Lue keskustelun säännöt.
Tulin juuri kahden viikon lomalta Amerikan-serkuiltani. En enää ihmettele YHTÄÄN, miksi siellä kaikki olivat sairaalloisen lihavia.
05.04.2018 |
Kaupunki oli tosi pieni (jääköön nyt tunnistettavuussyistä paljastamatta). Koko kaupungissa ei ollut AINUTTAKAAN jalkakäytävää. Siis oikeasti, ainuttakaan. Kotoa lähtiessä oli drive way, muuten oli pelkkää autotietä koko kaupunki. Kotoa lähdettiin autolla joka paikkaan - töihin, päiväkotiin, kouluun, kauppaan, harrastuksiin. Perheessä oli kolme autoa (isä, äiti ja 17v).
Kaupungissa oli paljon ravintoloita, mutta kaikki olivat sellaisia roskaruokapaikkoja (McDonald's, Applebee's, Pizza Hut, Whataburger, Starbucks, Taco Bell ja muita erilaisia pizza- ja hampurilaispaikkoja).
Olisin halunnut lähteä kävelylle, ihan mihin tahansa, mutta se ei onnistunut. Tätini sanoi, ettei koko kaupungissa ole mitään paikkaa, jossa vain kävellä. On puistoja, mutta ne ovat pieniä, meikäläisten lasten leikkipuistojen kokoisia. Ei niissä kävellä, vaan istutaan piknikillä. Ja niihinkin mennään autolla parkkipaikalle. Jos et omista autoa tai joku ei voi kyyditä sinua, et pääse mitenkään pois kotoa! Autoteiden reunoilla ei voi kävellä. Se on sama kuin menisi moottoritielle kävelemään.
New York ja muut erikseen, mutta tätini mukaan suurin osa pikkukaupungeista on samanlaisia autokaupunkeja, joissa kukaan ei kävele.
Olin niin ahdistunut tuosta liikkumattomuudesta (vaikka Suomessa olen varsinainen sohvaperuna!), että kävelin tänään 7km töihin.
Kommentit (645)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Houston Teksasissa on Amerikan laajimmalle levinnyt kaupunki, missä on leveimmät moottoritiet, suurin väestönkasvu ja lihavimmat ihmiset. Aika hurja paikka. Yhtenäisesti rakennetun alueen läpimitta on noin 100km, väkiluku 7 miljoonaa ja melkein kaikki asuvat omakotitaloissa ja omistavat auton.
Aah, kuulostaa paratiisilta ettei kenenkään tarvitse mädäntyä missään pienessä betonikuutiossa.
Kävin katsomassa Houstonia Google Earthilla, ja totta! Keskellä on pieni alue korkeita pilvenpiirtäjiä, mutta ihan vierestä alkaa omakotitaloalueet jotka jakuvat silmänkantamattomiin. Erikoista. Jalkakäytävät näyttivät olevan, sellaiset kapeat kiveykset mutta ei niissä ihmisiä näkynyt.
Kuinka moni suomalainen lahtisi kavelylle kun ilma on 45 astetta ja kostea? Pitaisi muistaa etta taalla on kesalla kuumaa ja kosteata, moni suomalainen lakahtyisi jo vahemmastakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa noin 50 miljoonaa köyhää elää ilman autoa alueella, missä ei ole ruokakauppoja. Näitä alueita kutsutaan "food deserteiksi" ja siellä on vain pikaruokapaikkoja ja kioskeja, missä ei myydä mitään tuoretta ruokaa.
Kammottavaa
Itse kyllä katsoin tarkemmin yhden alueen mitä joku oli tänne linkittänyt ettei siellä muka ole.. Kyllä oli tienreunassa pieni kävelykatu
Tai sitten kävelevä ihminen on tyhmä suomalainen turisti, joka on lähtenyt iltakävelylle ns. kaupungin sille osalle, missä ei valkoihoiset kävele päivisinkään ja poliisi yrittää vain auttaa ja opastaa suomalaista.
Muistuu mieleen tapaus Brasiliasta jokunen vuosi sitten, missä paikallinen poliisi pakotti kaksi suomalaista autoon ja veivät pois alueelta, minne nämä oli tallustelleet katselemaan. Ihan vaan heidän turvallisuuden takia.
