Yle: Kätilö Elina Botha haluaa rauhoittaa kaikki Suomen itkuiset vauvat ja sanoo, että hänellä on siihen keinot

No jo on. Ihan järkeviä neuvoja, kannattaa kokeilla. Synnärilla jo ainakin minulle sanottiin 2000, että kapalointi rauhoittaa levottoman vauvan, koska se antaa turvaa - kohdussahan vauva on tosi ahtaasti.

Mutta jos minulla olisi koliikkivauva, niin kokeilisin ilman muuta. Ei noista nyt ainakaan haittaakaan ole!

Vierailija kirjoitti:

No jo on. Ihan järkeviä neuvoja, kannattaa kokeilla. Synnärilla jo ainakin minulle sanottiin 2000, että kapalointi rauhoittaa levottoman vauvan, koska se antaa turvaa - kohdussahan vauva on tosi ahtaasti.

Mutta jos minulla olisi koliikkivauva, niin kokeilisin ilman muuta. Ei noista nyt ainakaan haittaakaan ole!

Minulle taas ei meinattu suostua opettamaan kapalointia synnärillä v.2013, koska "se rajoittaa vauvaa". :D

Koliikki voi olla niin kamalaa vanhemmillekin, että varmaan tulis kokeiltua.

Mulle kapaloinnin opetti TAYS:ssa venäläissyntyinen kätilö, joka puhui vähän huonoa suomea ja ekana halusi kapaloida, kun vauva oli levoton yöllä. Suomalaiset kätilöt eivät ehdottaneet sitä edes.

No ei oo paljoa herättäny tämän kätilön metodi mielenkiintoa av-mammoissa. Taitaa olla ihan muut mielessä tämän palstan kirjoittajilla?

Vierailija kirjoitti:

No ei oo paljoa herättäny tämän kätilön metodi mielenkiintoa av-mammoissa. Taitaa olla ihan muut mielessä tämän palstan kirjoittajilla?

Herätti se sen verran, että lähetin linkin tuohon artikkeliin ystävälle. Mutta mulla ei ole itsellä enää vauvoja (eikä niitä enää lisää tule), joten ei ole enää omakohtaista mielenkiintoa herättävä asia.

Minä haluaisin kätilön, jonka tavoitteena on synnyttäjän mahdollisimman kivuton synnytys. Vauvan itkuisuuteen voisi puuttua vaikka lastenhoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin kätilön, jonka tavoitteena on synnyttäjän mahdollisimman kivuton synnytys. Vauvan itkuisuuteen voisi puuttua vaikka lastenhoitaja.

Kyllä ne kätilöt ovat myös vastasyntyneiden vauvojen asiantuntijoita. Lastenhoitajat ovat lähihoitajia.

Meillä kapalointi on kyllä rauhoittanut itkuisen vauvan ja ylipäätään antanut vauvalle paremmat unet mutta koliikki-itkua sillä ei paranna.

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin kätilön, jonka tavoitteena on synnyttäjän mahdollisimman kivuton synnytys. Vauvan itkuisuuteen voisi puuttua vaikka lastenhoitaja.

Minä taas haluaisin kätilön, jonka tavoitteena synnytyksessä on terve vauva ja synnytyksen jälkeen edelleen terve ja hyvinvoiva vauva. Omalla lapsivuodeosastollani kaikki hoitajat olivat kätilöitä, ja erittäin ammattitaitoisia olivatkin.

Kyllä nuo kaikki kokeiltiin ja moneen kertaan ja samaan syssyyn. Taisin seistä päällänikin vielä samalla.

Ei auttanut muu kuin aika. Toki hienoa jos joku kokee keksineensä koliikkiin parannuskeinon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin kätilön, jonka tavoitteena on synnyttäjän mahdollisimman kivuton synnytys. Vauvan itkuisuuteen voisi puuttua vaikka lastenhoitaja.

