Vaikea IBS

Ap, lääkäriin! Minulta löytyi vuosia taaksepäin niinkin tavalliset taudit kuin refluksi ja allergia syyksi mahavaivoihin. Koin itseni hulluksi, kun olin niin pahoissa kivuissa etten voinut edes kävellä mutta koulupsykologi ja vanhemmat taputtelivat päähän ja sanoivat että jännitystä se vaan on. Tai masennusta. Yksi taho ehdotti sitäkin että vatsaoireilu oli syytä siitä, että vanhempani erosivat kun olin taapero, enkä ikinä käsitellyt tätä asiaa henkisesti. :D

Mulla on pienempänä ollut tuota refluksijuttua, söin jotain Omeprazol nimistä lääkettä, mutta siitä tuli maha kipeäksi. :D Tää on hankala vaiva. Pakko on pyytää äidiltä että käydään lääkärissä ja ravintoterapeutilla.

Ap

Muutama täällä jo mainitsikin keliakian mahdollisuudesta. Minulla ja siskollani sairaus oireili ennen diagnoosia jatkuvana pahoinvointina ja oksenteluna. Eihän IBS:ään kuulu oksentelu? Pahoittelen jos olen väärässä. Todella monella on Suomessa keliakia diagnosoimattomana. Se pitäisi ihan ensimmäiseksi testata jos on rajuja vatsavaivoja.

Muistaakseni mulla on kaikki mahdolliset allergiat testattu ja olen myös antanut ulostenäytteen joskus, mutta siitä ei löytynyt mitään ihmeellistä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miten hlvetissä te muut sairaat pärjäätte suolistosairauksien kanssa? Oma elämäni on pilalla tämän takia. Paskat housuissa aina päivisin, aamuisin taas vaikeaa ummetusta, joka muuttuu heti matkalla ripuliksi. Olen varmaan kymmenen kertaa paskonut housuun julkisella paikalla ja pari kertaa oksentanut.

En enää viitsi syödä mitään ja muutenkin välttelen ruokaa ja muita ihmisiä. En uskalla enää mennä minnekään, koska häpeä on liian suuri. Haluaisin mieluummin avannepussin kuin elää tämän kanssa, mutta niitä ei varmaan "pelkän" IBSn takia saa. Koen, että se helpottaisi oloani ja ongelmasta olisi helpompi puhua. Syön fodmapin mukaan, juon vettä, liikun ja välttelen stressiä ja kaikkea mahdollista, paskon kaikki illat yksin kotona ja koulupäivästä vietän yli puolet ajasta vessassa. Minulla näihin oireisiin kuuluu myös oksentelu ja pahoinvointi.

En halua olla pahanilmanlintu, mutta ei avannekaan automaattisesti helpota asioita. Tunnen monia ihmisiä, jotka ovat saaneet siitä apua, mutta minun elämääni se on vaikeuttanut entisestään. Minulle on tehty ohutsuoliavanne. Sitä on jouduttu korjaamaan useamman kerran, jotta se toimisi paremmin. Ohutsuoliavanne toimii koko ajan, joten minun täytyy syödä säännöllisesti. Minun suolistoni on ekstranopea, joten kuivun erittäin helposti. Käyn viikoittain tiputuksissa, mutta siitä huolimatta joudun sairaalaan kuivumisen takia. Kuivumisen vuoksi olen saanut myös veritulpan. Vaikka noudatan avanneleikatun ruokavaliota, olen joutunut kärsimään useista kivuliaista suolitukoksista. Tietyt vitamiinit ja hivenaineet eivät imeydy. Avannetta ympäröivä iho on jatkuvasti rikki. Avanne myös falskaa ja minulle on myös käynyt useita vahinkoja julkisilla paikoilla. Tässä jotain esimerkkejä. Jos itse saisin valita, luopuisin avanteestani.

Tarkoitus ei ollut pelotella, mutta ainakin minä sain avanteesta osittain epärealistista informaatiota. Asiat ovat yksilöllisiä ja tiedän monen saaneen myös avanteesta apua. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja toivottavasti terveytesi kääntyy parempaan suuntaan.

Ehdottomasti F-kalpro-näyte otettava! Se kertoo suolen tulehdustilasta ja sen perusteella todennäköisesti tähystykseen. On kohtuutonta joutua kärsimään tuollaisista oireista, kun niihin voisi löytyä oireet poistava lääkitys.

T. Haavaista paksusuolentulehdusta sairastava.

Kyllä muukin häiritsee, kun yritetään väkisin tehdä jotain hullua tai vääntää tätä psyykkiseksi vaivaksi, jota tämä ei varmasti ole. Vahinkoja käy kotonakin ja kotona ei ole mitään jännitettävää.

Ap

Oksentelua ei munkaan käsittääkseni pidetä tyypillisenä IBS:n oireena, mutta oon jäsenenä useammassa IBS/FODMAP-ryhmässä netissä, ja pahoinvointi sekä oksentelu vaikuttaa kuitenkin olevan melko yleistä meidän keskuudessa.. Itse olen kyllä yhdistänyt sen ihan tästä tilanteestani stressaamiseen sekä ahdistukseen.

Joka tapauksessa keliakia tulisi tosiaan myös ehdottomasti testata. Mulla se on katsottu useampaan otteeseen verikokeista sekä tähystyksessä otetuista koepaloista, tulokset negatiiviset. Tän takia musta ap:n tilanne kuulostaa niin pahalta, kun sain sellaisen kuvan, ettei oikein mitään kokeita ole tehty.. IBS kun tarkoittaa sitä, ettei muuta selitystä ole löytynyt, niin kyllä niitä selityksiä pitäisi ensin etsiä, etenkin kun oireet ovat noin pahat ja elämää rajoittavat..