Minä aikoinani olin au pairina Texasissa pikkukaupungissa. Mä kerran lähdin hölkkäämällä Walmartiin vajaan 2km päähän, kun perheen äiti pyysi mua hakeen maitoa et lapset saa aamulla muroja ja minähän ajattelin, että jos juoksen niin se iltalenkki samalla eikö tarvi juosta matolla. Perheen isä lähti autolla mun perään, kun niitä alkoi niin huolestuttaa, että joku kävelee kauppaan. Kuulemma kävelyä ja hölkkää harrastetaan juoksumatolla eikä ulkona. Sielläkään ei ollu jalkakäytäviä missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Houstonista vielä semmoinen tarkennus, että siellä asuvat ns. kehittyneiden maiden lihavimmat ihmiset.
Naurusaarilla sun muilla on vielä lihavampia.
USA:n food desertit ovat jotain sellaista, jotain sairasta, mikä on vierasta meille pohjoismaalaisille. Ihan käsittämätöntä, että osa väestöstä käytännössä pakotetaan syömään pikaruokaa, sipsejä, karkkia ja limsaa. Tässä on taatusti painavin syy amerikkalaisten lihomiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisko joku sanoa, että miten tosiaan amerikassa lenkitytetään koirat? Kun kerta itsekään eivät pahemmin kävele. Vai juoksutetaanko koiriakin sisällä juoksumatolla?
Kuulin eräältä suomalaiselta, joka asui Yhdysvalloissa vajaan vuoden 1950-luvulla, että joku hänen sikäläinen tuttu ajoi päivittäiset työmatkat polkupyörällä. Se oli niin tavatonta, että siitä tehtiin juttu paikallislehteen. Eli jo tuolloin hyötyliikunta oli melko tuntematon käsite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikaruoka, sipsit, karkit ja limsa.
Siinäpä se amerikkalaisten jokapäiväinen leipä on pähkinänkuoressa.
Katsoin yhden food deserts in America -dokkarin. Youtubesta niitä löytyy.
Havaintoja: köyhät mustat valittavat, ettei heillä ole varaa ostaa tuoretta ravitsevaa ruokaa. Jopa lehtisalaattia moititaan kalliiksi.
Etäisyydet toinen iso ongelma. Ellei ole omaa autoa, olet julkisten kulkuvälineiden varassa. Matka lähimpään supermarketiin voi olla tällä tavoin tehtynä pitkä, usein se on ainakin aikaa vievä.
Ja joo. Uskonnoilla ratsastavat lahkot tuovat sitten tällaisille food deserteille lahjoituskassejaan, joissa on freshiä ruokaa, mutta nämäkään "lounaat" eivät ole perimmiltään ilmaisia. Saajien on kuultava lahkolaisten propagandaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku sanoa, että miten tosiaan amerikassa lenkitytetään koirat? Kun kerta itsekään eivät pahemmin kävele. Vai juoksutetaanko koiriakin sisällä juoksumatolla?
Seurustelin amerikkalaisen kanssa jolla oli pieni sisäkoira. Todella harvoin pääsi lenkille. Parvekkeella ruohomatto johon kävi tarpeillaan seinään tehdyn luukun kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailtiin tyttären luona Denverissä. Siellä on jalkakäytäviä ja onpa tehty todella paljon pyörateitäkin! Ihmiset liikkuvat ja ovat pääosin hoikkia. Yllätti kun ei nähty juurikaan niitä terveestä tuttuja ylilihavia.
Denverin yksi lempinimi onkin "The thin city". Tunnettu poikkeuksellisen monipuolisista liikuntamahdollisuuksistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku sanoa, että miten tosiaan amerikassa lenkitytetään koirat? Kun kerta itsekään eivät pahemmin kävele. Vai juoksutetaanko koiriakin sisällä juoksumatolla?
Lähiöperheiden ylilihavat pullakoirat eivät lenkkeile. Liikkuvat omalla pihalla sen minkä ovat liikkuakseen. Tiedostavat koiranomistajat ja näyttelykoiria pitävät hankkivat juoksumattoja ja rakentavat erityisiä juoksutusaitauksia. Tietysti asuinalueilta voidaan esim. viikonloppuisin autoilla myös taajaman ulkopuolelle ja koirapuistoihin, mutta on paljon koiria, jotka eivät koskaan sinne pääse. Lemmikkikoirat steriloidaan/kastroidaan jo pentuna joten niistä ei koskaan tule kovin aktiivisia vaan niitä laiskanpulskeita möllejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku sanoa, että miten tosiaan amerikassa lenkitytetään koirat? Kun kerta itsekään eivät pahemmin kävele. Vai juoksutetaanko koiriakin sisällä juoksumatolla?
