhä mielikuvitus on:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan viitsinyt nukuttaa lapsia. He menivät tuossa vaiheessa itse nukkumaan, kun katsoivat olevansa tarpeeksi väsyneitä. Sitä ennen oli tehty iltatoimet, luettu satu ja sylitelty sohvalla. Jos ei nukuta, ei nukuta ja ravataan edestakaisin. Yleensä lapset on menneet klo 20 tienoilla nukkumaan käskemättä.
Tuttavaperheessä alkaa ilta klo 18, jolloin toinen vanhemmista siirtyy nukuttamaan lapsia, toinen tekee kotitöitä. Valittavat, miten raskasta on, kun ei ole lainkaan yhteistä aikaa. Haluaisin kysyä, että oikeastiko lapset tarvitsevat vanhempaa 5 tuntia vieressään lastenhuoneen lattialla, mutta kun lapset ei muuten nuku!
Kyllä jotkut lapset vain tarvitsevat. Mutta eihän sitä tietenkään voi uskoa sellainen vanhempi, jonka lapset menevät itsekseen nukkumaan ja vielä noin aikaisin.
-tuo 64 kertaa taaperon sänkyyn nostanut-
Vai onko sittenkin niin, että se vanhempi tarvitsee sen lapsen toimimaan noin? Koska silloin vanhempi kokee olevansa tarpeellinen.
Mutta jo sinä olet onnellinen, kun iltasi ovat yhtä päivystystä, niin kaikki on hyvin. Minä valitsen hyvinnukkuvan lapsen, joka kokee olonsa turvalliseksi kotona, vaikka en ole ihan vieressä.
Mikä näistä sinusta on siis totta?
a) Olisin päässyt helpommalla sillä, että nostelen lasta joka ilta 4 tuntia sänkyyn ja tein vain tyhmän ja enemmän vaivaa vaativan ratkaisun, kun valitsin mieluummin istua pari tuntia siellä lapsen vieressä.
b)
Nostin itse sen lapsen sieltä sängystä 64 kertaa, että voin laittaa hänet sinne takaisin yhtä monta kertaa ja tämän jälkeen vedota siihen, että on helpompi vain jäädä sinne huoneeseen makaamaan.
c)
Tällaista tilannetta ei voi ymmärtää vanhempi, jonka lapset ovat aina menneet kiltisti nukkumaan.
Tsemppiä. Juuri tuolla tavalla, taaperoiden kanssa vaan pitää olla sinnikäs. Älä anna mitään huomiota, vaan kannat vaan takaisin sänkyyn, vaikka lapsi itkisi nälkää, janoa, pissahätää, nämä vaa ovat yritystä saada oma tahto läpi.