Lue keskustelun säännöt.
Kuinka tulla toimeen kumppanin lasten (ja hullun eksän) kanssa
Sivullinen
04.04.2018 |
Apua kaivataan! Olkaa kilttejä, tämä elämäntilanne on valitettavasti tosi. Minulla ole ketään ystäviä, joiden kumppaneilla olisi lapsia, eikä ketään viisaita vanhempia ihmisiä, joilta kysyä apua. Itselläni ei ole lapsia.
Miesystävälläni (kutsuttakoon Villeksi) on siis sekopäätilanne eksänsä (kutsuttakoon Mimmiksi) kanssa, heillä on 4- ja 11-vuotiaat lapset. Ville ja Mimmi eivät ole koskaan tulleet toimeen sillä Mimmi on hyvin impulsiivinen tapaus, hänellä on diagnosoitu mm. ADHD ja läheiset epäilevät myös narsistiksi. Ville ei tapa lapsiaan oikeastaan lainkaan, sillä Mimmi ei suostu yhteistyöhön, ja tämä on aiheuttanut Villelle vaikeahkon masennuksen.
Eka lapsi (tyttö) oli vahinko, ja raskauden paljastuttua Mimmi ilmoitti lapsia yli kaiken rakastavalle Villelle kasvattavansa lapsen yksin, koska ei tule toimeen tämän kanssa, ja muutti kotimaahansa Villen ulottumattomiin. Ville on ollut vain epämääräisiä pätkiä esikoisen elämässä, sillä eksän kanssa on mahdotonta sopia mitään.
Toisen lapsen (poika) he sitten pyöräyttivät vuosien jälkeen hetken mielijohteesta, sillä esikoinen vaati saada sisarusta, ja Mimmin luonteesta johtuen (kun ei voi kuvankaunis ulkonäkökään olla) hänellä ei ikinä ole ollut mitään muutamaa kuukautta pidempiä juttuja, joten ei ollut tullut muitakaan isäehdokkaita vastaan (nyt Mimmillä ikää 39v). Ville myös kuvitteli, että toinen lapsi saisi hänelle paremmat mahdollisuudet viettää aikaa myös esikoisen kanssa, mutta luulipa väärin. Ville on tavannut 4-vuotiaansa nyt kaksi kertaa. Viimeisellä kerralla olin mukana ja tapasin koko konkkarokan, johon kuuluu nyt myös Mimmin uusi 1-vuotias vahinkopoika toisen miehen kanssa. Uudelle miehelle Mimmi antoi myös kenkää pian raskauden ilmettyä, joten emme päässeet tapaamaan uutta isää. (Uusi isä sentään tapaa lapsia ainakin kerran viikossa, asuvat samassa kaupungissa).
Tapaamisemme oli sellainen että lähdimme lomalle samaan kaupunkiin ja tapasimme joka päivä viikon ajan. Paikalla oli myös muita yh-äitejä lapsineen, yhteensä 9 lasta, joten melkoista vilskettä oli. Päin naamaa Mimmi oli minulle onneksi ihan mukava, mutta olen nähnyt, mitä kukkua hän kirjoittelee minusta selkäni takana Villelle. Tästä oudosta perhedynamiikasta johtuen halusin tavatessa antaa tilaa erityisesti 11-vuotiaalle, joka on nyt alkanut oireilla siitä, että isä ei ole ollut paikalla. Siksi en tyrkyttänyt itseäni ja annoin heidän olla paljon rauhassa, kun sosialisoin itse muiden äitien ja lasten kanssa.
Vaikka en ylipäänsä ole ollut lasten kanssa paljon tekemisissä (mikä stressasi minua hirveästi etukäteen), tulin kaikkien yhdeksän kanssa hyvin toimeen, ja lapset tuntuivat tykkävän myös minusta. Kävivät hakemassa leikkeihin, uimaan ja pelaamaan. 4-vuotias oli aivan ihastuttava ja älykäs poika, selosti mielellään iPad-pelejä mitä pelaili ja otti minua kädestä reippaasti kiinni kävelyllä. Yritin jutella 11-vuotiaan kanssa koulusta, hevosista, voimistelusta ja muusta mitä hänen elämään kuuluu, ja hän kyllä vastaili vaikka oli selvästi vähän ujo kanssani, ja ymmärtäähän sen!
