Pidän hyvin typerinä vanhempia, jotka eivät halua lastaan pienluokkaan, vaikka
Kommentit (10)
Tiedän opettajia, jotka kieltävät lapsensa ongelmat. Jopa lukiossa olen tavannut tällaisen opettajan ja lapsen. Älytöntä.
No jaa.
Meidän pojalle suositeltiin pienluokkaa, kun aloitti ekan luokan. Pienluokka olisi ollut eri koulussa, noin 6 km päässä. Lähikoulu, jossa myös tutut kaverit, 700 metrin päässä. Ei haluttu lasta pelkästään jo tuon sijainnin takia eri kouluun.
Nyt lapsi lukiossa. Keski-arvo oli ysin jälkeen 8,5. Englanti aina ollut 9 tai 10 ja matikka 8 tai 9. Ihan normaalilla luokalla ollut koko ajan.
Ja kyllä mä sen myönnän, että pienluokka varmasti olisi ollut ihan hyvä sekin. Mutta ihmisillä saattaa olla erinäisiä syitä, miksi mieluummin valitsevat tavallisen luokan.
Vierailija kirjoitti:
No jaa.
Meidän pojalle suositeltiin pienluokkaa, kun aloitti ekan luokan. Pienluokka olisi ollut eri koulussa, noin 6 km päässä. Lähikoulu, jossa myös tutut kaverit, 700 metrin päässä. Ei haluttu lasta pelkästään jo tuon sijainnin takia eri kouluun.
Nyt lapsi lukiossa. Keski-arvo oli ysin jälkeen 8,5. Englanti aina ollut 9 tai 10 ja matikka 8 tai 9. Ihan normaalilla luokalla ollut koko ajan.
Ja kyllä mä sen myönnän, että pienluokka varmasti olisi ollut ihan hyvä sekin. Mutta ihmisillä saattaa olla erinäisiä syitä, miksi mieluummin valitsevat tavallisen luokan.
Meidän lapsen pienluokka oli 20 kilsan päässä, lähikoulu tien toisella puolella. Todellakin laitettiin lapsi pienluokalle. Sai sieltä uusia kavereita ja toki vanhatkin pysyivät, leikkivät sitten vapaa-ajalla yhdessä.
Mun lapsi oli pienluokalla, sen piti olla oikea lottovoitto, mutta olikin agressiivisten kielitaidottomien m a m u oppilaiden avohoitola, eikä siellä sekopäiden keskellä rauhallinen lapsi pystynyt opiskelemaan kunnolla. Vaihtoi 4:llä luokalla tavisluokkaan ja sitten alkoi koulunkäyntikin sujua.
Lapsen laittaminen pienluokalle voi joskus olla väärä ratkaisu.
Suosituimmat aina koittaa perus ryhmää ensin, ellei ihan selkeästi ole tarvetta. Kyllä sitä pienryhmää joskus aika herkästi tarjotaan.
Omalla lapsellani on vaikeita oppimisvaikeuksia, mutta on kiltti ja hiljainen. Hän oli hetken aikaa pienluokalla, mutta siitä ei tullut mitään. Vaikka ryhmässä oli vain 8 oppilasta, niin kaikilla muilla oli adhd, ja erityisopettajan aika meni vain rauhan ylläpitämisessä. Lapsi vaihtoi takaisin omaan luokkaan, ja vaadimme hänelle henkilökohtaisen avustajan, nyt koulu on sujunut hyvin.
Sukulaiseni lapsi laitettiin kielikylpyluokalle, koska siellä on pienempi ryhmä. Lapsella on jotain neurologista poikkeavuutta, jonka vuoksi kuormittuu isoissa ryhmissä. On pärjännyt koulussa arvosanojen suhteen erittäin hyvin, vaikka on edelleenkin vaikeuksia. Isossa luokassa varmaan olisi vielä vaikeampaa.
Tiedän erään tälläisen perheen,väittivät ettei pojassa ole mitään vikaa ja kielsivät tutkimukset turhina. No nyt poika on 10vuotias joka ei osaa matikkaa,ei tunne kelloa,ei osaa ajaa pyörällä ja juoksukin todella kömpelöä. Kun on läksyjen teon aika,sen kuulee koko talo sillä poika ei ymmärrä eikä vanhemmat saa neuvottua niin että ymmärtäisi. Todistin tätä kerran itse viereisestä huoneesta kun isä koetti neuvoa matikanläksyssä.
.. Ja vanhemmat edelleen vaan väittää että kyllä heidän "Ville" on ihan tavallinen poika, se vaan kehittyy omaan tahtiin!
Missä vaiheessa myöntävät totuuden,siinäkö kun poika lähetetään armeijasta takaisin kotiin koska ei osaa kuoria perunaa?