Minä taas haluaisin kätilön, jonka tavoitteena synnytyksessä on terve vauva ja synnytyksen jälkeen edelleen terve ja hyvinvoiva vauva. Omalla lapsivuodeosastollani kaikki hoitajat olivat kätilöitä, ja erittäin ammattitaitoisia olivatkin.

Lastenhoitajia voisi kyllä olla synnärillä. Kätilöt on toki hyvin ammattitaitoisia, mutta mitä siitä on apua kun ei heitä näe. Ei ainakaan tälläinen "ongelmaton" uudelleensynnyttäjä ketään kiinnosta... siellä makasin 2 päivää käytävällä yksikseen ja sit potkittiin kotiin.

Ehkä se lastenhoitaja tulis halvemmaksi.. voisivat autella vauvan kanssa että äidit pääsisi edes rauhassa suihkuun hoitelemaan haavojaan yms. Olla läsnä..

Näähän neuvot on iänikuisia, ei mitään uutta.

Kyllä nuo auttavat. Ongelmana oli itselläni se, että noissa todellakin on tekemistä. Hyvin sain vauvan pysymään itkuttomana ja tyytyväisenä (vaikka siis selvä taipumus koliikki-itkuun), mutta itsellä ei sitten lepoa niissä kuukausista ollutkaan. Kokeilkaapa heijata hellästi vaikkapa 18 h vuorokaudessa. Käy työstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin kätilön, jonka tavoitteena on synnyttäjän mahdollisimman kivuton synnytys. Vauvan itkuisuuteen voisi puuttua vaikka lastenhoitaja.

Minä taas haluaisin kätilön, jonka tavoitteena synnytyksessä on terve vauva ja synnytyksen jälkeen edelleen terve ja hyvinvoiva vauva. Omalla lapsivuodeosastollani kaikki hoitajat olivat kätilöitä, ja erittäin ammattitaitoisia olivatkin.

Jostain syystä kivuton synnytys, rauhallinen äiti ja terve vauva ovat toimiva kombinaatio. Kipushokissa kärvistelevä äiti ei synnytä tervettä lasta.

Ei meillä kyllä mikään auttanut esikoisen koliikki-itkuun, paitsi aika ja hetkeksi imurin ääni. Tämän toisen vatsavaivaisen vauvan saa välillä rauhalliseksi kapalolla ja suhisemalla, mutta näissä tilanteissa vauva on varmasti yliväsynyt kun ei ole saanut päivällä nukuttua vatsakipujen takia. Tutin imeminen tuntuu auttavan masukipuun, mutta koliikkivauvaa ei saanut edes imemään mitään kun huusi pää punaisena ja selkä kaarella monta tuntia. Asennollakin on väliä näissä vatsavaivoissa mutta aika paljon täytyy vaihdella asentoja että vauva pysyy tyytyväisenä. Heijaamalla vauva saattaa nukahtaa kun vatsavaivat alkavat hieman helpottaa, mutta ei siinä koliikki-itkussa kyllä meillä auttanut sekään.

Kyllä siinä koliikissa tuli kokeiltua kaikki järkevä ja järjetön. Ainut mitä ei koitettu oli vyöhyketerapia, olisi ehkä kannattanut kun siitä on lukenut paljon hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin kätilön, jonka tavoitteena on synnyttäjän mahdollisimman kivuton synnytys. Vauvan itkuisuuteen voisi puuttua vaikka lastenhoitaja.

Minä taas haluaisin kätilön, jonka tavoitteena synnytyksessä on terve vauva ja synnytyksen jälkeen edelleen terve ja hyvinvoiva vauva. Omalla lapsivuodeosastollani kaikki hoitajat olivat kätilöitä, ja erittäin ammattitaitoisia olivatkin.

Lastenhoitajia voisi kyllä olla synnärillä. Kätilöt on toki hyvin ammattitaitoisia, mutta mitä siitä on apua kun ei heitä näe. Ei ainakaan tälläinen "ongelmaton" uudelleensynnyttäjä ketään kiinnosta... siellä makasin 2 päivää käytävällä yksikseen ja sit potkittiin kotiin.

