Mitä sinun sukusi on kokenut vuoden 1918 sodassa?
Onko kertomuksia säilynyt tuleville sukupolville?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni äidin isä oli punaisissa, en tiedä muuta kuin että oli Suomenlinnan vankileirillä. Nykyään isälläni on isoisänsä veistämä kehys jossa vanha mustavalkoinen valokuva suomenlinnasta. Kehykseen kirjoitettu kaivertaen kutakuinkin näin: "on synkkä mulle aina tuo muisto viaporin"
Suomenlinna on suomenlinna ja viipurinlinna on viipurin(viaporin)linna...
Suomenlinna=Sveaborg=suomenkielisten suussa Viapori
Äidinäidin isä oli Suomenlinnassa vankileirillä, oli siis punaisia. Söivät ruohoa selvitäkseen hengissä. Oli tuolloin 20-vuotias nuorukainen. Jäljet tuosta kyllä jäi, kova äijä oli loppuun asti, eli loppujen lopuksi yli 90-vuotiaaksi.
Punainen isovaarini kuoli vankileirillä Hämeenlinnassa. Vaarini veljen tappoivat valkoiset. Jonkun verran lapsena kuulin sen aikaisia asioita 1907 syntyneeltä mummultani.
En ei kokemuksia. Sukuni miehet olivat sotakarkureita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raakuutta oli molemmin puolin. Toki valkoiset "lahtasivat" enemmän kuin punaiset, mutta tämä johtunee vain siitä, että voittivat sodan. Samanlaisiin vankileireihin olisvat punaisetkin halunneet valkoiset laittaa, mutta toisin kävi....
Valkoiset ei tappaneet lapsia, punaiset saattoi tuikata tulee talon, jossa oli perhe sisällä.
Vai niin syyttömiksi valkoisia luulet? Tässä taas eräs artikkeli, jossa kerrotaan valkoisten tappaneen Mäntsälän naiskaartilaisen, joka oli vain 14-vuotias. Perusteena se, että tytöllä oli pitkät housut jalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raakuutta oli molemmin puolin. Toki valkoiset "lahtasivat" enemmän kuin punaiset, mutta tämä johtunee vain siitä, että voittivat sodan. Samanlaisiin vankileireihin olisvat punaisetkin halunneet valkoiset laittaa, mutta toisin kävi....
Valkoiset ei tappaneet lapsia, punaiset saattoi tuikata tulee talon, jossa oli perhe sisällä.
Vai niin syyttömiksi valkoisia luulet? Tässä taas eräs artikkeli, jossa kerrotaan valkoisten tappaneen Mäntsälän naiskaartilaisen, joka oli vain 14-vuotias. Perusteena se, että tytöllä oli pitkät housut jalassa.
Ilmankos mun mummo ei uskaltanut käyttää housuja. Kulki aina mekossa.
Punaiset ampuivat sukulaiseni helmikuun alussa -18. Syytä ei tiedetä, koska ei ollut rikas perhe tms. Kalmo vain löytyi tieltä.
Isoisoäitini molemmat nuoret veljet murhattiin lähelle kotiaan joen rantaan. Ohikulkumatkalla olleet valkoiset ampuivat heidät siitä vaan ja ilmeisesti muuten vaan, kun tieltä hyvin osuivat.
Äitini suvusta en tiedä, mutta isäni suku oli suojeluskuntalaisia. Isäni suvun puolella vuoden 1918 sotaa vanhemmat sukulaiseni ovat kutsuneet / kutsuivat vapaussodaksi.
Omat vanhempani ovat lapsuudestani lähtien suhtautuneet puolueettomasti tuon sodan kauhuihin.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Isän puolelta asuivat niin korvessa että luultavasti veljessodasta kuultiin vasta talvisodan juoksuhaudoissa.
Äidin puolen esi-isä taas ei pitänyt niin väliä, minkä väristä riiasi ja kihlaili.
En ole kuullut mitään, luovutetussa Karjalassa elivät sillon mun mummot ja papat molemmin puolin.
Toi sota taisi koskettaa enemmän muita alueita.
En tiedä eikä ole kerrottu. Mummun puheista oon kuullut että mummun äiti vanhemmiten näki painajaisia ruumiskasoista ja hyppeli niiden ylitse unissaan (oli unissaan kävelijä). Oli ilmeisesti elämänsä loppuun asti katkera sodan tapahtumista, mutta ei tavannut puhua tietoisesti niistä ajoista.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Ei oikeastaan kiinnosta. Isieni synnit ei periydy minulle.
Ja tällaisten ihmisten takia historia toistaa itseään.
Mistään ei opita ja virheet pitää tehdä itse.
Meillä ei ole koskaan mainittu sanallakaan koko asiaa.
Mä olen kotoisin kylästä, jossa tehtiin erillisrauha. Isänisä oli suojeluskunnassa, mutta ei siis mukana taisteluissa. Muuallekin sotimaan lähteneet kylän miehet (sekä punaiset että valkoiset) kutsuttiin kotiin.
Isänpuolelta Isoisä oli ilmeisesti puolueeton ja piileskeli molempia puolia korvessa. Syntynyt 1900 eli oli 17 vanha kun sotaa käytiin. Äidin puolelta tarinat on vaiettu varmaankin siksi että oltiin sodan selkäänsaajien puolella ja pahimmalla sota-alueella eli Tampereella.
Kosto punaisille oli järkyttävä ja pitäisi käsitellä vaikka ei sukulaisia koskisikaan.
Mummoni veli (ja mummoni paras kaveri samalla) ilmiannettiin punaiseksi, vaikka vain piileskeli talousrakennuksessa Tampereella eikä osallistunut sotimiseen. Oli vasta 17-vuotias.
Kuoli Tammisaaren vankileirillä. Ehti kertoa Tampereella mummolleni ja heidän äidilleen, että heitä oli kidutettu.
Ollut ministerinä.