Olinko kohtuuton?-uusperheasiaa

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen se kiduttaja perhe Kaliforniasta vai mistä lie. Äiti ja isä pitivät nälässä lapsia. Toisinaan ne laittoihan pöydälle kaikenlaisia herkkuja ja lasten piti katsoa niitä, mutta mitään ei saanut ottaa ja syödä.

Juuri näin! Jotkut ihmiset on sairaita! Kuten tämä lapseton ap!

Mä kerran kirjoitin tänne miten uusiomies tuli kotiin pizzan kanssa ja lapset pahastuivat kun saivat katsoa vierestä mässäämistä. Pidettiin provona.

Sitten on nämä uusioäidit jotka vetää suklaata naama ruskeana ja lasten tehtävä on kieltäytyä.

Onneksi olen normaali-ihminen enkä itsekäs sika...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiko suklaan päällä "Maijan, älä syö"? Oliko se samassa paikassa muiden syötävien kanssa (tms nähtävillä) vai omassa jemmassa?

Jos sitä ei ole nimetty ja jos on ollut esim. keittiön kaapissa, niin mistä teini on voinut tietää, että se on vain ja ainoastaan sun?

Siitä, että se ei ole hänen omansa? Sinustako kaikki, mikä ei ole nimetty, on vapaasti otettavissa vaikka työpaikan jääkaapista? Jos teini ei ole jotain ostanut, tarkoittaa se ettei ko asia ole teinin oma.

Lisälukutaito...

Toki eri asia jos a) työpaikkasi on kotisi jossa b) teini- ikäiset ostavat itse kaikki omat ruokansa

Entä jos jättää lompakon eteisen pöydälle, saako siitä ottaa rahaa? Tai lainata meikkejä, vaatteita, hammasharjaa kun kerran asutaan samassa asunnossa? Ei, sillä on olemassa yhteiset asiat ja omat asiat, ja jokainen järkevä ihminen jo teini-iässä nämä osaa erottaa. Vessapaperi tai maito on yhteistä, meikit, rahat tai erikoisruoat kuten se suklaa ovat omia.

Nämä säännöt pitää kuitenkin sopia ENNAKKOON.

Tässä ei ole kyseessä se, että teini ei ymmärtäisi oman ja toisen oman eroa, tai söisi surutta kaiken herkun heti, vaan avatusta vajaasta suklaalevystä omassa kodissa.

Kiesus mitä tyyppejä.

Ihan vaan yleisesti ottaen: 

Vaikka yleensä kaikki kaapissa oleva syötävä on yhteisessä käytössä, meillä lapset tietää, että karkkia saavat viikonloppuna. Ihan vaan koska haluan heidän ymmärtävän, että joka päivä ihminen ei voi syödä karkkia. Keksiä sieltä kaapista voi ottaa, jos sattuu olemaan, muita herkkuja ei juuri ole. Paitsi jos olen leiponut, niin sehän on tietysti kaikille.

Mutta joskus saatan jemmata itselleni vaikka suklaata ja nauttia sen illalla kun lapset/ teinit on nukkumassa. Tuijottaa Netflixiä ja nauttia hetken omasta hetkestä. Ihan vaan koska olen aikuinen ja olen itse vastuussa omasta ravitsemuksestani. Jätän sitten vaikka ne viikonloppunamit itselle ostamatta, jos viikolla tuli herkuteltua.

Tämän nyt halusin sanoa, koska jotkut antoivat ymmärtää, että on jotenkin harvinaisen törkeää syödä itse joskus jotain hyvää. Höpsin töpsin. Väitättekö todella että on lasun paikka, jos äiti (uusperhe tai ydin) syö suklaata illalla peiton alla ja lukee hyvää kirjaa? Ilman että syöttää sille perheen teinille sitä suklaata? Kukaan vanhempi ei varmaan ikinä ole syönyt herkkualapsilta salaa, paitsi ap tietenkin ja on siis palstalla tuomittava ahneeksi paskiaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei säily ydinperheessäkään jollei sitä jemmaa visusti johonkin omaan paikkaan. Tai täydennä erikseen että tähän ei kosketa. Joko sen herkun syö mies, lapset tai lemmikki, aina pitää jemmata. Ainoastaan yksinasuvat voi jättää juttunsa ympäriinsä, ei perheelliset.

Nimenomaan. Meillä ei lapset käy töissä ja kaupassa, mutta asuvat kuitenkin kodissamme. Saavat syödäkin.

Erikoisemmista jutuista kysyvät silloin kun on kysyttävissä, mutta esimerkiksi työmatkojeni aikana kysyminen ei ole mahdollista. Kerron myös itse muulle perheelle, mikäli jokin aarre on vain minulle.

Ap:lla on nyt ilmeisesti niin tiukkaa, ettei uutta levyä saa hankittua. Toivottavasti mies saa jostain lainattua rahat.

Elävät hotellissa? No sehän on mainion mukavaa. Kerro vielä, että maksat bensat autoon ja kortongit seurusteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei säily ydinperheessäkään jollei sitä jemmaa visusti johonkin omaan paikkaan. Tai täydennä erikseen että tähän ei kosketa. Joko sen herkun syö mies, lapset tai lemmikki, aina pitää jemmata. Ainoastaan yksinasuvat voi jättää juttunsa ympäriinsä, ei perheelliset.

Nimenomaan. Meillä ei lapset käy töissä ja kaupassa, mutta asuvat kuitenkin kodissamme. Saavat syödäkin.

Erikoisemmista jutuista kysyvät silloin kun on kysyttävissä, mutta esimerkiksi työmatkojeni aikana kysyminen ei ole mahdollista. Kerron myös itse muulle perheelle, mikäli jokin aarre on vain minulle.

Ap:lla on nyt ilmeisesti niin tiukkaa, ettei uutta levyä saa hankittua. Toivottavasti mies saa jostain lainattua rahat.

Elävät hotellissa? No sehän on mainion mukavaa. Kerro vielä, että maksat bensat autoon ja kortongit seurusteluun.

Kyllä. Maksan kaiken. Kuukautissuojat, lomamatkat, harrastukset. Luulin tämän olevan ihan yleinen käytäntö.