Seurustelin amerikkalaisen kanssa jolla oli pieni sisäkoira. Todella harvoin pääsi lenkille. Parvekkeella ruohomatto johon kävi tarpeillaan seinään tehdyn luukun kautta.
Ei h*lvetti mitä rääkkäystä, ihan järkyttävää! :(
Vierailija kirjoitti:
Minä aikoinani olin au pairina Texasissa pikkukaupungissa. Mä kerran lähdin hölkkäämällä Walmartiin vajaan 2km päähän, kun perheen äiti pyysi mua hakeen maitoa et lapset saa aamulla muroja ja minähän ajattelin, että jos juoksen niin se iltalenkki samalla eikö tarvi juosta matolla. Perheen isä lähti autolla mun perään, kun niitä alkoi niin huolestuttaa, että joku kävelee kauppaan. Kuulemma kävelyä ja hölkkää harrastetaan juoksumatolla eikä ulkona. Sielläkään ei ollu jalkakäytäviä missään.
Toimit vastuuttomasti, koska isäntäperhe on sinusta vastuussa, ja arvaatko minkälaisiin vaikeuksiin olisivat joutuneet, jos sinulle olisi sattunut jotakin. Olisit vaikka jäänyt auton alle tms. Meillä oli Suomen serkkuja (aikuisia) käymässä, ja halusivat lähteä kävellen lähimpiin kauppoihin, koska oli niin "hyvä" ilma. Eivät päässeet kovinkaan pitkälle, kun soittivat, että tulla hakemaan autolla, koska meinasivat pökertyä kuumuudessa. Olimme tähän varautuneet, mutta olisimme varmasti isäntäväkenä joutuneet vaikeuksiin, jos heille olisi sattunut jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Pikaruoka, sipsit, karkit ja limsa.
Siinäpä se amerikkalaisten jokapäiväinen leipä on pähkinänkuoressa.
Amerikkalaiset eivät juurikaan syö karkkeja, mutta Suomessa karkinsyönti on ihan eri sfääreissä.
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku sanoa, että miten tosiaan amerikassa lenkitytetään koirat? Kun kerta itsekään eivät pahemmin kävele. Vai juoksutetaanko koiriakin sisällä juoksumatolla?
Näissä pikkukylissä joissa ihmiset ei voi kävellä asutaan väljästi eli on talot ja niissä ns. puutarhat, joihin koiran voi päästää "jaloittelmaan". Ihmiselle siinä ei tietty tarpeeksi lenkkiä kerry kävellä puutarhaa ympäriinsä ; )
Vierailija kirjoitti:
USA:n food desertit ovat jotain sellaista, jotain sairasta, mikä on vierasta meille pohjoismaalaisille. Ihan käsittämätöntä, että osa väestöstä käytännössä pakotetaan syömään pikaruokaa, sipsejä, karkkia ja limsaa. Tässä on taatusti painavin syy amerikkalaisten lihomiseen.
Samahan se on Suomessa, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa, koska Suomessa välimatkat ovat todella lyhyitä Yhdysvaltoihin verrattuna. Suomessakin pienet kyläkaupat ovat harvinaisuuksia, ja oman kotikyläni lähin kunnollinen kauppa on on yli sadan kilometrin päässä. Yhdysvalloissa välimatkat saattavat olla satoja maileja, ja jostakin kylän pikkukaupasta saattaa saada jotakin hyvin säilyvää ruokaa. Ajoimme kerran jossakin korvessa turistimatkalla, ja nälkä iski, mutta ei ollut ruokaa missään tarjolla. Jokin pieni putiikki oli, jossa myytiin bensaa, ja jotakin snacksejä. Onneksi lähiseudun väki saa bensaa, että pääsevät autoillaan kauemmas kauppaan.
Ennemminkin ne poliisit ajattelevat etta on huumediileri tai huumeita ostamassa.