Ehkä se lastenhoitaja tulis halvemmaksi.. voisivat autella vauvan kanssa että äidit pääsisi edes rauhassa suihkuun hoitelemaan haavojaan yms. Olla läsnä..

Eikös kaikilla synnyttäneiden vuodeosastoilla ole sekä kätilöitä että lastenhoitajia? Siellä sairaalassa, missä synnytin (SEKS), oli molempia. Kätilö oli omahoitaja, en oikein muista, mitä lastenhoitajat tekivät. Mulla ainakin kävivät kätilöt monta kertaa päivässä.

Meillä kyllä samantien kun vauva synty kapaloitiin peittoon kun osastolle lähettiin. Ekan kerran sai vaatteet päälle vasta kotimatkalla ja muuten olikin sitten peittokapalossa jos ei ollu iholla.

Edelleen kyllä auttaa itkuun mutten nyt koliikkiin rupeais tota tyrkyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nuo auttavat. Ongelmana oli itselläni se, että noissa todellakin on tekemistä. Hyvin sain vauvan pysymään itkuttomana ja tyytyväisenä (vaikka siis selvä taipumus koliikki-itkuun), mutta itsellä ei sitten lepoa niissä kuukausista ollutkaan. Kokeilkaapa heijata hellästi vaikkapa 18 h vuorokaudessa. Käy työstä.

"taipumus koliikki-itkuun"

Eli sulla ei ollut koliikkivauvaa. Me koliikkivauvojen äidit kun on heijattu ja pidetty niitä lapsia kyljessä kiinni 24/7, joten arvaa vaan tiedänkö kävikö se työstä. Olin niin kipeä että jouduin vetämään kipulääkekuureja siitä heijailusta ja kanniskelusta. 

Ja siis tästä vuosia jo aikaa, mutta muistot on niin kipeät että nousee kiukku edelleen jos joku asiaa kehtaa vähätellä. Mitään apua ei saatu mistään, neuvolasta taputus olalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nuo auttavat. Ongelmana oli itselläni se, että noissa todellakin on tekemistä. Hyvin sain vauvan pysymään itkuttomana ja tyytyväisenä (vaikka siis selvä taipumus koliikki-itkuun), mutta itsellä ei sitten lepoa niissä kuukausista ollutkaan. Kokeilkaapa heijata hellästi vaikkapa 18 h vuorokaudessa. Käy työstä.

"taipumus koliikki-itkuun"

Eli sulla ei ollut koliikkivauvaa. Me koliikkivauvojen äidit kun on heijattu ja pidetty niitä lapsia kyljessä kiinni 24/7, joten arvaa vaan tiedänkö kävikö se työstä. Olin niin kipeä että jouduin vetämään kipulääkekuureja siitä heijailusta ja kanniskelusta. 

Ja siis tästä vuosia jo aikaa, mutta muistot on niin kipeät että nousee kiukku edelleen jos joku asiaa kehtaa vähätellä. Mitään apua ei saatu mistään, neuvolasta taputus olalle. 

Siellä neuvolassa sentään siis ymmärrettiin ettei muu auta kun aika ja yritettiin tsempata jaksamaan pahimman yli. Ei yritetty väittää että nämä viisi juttua auttaa kaikille, joita varmasti jokainen koliikki-vauvan vanhempi kokeili ja teki jo muutenkin.

Kommenttini ehkä hieman ikävän sävyinen, pahoittelut siitä. Ärsyttää vaan tällainen väittäminen kaiken monta kertaa koittaneena. Kyllä pelotti tämän toisen vauvan synnyttyä alkaako sama uudestaan. Pahat on vatsavaivat, mutta onneksi ei koliikkia. Nyt vauva 5 viikkoa, tuskin enää alkaa. Noiden vatsavaivojen kanssa elämiseen nuo vinkit onkin ihan hyviä.