Mimmi sanoi minulle moneen otteeseen että pistää lapset mielellään lentokoneeseen ja lähettää meille joksikin viikonlopuksi Suomeen (lyhyt lento), ja kysyin lapsilta ennen lähtöä, tulisivatko he käymään isänsä ja minun luona kylässä Suomessa. Kummatkin nyökyttelivät ja 4-vuotias innostui muumimaailmasta erityisesti. Tuli sellainen olo, että kyllä tää tapaaminen meni ihan ok ja lapset tuntuivat pitävän minua ihan mukiinmenevänä tyyppinä. (Jatkuu, wait for it)
Kommentit (30)
Sivullinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot, että Ville on masentunut. Ihan ensimmäiseksi sinun kannattaisi patistaa hänet terapiaan. Masennus pitää hoitaa kuntoon, ja hänen pitää opetella pitämään puoliaan Mimmiä vastaan. Mimmihän harrastaa (ainakin kirjoitustesi perusteella) henkistä väkivaltaa lastensa isää kohtaan (törkeitä viestejä) ja todennäköisesti myös lapsiaan kohtaan (valehtelee isästä?).
Hänen tehtävänsä on sitten laittaa naiselle selkeät rajat.
Vasta sen jälkeen kannattaa ajatella uuden perheen perustamista, kun miesystäväsi saa asiansa kuntoon. Sinun kannattaisi myös puhua perheenperustamishaaveista Villen kanssa. Mitä mieltä hän on niistä?
Kiitos kommentista! Terapiassa jo käydään, onneksi. Henkistä väkivaltaa, todellakin. Ja tätä isän mustamaalaamista lapsille. Kaikki se saa Villen tosi voimattomaksi ja rajojen asetus on vaikeaa, kun Mimmi voi sormia napsauttamalla olla tuomatta lapsia tapaamiseen enää koskaan.
Perheenperustamishaaveista ollaan vähän puhuttu, hän joskus sanoi suhteen alkuvaiheessa että yhtä asiaa pyytää tulevaisuudelta, lapsia. Se oli sillä aika selvästi ilmaistu. Mutta en viitsi aiheesta hirveen aktiivisesti puhua, sillä kaikki lapsiin liittyvä saa hänet aina ajattelemaan niitä olemassa olevia ja se aina saa hänet alakuloiseksi.
Ville haluaa lisää lapsia? Luepa uudelleen se kohta tarinastasi, jossa kerrot, miten Ville on päätynyt hankkimaan kaksi lasta Mimmin kanssa. Joko keksit sen omasta päästäsi tai sitten Villen päässä on oikeasti jotain vikaa, minkä pitäisi olla hälytysmerkki sinulle. Ensimmäinen lapsi Mimmin kanssa on voinut olla vahinko, mutta toinen lapsi ei.
Ville halusi kaksi lasta Mimmin kanssa, mistä seurasi tällainen sotku. Kysyn tämän ihan ystävällisesti, että mitä luulet, onko hyvät todennäköisyydet, että sinun kanssasi Ville onnistuisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikista maailman miehistä " Vahinkolapsi-Ville" ei vaikuta ihan pitentiaalisimmalta perheen -isältä noin tulevaisuutta ajatellen. Vahinkovauvat kertovat karua tarinaa villen vastuunotto-kyvystä. Noin ylipäätään. Vaikka Ex olis millainen tahansa. Pippeli on vain Villen ja hän on 100% itse vastuussa siitä mihin sen tyrkkää ja siementään heittää.
Vierailija kirjoitti:
Onkos se ville niin mahtava tyyppi että haluat hänen vuokseen sekaantua kaikkeen tuohon? Haluan myös sanoa että vahinkolapsi on ihan järkyttävä, lapsen arvoa väheksyvä termi ja sen käyttäminen kertoo SINUSTA. Myös tuo intensiteetti millä pureudut asioihin ja kahden ihmisen SINULLE KUULUMTTOMAAN historiaan soittaa hälytyskelloja, kuin myös toisen syyttäminen manipuloinnista Tai hulluksi. Luulenpa että sinulla itselläsikin on menossa jonkinlainen manipulointidraamahässäkkä. Minä näen edessäsi melkoisen sotkun, jossa sinä et ole ollenkaan osaton.
Pahoittelut termistä! Huomasin sen itsekin jälkeenpäin lukiessa, että en nyt ihan tuolla tavalla tarkoittanut, särähti korvaan. Putkiaivot yritti jotenkin oikaista ja nopeuttaa asian selitystä että lapsi laitettiin alulle vahingossa.