Muuten ap, toivottavasti et saanut aiemmasta viestistäni sellaista kuvaa, että ajattelisin sun vaivojen olevan korvien välissä, kun mainitsin omasta traumataustastani.. Traumaattiset kokemukset on tutkimuksissa todettu yhdeksi mahdolliseksi tekijäksi IBS:n taustalla, mutta varmaan suurimmalla osalla näin ei ole. Henkisen puolen hoitamisella tarkoitin sun tilannetta ajatellen sitä, että kun tämä vaiva itsessään synnyttää sussa häpeää ym. vaikeita tunteita, niiden käsittelyyn kannattaa myös kiinnittää huomiota ja hakea helpotusta. Se voi olla vaikka ihan tuota läheisille puhumista ja heiltä hyväksynnän saamista, ei tarvitse lähteä mihinkään terapioihin :) Monien pääkopastaan ihan terveidenkin ihmisten kokemus on, että tämä vaiva luonteensa vuoksi aiheuttaa sosiaalista jännittämistä ja pelkoja, jotka puolestaan voivat nekin vaikuttaa vatsaan, vaikka varsinainen vaivojen aiheuttaja olisi esim. yliherkkyydet tietyille ruoka-aineille, aiemmin sairastettu suolistotulehdus tms. Stressi mistä hyvänsä syystä johtuen usein pahentaa oireita, vaikkei niitä yksin aiheutakaan.

t. viestin 40 kirjoittaja

Mulla on sama. Uloste haisee myös tosi oudolle ja mulla on ilmavaivoja. Ulosteen väri on siis sellaista oranssia ja "tahnamaista" ja se haju on niin outo, kuin viemäri :D Diagnoosi ibs.

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni mulla on kaikki mahdolliset allergiat testattu ja olen myös antanut ulostenäytteen joskus, mutta siitä ei löytynyt mitään ihmeellistä.

Ap

Keliakia ei ole allergia joten se ei näy allergiatesteissä eikä ulostenäytteessä. Ainoa täysin varma tapa testata keliakia on tähystyksessä otettava koepala. Sekään ei takaa etteikö keliakia voisi puhjeta myöhemmin. Suosittelisin kyllä testaamaan, en halua pelotella mutta hoitamattomaan keliakiaan liittyy 10-kertainen suolistosyövän riski.

Mulla on sama tauti. Ripulipainotteisena. Jätin viljat ja maidon pois niin on vähän helpottanut. Ollaan menossa koulun kanssa reissuun ja vähän ahdistaa, että miten selviän siitä, kun koulussakin on vaikea käydä kakkoshädällä :D

Haluaisin vaan kommentoida viestiin jonka mukaan FODMAPia pitää seurata täydellisesti. Itse asiassa asiantuntijat suosittelevat että fodmapia seurataan niin vähän kuin mahdollista. Alkuvaiheessa pitää seurats täydellisesti, mutta sen jälkeen suositus on, että varovasti kokeillaan eri ruoka-aineita ja testaillaan mistä tulee oireita. Kaikille kun ei tule oireita kaikista ruokavaliossa kielletyistä aineista. Tiedetään että FODMAPissa on omat riskinsä, helposti saa tiettyjä hivenaineita liian vähän, koska niin monet terveelliset kasvit ovat kiellettyjä ja usein lisääntyy esimerkiksi riisijauhoista tehtyjen tuotteiden syönti, minkä tiedetään lisäävän syöpäriskiä. Sen takia on tärkeää syödä niin monipuolisesti kuin pystyy. Toki joillain IBS voi olla niin paha että ei voi syödä mitään kielletyltä listalts, mutta ei kannata antaa yleisohjeeksi noudattaa ruokavaliota pilkun tarkasti kun ravitsemusterapeutitkaan eivät anna tätä ohjetta.

Kamalaa. :( Kärsin itse pahasta stressimahasta, sekä IBS.

Varsinkin kouluaikana oli kamalaa, kun piti olla syömättä, sillä koskaan ei tiennyt miten se ruoka vaikuttaa tällä kertaa mahan toimintaan. Pari kertaa paskoin housuun kotimatkalla kun en vessaan kerennyt.

Mihinkään opiskelijabileisiin en mennyt, koska menisi pakki niin sekaisin viinasta, sipseistä jne.

Julkisilla paikolla välttelen syömistä, sillä oikeasti voi viidessä minuutissa olla yhtäkkinen vessantarve.

Nykyään asiat on hieman paremmin. Juon paljon vettä, en syö sokeria (tämä auttoi eniten!)

en juo kahvia, ja syön tasapainoisesti. En siltikään uskalla vielä julkisilla paikoilla syödä.

Kannattaa koittaa, miten sokerin syönnin lopettaminen vaikuttaisi. :)

I feel you, vaikkakin kokemuksesi ovat x10. Minulla auttoi työpaikan vaihto. Nyt "downshiftaan" ja mietin, olenko joskus kykenevä koulutusta vastaavaan työhön ilman että ajattelen vain stressipskaa 247. Nykyisessä duunissa voin käydä wcssä täydellisessä omassa rauhassa. Jo se tieto on auttanut normalisoimaan suoliston. Mä voin jopa mässätä ihan huoletta, ennen sai pelätä jokaista suupalaa, jopa salaattia. Suolisto todella vaikuttaa elämään suuresti.

Ja semmosta vielä, että itellä alkoi / tuli ilmi työelämästressistä, mutta vähitellen riesa alkoi muodostua noidankehäksi ja kärsin siitä myös vapaalla ja lomalla. Lopulta mikään ruoka tai paikka tai tilanne ei ollut "turvallinen". Alkoi nuorena aikuisena, sitä ennen en todellakaan ollut mikään "vatsalla jännittäjä". Elämä yllätti.