Lue keskustelun säännöt.
Miksi susia ja karhuja pelätään, vaikka koiraystävämme tappavat paljon lapsia joka vuosi?
Koirat tappavat satoja
05.04.2018 |
En oikein ymmärrä miksi koiria paijataan ja karhuja ja susia pelätään, vaikka koira on näistä selvästi vaarallisin eläin ihmiselle. Koiria on paljon ja ne eivät pelkää tulla ihmiseen kiinni tappaakseen.
Jokainen tappajakoira on raateluun asti ollut se ihmisen ystävä ja hyvä käytöksinen... Kesytetty peto on kuitenkin aina aikapommi.
Vikaa on myös koiraihmisissä: hyvin normaalia käytöstä on se, että koiraa ulkoiluttava poistuu tapahtumapaikalta jättämättä yhteystietoja. Kiinni jäädessä kiistetään kaikki ja väitetään vastapuolen provosoineen koiraa tai jopa hyökänneen koiran kimppuun. Tämän kaiken takana on vain liiton suositus koirien suojelemiseksi lopettamisilta. Kauhean omahyväistä!
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa suhteutat suurpetojen määrän koirien määrään.
Asia näyttäytyy toisessa valossa.Susien tappamat ihmiset hyvin pitkällä aikavälillä on siltikin pyöreä nolla.
Kiistämätön fakta.
Niin no, miksiköhän?
Koska susia pelätään ja niitä vältellään. Ja niitä on aika vähän.
Ei se silti tarkoita, että ne olisivat vaarattomia tai koiria vähemmän vaarallisia. Onhan Suomessakin idiootteja, jotka pitävät koirasusia lemmikkeinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa suhteutat suurpetojen määrän koirien määrään.
Asia näyttäytyy toisessa valossa.Susien tappamat ihmiset hyvin pitkällä aikavälillä on siltikin pyöreä nolla.
Kiistämätön fakta.
Niin no, miksiköhän?
Koska susia pelätään ja niitä vältellään. Ja niitä on aika vähän.
Ei se silti tarkoita, että ne olisivat vaarattomia tai koiria vähemmän vaarallisia. Onhan Suomessakin idiootteja, jotka pitävät koirasusia lemmikkeinä.
Kertoo hyvin tarkasti se että pelko on turhaa. Aivan: te pelkäätte ihan turhaa asiaa mutta ette ikinä kehtaa sitä myöntää. Suututte vaan ja käynnistätte psykologiset defenssimekanisminne.
Katsopa vaan mitä tähänkin kirjoitat vastaukseksi -vihaat minua yhtä paljon kuin susia.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa suhteutat suurpetojen määrän koirien määrään.
Asia näyttäytyy toisessa valossa.Susien tappamat ihmiset hyvin pitkällä aikavälillä on siltikin pyöreä nolla.
Kiistämätön fakta.
Niin no, miksiköhän?
Koska susia pelätään ja niitä vältellään. Ja niitä on aika vähän.
Ei se silti tarkoita, että ne olisivat vaarattomia tai koiria vähemmän vaarallisia. Onhan Suomessakin idiootteja, jotka pitävät koirasusia lemmikkeinä.Kertoo hyvin tarkasti se että pelko on turhaa. Aivan: te pelkäätte ihan turhaa asiaa mutta ette ikinä kehtaa sitä myöntää. Suututte vaan ja käynnistätte psykologiset defenssimekanisminne.
Katsopa vaan mitä tähänkin kirjoitat vastaukseksi -vihaat minua yhtä paljon kuin susia.....
Susien pelko ei kylläkään ole turhaa.
Ensimmäisen maailmansodan aikaan, vuoden 1916-1917 talvena itärintamalla, tarkalleen ottaen Vilnan ja Minskin välisellä alueella tämä tuli selväksi. Kova talvi ajoi suuria määriä nälkiintyneitä ja epätoivoisia susia Venäjän aroilta paikkaan, missä saksalaisten ja venäläisten rintamalinja kulki.
Nälkäiset sudet hyökkäsivät aluksi yksittäisten sotilaiden kimppuun, mutta myöhemmin alkoivat käymään jopa sotilasryhmien päälle.
Sotilaat molemmin puolin yrittivät myrkyttää susia, ampua niitä kivääreillä ja konekivääreillä, ja jopa heittivät niitä käsikraanateilla. Mikään näistä ei tehonnut, koska susia tuli sitä mukaa lisää kun osa niistä saatiin tapettua.
Tilanne eskaloitui niin pahaksi ja sotilaiden mielenterveys heikentyi, että saksan ja venäjän komentajat joutuivat neuvottemaan tilapäisen tulitauon tilanteen ratkaisemiseksi. He siis joutuivat keskeyttämään sotimisen susien takia!