Intensiteetistä, tää aihe tuo sen verran tunteita pintaan että viestistä tuli vähän tosiaan intensiivinen. En myöskään oo oikeen voinut jutella ja purkaa näitä asioita oikein kellekään, joten kaikki tuli kerralla ulos, pahoittelut. Mutta liioitellut en kyllä tätä eksää yhtään. Pelkästään tän loman aikana hänelle tuli oikein mehevä riita toisen äidin kanssa, juuri se jota oli kutsunut yhdeksi parhaista ja vanhimmista kavereistaan. Tämä johti Facebookkavereista poistamiseen ja heillä on nyt ilmeisesti totaalisesti välit poikki. Draamaa piisaa.
Vierailija kirjoitti:
Sivullinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot, että Ville on masentunut. Ihan ensimmäiseksi sinun kannattaisi patistaa hänet terapiaan. Masennus pitää hoitaa kuntoon, ja hänen pitää opetella pitämään puoliaan Mimmiä vastaan. Mimmihän harrastaa (ainakin kirjoitustesi perusteella) henkistä väkivaltaa lastensa isää kohtaan (törkeitä viestejä) ja todennäköisesti myös lapsiaan kohtaan (valehtelee isästä?).
Hänen tehtävänsä on sitten laittaa naiselle selkeät rajat.
Vasta sen jälkeen kannattaa ajatella uuden perheen perustamista, kun miesystäväsi saa asiansa kuntoon. Sinun kannattaisi myös puhua perheenperustamishaaveista Villen kanssa. Mitä mieltä hän on niistä?
Kiitos kommentista! Terapiassa jo käydään, onneksi. Henkistä väkivaltaa, todellakin. Ja tätä isän mustamaalaamista lapsille. Kaikki se saa Villen tosi voimattomaksi ja rajojen asetus on vaikeaa, kun Mimmi voi sormia napsauttamalla olla tuomatta lapsia tapaamiseen enää koskaan.
Perheenperustamishaaveista ollaan vähän puhuttu, hän joskus sanoi suhteen alkuvaiheessa että yhtä asiaa pyytää tulevaisuudelta, lapsia. Se oli sillä aika selvästi ilmaistu. Mutta en viitsi aiheesta hirveen aktiivisesti puhua, sillä kaikki lapsiin liittyvä saa hänet aina ajattelemaan niitä olemassa olevia ja se aina saa hänet alakuloiseksi.
Ville haluaa lisää lapsia? Luepa uudelleen se kohta tarinastasi, jossa kerrot, miten Ville on päätynyt hankkimaan kaksi lasta Mimmin kanssa. Joko keksit sen omasta päästäsi tai sitten Villen päässä on oikeasti jotain vikaa, minkä pitäisi olla hälytysmerkki sinulle. Ensimmäinen lapsi Mimmin kanssa on voinut olla vahinko, mutta toinen lapsi ei.
Ville halusi kaksi lasta Mimmin kanssa, mistä seurasi tällainen sotku. Kysyn tämän ihan ystävällisesti, että mitä luulet, onko hyvät todennäköisyydet, että sinun kanssasi Ville onnistuisi?
Niin, ei tässä nyt kovin hyvältä tsäänssit näytä edellisen suhteen pohjalta! Varmaan mun on turha täällä yrittää selittää, että tää eksä vaan on oikeasti pimeä, koska eikös ne kaikki eksät ole. Mutta hänellä on sentään tämä uuden lapsen isä, jota on kohdellut tismalleen samalla tavalla kuin Villeä. Todennäköisyys siitä, missä ongelma piilee, alkaa viitata yhteen henkilöön.
Tää logiikka 2. lapsen hankkimisen takana on mennyt multakin yli hilseen. Mies yritti vaan keksiä epätoivoisesti minkä tahansa keinon, että pääsisi esikoisensa elämään. Että yhden lapsen voi pitää hänestä erossa, mutta ei kahta. Pieleen meni. Hyväuskoinen hölmö - niin hän itsekin itsestään totesi.
Anyway leidit, miehen menneisyyden valinnat, (aiheellinen) kyseenalaistus sopivuudesta isäksi ja myös eksä sikseen,
Arvostaisin todella vinkkejä erityisesti siihen lasten kanssa kanssakäymiseen. He ovat ihania ja fiksuja tyyppejä, ja haluaisin olla vähemmän uhkaava erityisesti tälle 11-vuotiaalle. Olisiko minun kannattanut suoraan keskustella asiasta hänen kanssaan?
