3kk vauva ja haluaisin raskaaksi :/

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut muista joilla sama kokemus, että ei nyt ainakaan ainutlaatuista. Minun näkökulmastani todella outoa, halusin keskittyä täysillä siihen olemassaolevaan vauvaan. Oletko varma ettet halua paeta vauvanhoidon todellisuutta noilla haaveillasi? Onko ongelma se, että vauva on nyt keskipiste etkä sinä?

Minulle on tullut myös tämä voimakas vauvakuume molempien lasten pikkuvauvavaiheessa. Itse näkisin, että se on omalla kohdallani johtunut hormoneista ja siitä, että lapset ovat niin ihania, että haluaisin heitä enemmän. Raskausajat ovat olleet hankalia, enkä todellakaan kaipaa raskaana oloa. En myöskään missään määrin nauti siitä jatkuvasta tutkittavana olemisesta. Järjellä ajatellen en kuitenkaan halunnut (enkä halua) pientä ikäeroa, jotta nuorimmainen saa olla vauva ja jotta kroppa kestää. Kolmatta lasta meille tuskin on enää tulossa.

Mulla oli kauhea vauvakuume molempien vanhempien lasten vauva-aikana.

Nyt on sylissä kolmas ja viimeinen lapsi, ja onpa ihanaa että on viimeinen. Eikä tämä tarkoita, että arki olisi huonompaa tai vauva vähemmän söpö, vaan nimenomaan päinvastoin. Perhe on koossa.

Sinulle annan neuvoksi, että laita kroppasi ihan ensin kuntoon. Sitä tarvitaan vielä monta kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kaunisoululainen kirjoitti:

Nisellisuuden voi ajatella niin eri tavalla. Minulle siihen kuuluu hoikuus ns sirous ja pieni koko. En puhu kenestäkään yksilönä mutta jos minulla olis ylimääräsitä painoa on se raskauskiloa tms niin en pitäisi itseä naisellisena. Miten se raskaus silloin tekisi naisellisen olon? muiden silmissä ei ainakaan monen lapsen pullea äiti ole välttämättä naisellinen.  Nisellisuuteen kuuluu mun mielestä myös että paikat ovat ns kunnossa,tiheä raskaus ja synnytys voi aiheuttaa ehkä raskausarpia, venymistä yms enemmän.  Nisellisuuteen kuuluu miun mielestä myös henkiset puolet eli on ns henkisesti nainen,minun mielestä siihen ei kuulu heti raskaaksi tulo kun hellyys ja toisten huomiominen ja sitoutuminen ovat naisellisia luonteenpiirteitä. Vauvallehan on parempi että äiti on kunnossa ja huomioi vauva. Harvemmin pulleaa,itsekästä naista naisellisena pidetään vaikka itse kokisi itsensä naisellisena.

Ei voi muuta sanoa, kuin voi luoja mikä kommentti. Kyllä meitä on sitten moneen junaan. Vaikka pulleus onkin sinulle kauhistus, niin ei kaikki jaa näitä sinun näkemyksiäsi. Ja mistähän tuon itsekkyydenkin tuohon kiskaisit?

Vaikuttaa aika nuoren naisen kommentilta.

Kirjoitusasusta päätellen ei edes suomalainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hormonit heittää.

Tuttu tunne tämän kuopuksen jälkeen, onneksi on esikoinenkin niin tiedän mitä tuleman pitää.

Jos vauvalla ei ole koliikkia niin tuo eka 3kk onkin se ihanin ja helpoin aika, ja hormonit pitävät virkeänä. Mäki olen ollut oikea tehopakkaus juuri 0-4kk ikäisten vauvojen kanssa. Söivät ja nukkuivat, enimmäkseen nukkuivat. Sitten alkoikin rintaraivarit, hampaiden tulot, liikkumaan opettelu, todella levottomat yöt ja pohjaton väsymys. Nyt olen siis siinä vaiheessa taas menossa, kuopus 10kk ja en todellakaan pode vauvakuumetta 😂

Ei siis tarkoitus pelotella mutta siis, tuo on hormonaalista eikä järjen kanssa mitään tekemistä.

Se hyvä puoli koliikissa kyllä oli että sen 3kk jälkeen lapsen kanssa on tuntunut olevan koko ajan niin helppoa. Muutenkin kovin huomiota vaativa vauva oli. Nyt 1,5-vuotta ja koko ajan on tuntunut vaan helpottavan.

Joo uskon kyllä tuon! Eikä varmaan vaivannut vauvakuumekaan 3kk kohdalla?