Koordinoidulla susijahdilla molemmat osapuolet tappoivat yhteensä satoja susia ja saivat loput viimeinkin jättämään kyseisen paikan rauhaan. Tämän jälkeen tulitauko lopetettiin ja saksalaiset ja venäläiset saivat jatkaa toistensa ampumista normaaliin tapaan.
Tämä tositarina toimii hyvänä muistutuksena siitä, miten vaarallinen peto nälkäinen susi oikeasti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa suhteutat suurpetojen määrän koirien määrään.
Asia näyttäytyy toisessa valossa.Susien tappamat ihmiset hyvin pitkällä aikavälillä on siltikin pyöreä nolla.
Kiistämätön fakta.
Niin no, miksiköhän?
Koska susia pelätään ja niitä vältellään. Ja niitä on aika vähän.
Ei se silti tarkoita, että ne olisivat vaarattomia tai koiria vähemmän vaarallisia. Onhan Suomessakin idiootteja, jotka pitävät koirasusia lemmikkeinä.Kertoo hyvin tarkasti se että pelko on turhaa. Aivan: te pelkäätte ihan turhaa asiaa mutta ette ikinä kehtaa sitä myöntää. Suututte vaan ja käynnistätte psykologiset defenssimekanisminne.
Katsopa vaan mitä tähänkin kirjoitat vastaukseksi -vihaat minua yhtä paljon kuin susia.....
Susien pelko ei kylläkään ole turhaa.
Ensimmäisen maailmansodan aikaan, vuoden 1916-1917 talvena itärintamalla, tarkalleen ottaen Vilnan ja Minskin välisellä alueella tämä tuli selväksi. Kova talvi ajoi suuria määriä nälkiintyneitä ja epätoivoisia susia Venäjän aroilta paikkaan, missä saksalaisten ja venäläisten rintamalinja kulki.
Nälkäiset sudet hyökkäsivät aluksi yksittäisten sotilaiden kimppuun, mutta myöhemmin alkoivat käymään jopa sotilasryhmien päälle.
Sotilaat molemmin puolin yrittivät myrkyttää susia, ampua niitä kivääreillä ja konekivääreillä, ja jopa heittivät niitä käsikraanateilla. Mikään näistä ei tehonnut, koska susia tuli sitä mukaa lisää kun osa niistä saatiin tapettua.
Tilanne eskaloitui niin pahaksi ja sotilaiden mielenterveys heikentyi, että saksan ja venäjän komentajat joutuivat neuvottemaan tilapäisen tulitauon tilanteen ratkaisemiseksi. He siis joutuivat keskeyttämään sotimisen susien takia!
Koordinoidulla susijahdilla molemmat osapuolet tappoivat yhteensä satoja susia ja saivat loput viimeinkin jättämään kyseisen paikan rauhaan. Tämän jälkeen tulitauko lopetettiin ja saksalaiset ja venäläiset saivat jatkaa toistensa ampumista normaaliin tapaan.
Tämä tositarina toimii hyvänä muistutuksena siitä, miten vaarallinen peto nälkäinen susi oikeasti on.
Edelleen siis muistamme että susien tappamat henkilöt sadan vuoden aikana = 0.
Tämä fakta toimii hyvänä muistutuksena siitä että pelottavat tarinat eivät ole missään kosketuksissa jokapäiväiseen elämäämme Suomessa.
Olisi kiva tietää, mikä on se psykologinen juttu, että ottaa tappamiseen tarkoitetun koiran, kun helpompiakin rotuja on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi, että on paljon hyviä, lempeitä ja ystävällisiä koiria. Tosin on varmasti susia ja karhujakin jotka eivät ihmisiä vainoa.
Vierailija kirjoitti:
Ylivoimaisesti eniten meillä ihmisiä tappavat punkit.
Maailmanlaajuisesti tappavin elukka taitaa olla hyttynen.
Suomessa sudet ja koirat eivät ole tappaneet ihmisiä maailman aikaan.
Koirista on kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti niin paljon hyötyä, että muutamalla vuosittaisella koiraonnettomuudella, missä irti päässyt otus on syönyt fifin, on häviävän pieni merkitys.
Koiran hiilijalanjälki on valtava. Kyllä koirat tuhoaa maailmaa ihan huolella. Ja levittävät tautejakin. Nykyään entistä enemmän. Ja mielestäni koirille annetaan hyvib vähän tilaa toimia lajityypillisesti. Lukijan neljän seinän sisälle ja selitetään kuinka koira rakastaa perhettään. Ihme lässytystä. Koira on koira ja onnellinen koira on omassa koiralaumassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira on vähiten vaarallinen vain siinä tapauksessa, että kävelet metsässä ja vastaasi tulee yksi noista.
Mutta ihan oikeassa elämässä koira on vaarallisin, koska se tappaa tilastollisesti eniten ihmisiä. Aina kun kadulla sinua vastaan kävelee koira, se voi olla juuri se koira jolla napsahtaa päässä ja hyökkää sinun kurkkuusi kiinni. Koira on vaarallisin yleisyytensä takia.