Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä tajusit ettet ole enää nuori?
Kommentit (49)
No kun täytti 40v niin silloin ehkä se tuntui jotenkin ettei ole enää kovin nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuoruus on ilmeisesti aika suhteellinen käsite kun joku tajunnut 23v ja joku 45v.
23 v. on nuori, jolta puuttuu elämänkokemus ja siksi kokee itsensä "vanhaksi"...
Mä tajusin vasta tänä vuonna et ei täs enää ihan nuoria olla. Ikää tulee kesällä 34-vuotta täyteen.
Ennen elelin vailla huolta huomisesta meiningillä että viimeisessä puvussa ei ole taskuja mutta nykyään olen alkanut laittaa rahaa säästöönkin niin paljon kuin mahdollista.
Bilettäminen ei maistu enää kuin silloin tällöin ja silloinkin varovaisesti.
Sitä odotellessa. Olen 31-vuotias mies ja opiskelen yliopistossa. Luokalla on niin parikymppisiä kuin viisikymppisiäkin. Hyvin tulen toimeen kaikkien kanssa: voin jutella parikymppisiä kiinnostavista asioista sekä myös keski-ikäisten asioista luonnollisesti. Olen luonteeltani sosiaalinen yksilö. Nuoremmat juttelevat minulle kyllä oma-aloitteisesti, mutta kyllä sen huomaa, että olen joidenkin heidän silmissään ikäloppu. Vanhemmat taas näkevät minut melkein lapsena. Koen olevani vielä nuori, vaikkakin usein mietin, että monilla nuoremmilla on jo lapsia mutta minulla ei, joka saa minut surulliseksi.
Ihan hetki sitten, kun täytin 28. Enää 2 vuotta kolmeenkymppiin ja jotenki itsellä on aina ollu semmonen mielikuva, että kolmekymppisenä ollaan oikeasti aikuisia, pitäisi olla kunnon työ yms. Aiheuttaa kyllä vähän paineita ja ikäkriisiä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
38 -vuotiaaksi tunsin itseni nuoreksi, enkä miettinyt noita ikäasioita lainkaan. Sitten joku haukkui vanhaksi, ja se jäi harmittamaan. :(
Kun aloitin uudessa työpaikassa 33-vuotiaana ja työkaverit oli 10 vuotta nuorempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt. 47V.
Aikakin menee kiihtyvällä vauhdilla.
Aika usein, kun jokin juttu on tarkoitettu minua nuoremmille. Esim. jokin kotivakuutus oli "nuorille aikuisille", joka tarkoitti ikiä 18 - 26. Täytän kohta 27, ja tuo oikeasti aiheutti ahdistuksen rintakehässä. En ole enää nuori, ookoo, mutta en edes nuori aikuinen?!
En ole ehtinyt elää nuoruutta, opiskellut ammattia tms., vaan aina odotellut, että pääsen sitten jossain vaiheessa - sitten kun olen valmis - elämään nuoruuttani. Siksi ahdistaa ajankulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä pidä itseäni vanhana vieläkään.
N40+
37-vuotiaana. tutustuin harrastuksen kautta 10+vuotta nuorempiin ja suurimmaksi osaksi en ees tajuu mitä/mistä ne puhuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen jälkeen kun nuoltavan ihanat teinilikat alkoivat hihittää että toi (eli minä) on varmaan tosi vanha, takuulla joku 28vee. Sitten ne likat ovat myös sanoneet yhdestä hieman lihavasta tutusta naisesta että se voisi hyvin olla äitini. Epäilen että se nainen on minua nuorempi, sillä kun ei ole ryppyjä. Lihavuus vaan saa sen näyttämään vanhalta. Ihan mielenkiintoinen maailma noilla pikku likoilla kyllä on.
Olen sitten kyllä oikeasti hieman enemmän kuin 28 :D
PARIKYMPPISET HÖPSÖT kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruus on ilmeisesti aika suhteellinen käsite kun joku tajunnut 23v ja joku 45v.
23 v. on nuori, jolta puuttuu elämänkokemus ja siksi kokee itsensä "vanhaksi"...
Sinähän sen tiedät :)
Monella saattaa olla vaikka minkälaista "elämänkokemusta" takana. Sillä ei ole mitään tekemistä itsensä vanhaksi tuntemisen kanssa.
t.parikymppinen höpsö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttö katsoi minua sillä Silmällä ja tajusin että voisin olla sen isä. Hyvä flirtti mutta kumminkin outo. Sai vanhalle ukolle hyvän mielen. Pelasti mun ikävän työpäivän.
39-vuotiaana, tavattuani elämäni rakkauden. Olimme ja olemme molemmat kuin teini-ikäisiä taas. Mutta nyt tajusin, että en oikeasti olekaan enää teini, vaan tällä kerralla saan itse päättää kenen kanssa ja miten seurustelen, harrastan seksiä, ehkäisen raskautta, jne. Kukaan ei paheksu toimiani eikä minulla ole kotiintuloaikoja. Saan vaikka lähteä miehen kanssa yhtäkkiä lomailemaan ulkomaille, eikä kukaan voi minua kieltää.
On maailman ihaninta elää uutta nuoruutta tässä iässä. Ihan yhtä intensiiviseltä se tuntuu kuin silloin 17-vuotiaanakin. <3
Joskus 40+ ikäisenä alkoi tuntua hassulta kun lääkäri vaikutti olevan teini-ikäinen :).
Olen 32 ja tässä taannoin eräänä päivänä tajusin, että enhän mä oo ollut nuori enää aikoihin.
Olen 45-vuotias. Käyttäydyn välillä kuin keskenkasvuinen teini, olen riehakas ja onnellinen aika usein.
En kuitenkaan enää hullaannu joka päivä uusiin miehiin niin kuin nuorempana, vaan olen täysin tyytyväinen pitkässä avioliitossani. Otan myös aina ensimmäisenä huomioon perheen edun, enkä ajattele itseäni ensimmäisenä niin kuin nuorempana.
Minussa on silti seikkailunhalua, luovuutta ja innokkuutta niin kuin nuorenakin, mutta olen saanut sen päälle rauhallisuutta, harmoniaa ja seesteisyyttä.
Oikeastaan olen tällä hetkellä todella tyytyväinen ikääni ja elämääni. En vaihtaisi mitään. Odotan myös innolla tulevia vuosia, eläkeikää, lapsenlapsia (jos niitä suodaan) ja toivon, että pysymme mieheni kanssa aina yhdessä.
Ei ole kivaa, jos on lapseton sinkku...
Ja moni muukin asia huonosti...
Jos on tällaisessa tilanteessa 40 v. - niin kyllä ohi on...