Lue keskustelun säännöt.
Koiran koulutuksesta riitaa miehen kanssa, apuja
09.04.2018 |
Otimme koiran kun olin raskaana (en tiennyt asiasta vielä silloin) , lupasin kouluttaa sen ja pian raskauden toteamisen jälkeen olin vuoteen omana pahoinvoinnin, kuumeilun, selkäsärkyjen, päänsärkyjen ym kanssa. Olin koiran kanssa kaikki päivät ja mies hoiti lähinnä pidemmät lenkit, minä lyhyemmät, yritin jatkuvasti kertoa miehelle mitä nyt ja nyt tehdään. Kun en enää itse isoa pentua uskaltanut raskaana pitää, yritin kädestä pitäen antaa miehelle vieressä ohjeita tyyliin :”älä tee noin, vaan näin..” ”just noin, tee juuri noin” ”tee näin” mies kuitenkin aina suuttui ja käski minun lopettaa jatkuvan neuvomisen, vaikka yritin ja yritin.
No, koirasta tuli lenkillä aivan pähkähullu (haukkuu muille koirille) ja raskauden jälkeen menimme yhdessä koirakouluun josta saimme molemmat hyviä neuvoja mitä noudattaa, kaikki muuttui ja koira osaa käyttäytyä todella hyvin, ainoana ongelmana enää muille koirille haukkuminen. Mieheni edelleen paasaa minulle miten koiran kuuluisi olla 100% minun vastuullani lenkityksineen, mutta nyt se tosiaan on hieman hankalaa vauva arjen keskellä lenkittää koiraa yksin, tätä mies kuitenkin vaatii ja mököttää asiasta. Silloin kun lenkit menee mallikkaasti, niin ei mitään, mutta heti kun vähänkin menee huonommin, niin syyt minulle ja ”sä ton koiran lupasit kouluttaa”.
Mielestäni vastuu on myös miehellä, eikä ainoastaan minulla. Papereissa lukee molempien nimi ja hän ei tajua, että raskaus ja vauva-arki muutti asian aivan täysin.
Miten edes voi yrittää selittää, että en voi ottaa koirasta vastuuta yksin tai sen koulutuksesta?
Vai onko mies oikeassa ja minun täytyy nyt ottaa vastuu koirasta yksin ja kouluttaa se yksin, lenkityksineen päivineen? Mitä te tekisitte? Enää ei ole varaa mennä kalliille kouluttajalle, eikä saatu edes sitä ”pääongelmaa” sielläkään ratkaistua, joten nekin rahat menivät ns. Hukkaan.
Kommentit (11)
Olen myös koiraihminen. Suosittelisin että harkitsette koiralle uutta vastuullista kotia jossa sille on aikaa ja saa tarvittavaa huomiota. Nyt teidän aika ja resurssit menee vauvaan. Kasvattakaa lasta muutama vuosi ja ottakaa sitten pienempi koira jolla on vahva miellyttämisen halu. Onnistutte sitten paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä olisi että yksi ihminen eli sinä kouluttaisit koiran. Sitten voit ohjeistaa miestäsi toimimaan oikein koiran kanssa. Mitä ongelmia koiran käsittelyssä on? Koiran ikä, rotu ja sukupuoli?
Raskaus (no ellei joudu vuodelepoon) ei ole este ulkoiluttaa koiraa, jos vauva ja koira on niin vaikea yhtälö, että yhdessä ei voi edes ulos mennä, on koiran etu päästä perheeseen, jossa sen tarpeet huomioidaan. Itselläni on ollut 3koiraa remmissä ja vauva vaunuissa, eikä ole tuottanut ongelmia.
Jätä vauva iltaisin isänsä hoiviin ja sovi koulutustreffejä muiden koiranomistajien kanssa. Koirapuistossa voit käydä sosiaalistamassa koiraa vauvan ollessa mukana ja yhteislenkeillä.
Pääongelma on sulla eikä koiralla. Koiralle uusi koti on paras ratkasu ongelmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko nyt otettu taas harkitsematta liian vaativa rotu?
Koira on nyt minkä ikäinen? Pari vuotias? Ja sen ainut ongelma on, että se haukkuu muille koirille? Ja koira on vielä nuori, joten ei se heti onnistukkaa.
Rasittavaa, mutta ei se nyt mikään maailman suurin ongelma. Toistoa, toistoa ja toistoa. Koiralle jotain pääpuuhaa ja lenkkiä (jätä vauva isälle tai ota vaikka metsään mukaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinä olet aikonut kouluttaa... Niin tiedät vastauksen.
Miksi et voi ottaa koiraa mukaan vaunulenkille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta miehesi on syystäkin huonolla tuulella. Teidän perheeseen tuli koira sillä ehdolla, että sinä huolehdit siitä. Meni vain hyvin lyhyt aika, kun miehelle tuli tehtäväksi iso osa koiran hoidosta sinun raskausvaivojen vuoksi. Sitten vielä olet koko ajan "neuvomassa" (arvostelemassa) miestä.
Mies kesti tämän pitkin hampain ajatellen, että onhan hänelläkin osa syy raskausvaivoihin ja teidän yhteistä lasta tässä tehdään. Ja onhan raskausaika kuitenkin lyhyt.
Nyt vauvan synnyttyä mies on taatusti hyvin pettynyt, kun sälytät hänelle edelleen osan koiran hoidosta, vaikka nimenomaan sovitte toisin.
Kuten moni on jo edellä vastannut vastuu koirasta on sinulla. Mies voi auttaa satunnaisesti. Jos koiran hoito ei onnistu vauvan hoidon ohella, niin on aika etsiä koiralle uusi koti.
Tottakai mies on yhtälailla, kuin sinäkin vastuussa vauvasta. Eli voit ihan hyvin jättää iltaisin (tai ylipäätään miehen töiden ulkopuolella) miehen ja vauvan kotiin ja käydä koiran kanssa esim. metsälenkillä tai jossain koiraharrastuksessa (ei joka ilta ja ei koko iltaa, mutta muutamana iltana viikossa, vastaavasti miehellä on sitten toisina iltoina mahdollisuus omaan harrastukseen).
Kannattaa miettiä myös ns. luovia ratkaisuja. esim. jos mies lähtee töihin 7 jälkeen, niin herää sinä 6 maissa ja laita lenkkikamppeet niskaan ja lähde koiran kanssa reippaalle lenkille ½-1 tunti ulkoilua ja koira on uultavasti aika rentoa kaveria aamupäivän, (ja sinä voit ottaa päiväunet, kun vauva nukkuu omia päikkäreitä) sitten voitte iltapäivällä käydä ulkoilemassa vauvan ja koiran kanssa ja taas illalla pidemmin tai lyhyemmin koiran kanssa kahden tai niin, että vauva on mukana.
Olen koiraihminen, mutta silti et voi mielestäni vaatia mieheltäsi enempää osallistumista koiran hoitoon, kun mitä sovitte ennen raskautta. Ehkä miehesi voisi auttaa vauvan kanssa enemmän, jotta saat koulutettua koiran paremmin, jonka jälkeen sen lenkittäminen on mielekkäämpää myös miehellesi.