Mulla on ollut sen suhteen ns. helpot vauvat mutta ainakin esikoinen otti uhmaiässä kaiken takaisin. Hän on nyt jo koulussa ja kaikki on ollut helppoa ekan uhmaiän jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hormonit heittää.

Tuttu tunne tämän kuopuksen jälkeen, onneksi on esikoinenkin niin tiedän mitä tuleman pitää.

Jos vauvalla ei ole koliikkia niin tuo eka 3kk onkin se ihanin ja helpoin aika, ja hormonit pitävät virkeänä. Mäki olen ollut oikea tehopakkaus juuri 0-4kk ikäisten vauvojen kanssa. Söivät ja nukkuivat, enimmäkseen nukkuivat. Sitten alkoikin rintaraivarit, hampaiden tulot, liikkumaan opettelu, todella levottomat yöt ja pohjaton väsymys. Nyt olen siis siinä vaiheessa taas menossa, kuopus 10kk ja en todellakaan pode vauvakuumetta 😂

Ei siis tarkoitus pelotella mutta siis, tuo on hormonaalista eikä järjen kanssa mitään tekemistä.

Se hyvä puoli koliikissa kyllä oli että sen 3kk jälkeen lapsen kanssa on tuntunut olevan koko ajan niin helppoa. Muutenkin kovin huomiota vaativa vauva oli. Nyt 1,5-vuotta ja koko ajan on tuntunut vaan helpottavan.

Joo uskon kyllä tuon! Eikä varmaan vaivannut vauvakuumekaan 3kk kohdalla?

Mulla on ollut sen suhteen ns. helpot vauvat mutta ainakin esikoinen otti uhmaiässä kaiken takaisin. Hän on nyt jo koulussa ja kaikki on ollut helppoa ekan uhmaiän jälkeen.

Juu ei todellakaan vaivannut 😂

Jos jonkun mielestä vain pieni ja siro on naisellista niin se on kyllä vain siellä omassa päässä.

Pieni ja siro on monen mielestä söpöä ja tyttömäistä mutta naisellinen ei ole ensimmäinen sana mikä minun mieleeni tulee. Mutta se onkin vain minun mielipiteeni ja jokaisella saa olla omansa.

Itse koen nyt keski-ikäisenä pullukkana oloni paljon naisellisemmaksi kuin nuorena ja laihana. Miehelläkään ei ole ollut mitään valittamista. 

Mutta asiaan. Jos on 3kk vauva ja haluaa heti taas raskaaksi niin ne on ne hormonit jotka puhuu eikä sillä ole mitään tekemistä järjen kanssa. Omaa järkeä tosin on suotavaa käyttää ja keskittyä nauttimaan siitä vauvasta täysillä sillä eka vuosi vilahtaa ohi todella nopeasti.

Vauvakuumeita tulee ja menee. Kannattaa malttaa mielensä ja kuullostella vähän pidempää sitä omaa kroppaansa ja mieltänsä että ei vaan tee virhettä ja vedä itseänsä piippuun. Jokainen raskaus on erilainen ja aika surullista sille pienelle jos äiti viettääkin päivät pää pöntössä ja vaeltaa zombiena päivästä toiseen.

Mitä mieltä mies on 2.vauvasta? Imetätkö...eikö siihenkin pitäisi satsata paukkuja?

Huvittavaa miten miehiä usein syytetään viettien mukana meneviksi, vaikka naisilla näkyy olevan tätä sairaanloiseksi pakkimielteeksi asti pääsevää vauvakuumetta ym aika useinkin.

Eräs tuttu nainenkin oli kuin kiimainen näätä jatkuvasti vaikka paikalla oli muitakin esim illanistujaisissa ja itki miten on pakko saada vauva.

Naiset, miksi ette kykene ajattelemaan järjellä ja hillitsemään itseänne?

Kyllä, olet seonnut. Ja etenkin jos et ole päässyt vielä asiallisiin mittoihin, olisi liian aikaista tulla raskaaksi. Eikä toista lasta kannata muutenkaan tehdä, monet katuvat.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa miten miehiä usein syytetään viettien mukana meneviksi, vaikka naisilla näkyy olevan tätä sairaanloiseksi pakkimielteeksi asti pääsevää vauvakuumetta ym aika useinkin.

Eräs tuttu nainenkin oli kuin kiimainen näätä jatkuvasti vaikka paikalla oli muitakin esim illanistujaisissa ja itki miten on pakko saada vauva.

Naiset, miksi ette kykene ajattelemaan järjellä ja hillitsemään itseänne?

No kyllähän ap ainakin hillitsee itsensä ja ymmärtää ettei vielä voi tätä toteuttaa vaikka sisimmässä onkin kova halu. Kyselee vain että onko muilla vastaavaa.