Mitä sellaisia aktiviteetteja ehdottaisitte, joita voisi tehdä 4- ja 11 -vuotiaan kanssa sitten kun ensi kerralla tavataan? Todennäköisesti niin, että lasten äiti on muuten paikalla mutta lainataan lapset muutamaksi tunniksi meidän mukaan jonnekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkoiseen draamaan olet sekaantumassa. Mut ilmeisesti tykkäät siitä kun mikään kello ei päässäsi soi? Sillä onko lapsi saanut alkunsa vahingossa, ei ole mitäänmerkitystä mihinkään. Hän on vain lapsi joka on olemassa. Kukaan ei varman täälle tiedä itsestäänkään mitä se äippä ja iskä ovat aatelleet orgasmin tai raskaustestin hetkellä. Täysin asiatonta siis. Ja ihan viimeisenä on nyxän asia. Mut et ole ainut nyxä joka yrittää miehen lasten äidin merkitystä polkea väheksymällä ex-pariskunnan lasten tekemistä. Oikeasti todella typerää touhua. Miehellä on lapsia ja lapsilla äiti. Ei siinä sen kummempaa vääntöä tarvitse harrastaa. Hyväksyt vain tosiasiat
Tsemppiä.
Olen ollut vastaavassa tilanteessa. Toki nyanssit hiukan eri, mutta kuitenkin. ”Mimmin” suorittama mustamaalaus oli jotain ihan käsittämätöntä, siihen hän sai koko oman puolen sukunsa mukaan. Meillä tarina eteni niin ikävään pisteeseen, että ”Mimmin” ja ”Villen” vanhin lapsi tappoi itsensä. Tästähän riemu repesi, sillä luonnollisesti lapsen henkinen pahoinvointi oli ”Mimmin” mielestä minun ja ”Villen” syytä. Harmi vaan, ettei ”Mimmi” antanut tavata lapsiaan montaakaan kertaa.
Parhaiten olen loppujen lasten kanssa selvinnyt ihan siten, että en erityisemmin yritä mielistellä ketään vaan olen oma tasapainoinen itseni ja lapset pitävät minusta. Sekös Mimmiä harmittaa.
Toki meidän ”Villen” ja ”Mimmin” lapset ovat jo hieman vanhempia kuin sinun tapauksessasi, joten lasten omaan älyyn ja päättelykykyyn voi enemmän luottaa. Ole oma itsesi vain. Häiriintyneiden ja epätasapainoisten äitien lapset luottavat usein kyllä tasapainoiseen aikuiseen. Sille ei mitkään Mimmit mitään mahda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovin hankalalta kuulostaa tilanne, itse olet kuitenkin toiminut oikein hyvin ja aikuismaisesti lasten kanssa.
Oikeastaan yksi asia nousi vain mieleen, tuo että ajattelet uuden perheen perustamisen kenties lieventävän Villen masennusta ja vievän asioita parempaan suuntaan. Tosiasia kuitenkin on, että Ville tuskin on alun alkaenkaan ollut ihan henkisesti tasapainoinen päätyessään tekemään noin älyttömiä valintoja (kumppanivalinta, lasten teko huonoon suhteeseen) ja masennusta ei muutenkaan perheenlisäyksellä hoideta. Myös se, että hän tarvitsee niin kovasti sinun tukeasi ei vaikuta oikein hyvältä pitemmällä tähtäyksellä. Se mitä sinun kannattaa nyt miettiä, on se millaiseen tilanteeseen haluat omat lapsesi synnyttää ja millaista elämää te voitte heille tarjota, onko Villestä oikeasti isäksi vai tuleeko hän olemaan sinulle vain yksi lisälapsi kaikkine ongelmineen.
Ville ei koskaan tule pääsemään irti exänsä lieasta. Poistu kuviosta kun sinulla on vielä mielenterveys tallella. Villellä se jo kertomasi mukaan järkkyy. Tuollaiseen tilanteeseen vastuullinen ihminen ei tee lapsia.
Juokse!
Ei tuo ole pohja millekään lasten hankinnalle. Jo pelkkä miehen masennus estää sen. Enkä tod sotkisi omia lapsiani tuohon sähellykseen.