Lue keskustelun säännöt.
Elän kuin mummo
11.04.2018 |
Aiemmasta avauksesta siitä että mies on pappaantunut; itse elän kuin mummo ja olen täysin tyytyväinen elämääni. Olen alle 30v perheetön eikä urakaan erityisesti motivoi. Tykkään arjestani ja nautin joka päivästä. Huomaan kyllä, että elämäntyylini pelottaa joitakin ja joku on jopa sanonut, että vaikutan kuolleelta, yksikin mies suositteli luostarielämää. Itse tunnen olevani enemmän elossa kuin koskaan, kun en kulje kuin robotti saavutuksesta toiseen vaan nautin arkielämänkin pienistä iloista ja kärsimyksistä. Jos kuolisin nyt, voisin sanoa eläneeni sellaista elämää, mistä oikeasti nautin, sen sijaan että jahtaan tavoitteita joita yhteiskunta ja sosiaalinen paine on minulle asettanut. Pappuus ja mummous kunniaan!
Kommentit (25)
Moni ahdistuu jo sunnuntaina tulevasta työviikosta murehtien kun täytyy mennä suorittamaan työpaikkaan missä ilmapiiri on sairastuttava.
Toiset odottaa hiljaisella kiitolisuudella uutta alkavaa nautinnollista viikkoa elämässään.
Hiljainen onni on viisaiden hyve mikä kumpuaa siitä, että ihminen huomaa mitä jo on ja on tyytyväinen osaansa. Onko se sitten "mummomaista" jos on, niin eläköön "mummot". Olette viisaudessanne onnekkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla on kaikki ovet avoinna!! T. 3 lapsen tytön kotiäiti jolla tukiverkosto 800km päässä ja mies 3 vuorotyössä. Mitään ei voi IKINÄ tehdä, syön syön ja syön, ainoa ilo jota voi tehdä rauhassa lasten ollessa koko ajan läsnä
Tuo menee ohi. Lapset kasvaa ja ovat kohta kaikki koulussa.
Voit nytkin pistää poppoolle lämpimästi päälle ja lähteä ulos ihailemaan kevättä. Pakkasten vaikka eväät mukaan ja teette pienen retken.
Kotona laitat kahvit tippumaan ja lapset katsomaan Ville veturia.
Mummot on ihania. Niillä on viisautta ja lempeyttä nähdä ympärillään kaunista ja hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Ei töitä tarvitse tehdä, jos ei halua. Nykyinen kulutusvaihe maailmassa kestää vain hetkisen, sitten romahtaa luonnon vuoksi ja palataan taas perusasioiden äärelle pakon sanelemana.
Ja sitten niitä töitä taas tehdäänkin ja lujaa. Muuten ei nimittäin syödä jos ei niitä perunoita itse viljellä ja kalaa kalastetaan ja jopa vaikkapa liinavaatteiden käsienpesu on melkoinen urheilusuoritus nykyihmiselle :)
Mä elän 3-kymppisenä kuin mummo, säryt ja liikkumisen vaikeudet mukaan lukien. Kannattaa varoa mitä toivoo.