Mitä tekisit elämässäsi toisin, jos voisit elää uudelleen?

Jäisin ulkomaille enkä hankkisi lapsia.

Kun nyt tajuan miten pinnallista kaikki on, en sata varmasti antaisi itseni lihoa.

Vierailija kirjoitti:

pöhpah kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä opiskelisin paremmat arvosanat lukiosta ja sitten pyrkisin monta kertaa yliopistoon kunnes pääsisin.

Ei sen takia että mua itseäni kiinnostaisi vaan sen takia että naiset arvostaa maisterimiehiä.

Itse ainakin arvostan kumppanissa sitä, että esimerkiksi opiskelee sitä mitä oikeasti intohimoisesti tahtoo, eikä mieti mikä olisi muiden silmissä arvostettavaa.

Juu ihan varmasti arvostat sitä lähihoitajamiestä yhtä paljon kuin juristi/lääkäri/ekonomi mitälie maisteria.

Kirjoitti ihminen joka arvottaa ja punnitsee kaikki  ihan vaan koulutuksen perusteella. Voisitko  sinä  tajuta että kaikki eivät ajattele kuten sinä. Elämään mahtuu paljon enemmän kuin vain statusasiat.

En ikimaailmassa menisi nykyisen mieheni kanssa naimisiin. Tällä järjellä ja tietämyksellä en menisi koskaan naimisiin kenenkään kanssa.

Aivan kaiken.

N42

En ajattelisi niin paljon sitä mitä muut mahdollisesti ajattelevat, en olisi niin kriittinen itseäni ja muita kohtaan, viettäisin enemmän aikaa minulle tärkeiden ihmisten kanssa ja luonnossa, en jäisi ahdistavaan työpaikkaan, murehtisin vähemmän, uisin ja juoksisin useammin. En lähtisi syöpähoitoihin, koska ne olivat todella rankkoja ja lopputulos oli huono.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä opiskelisin paremmat arvosanat lukiosta ja sitten pyrkisin monta kertaa yliopistoon kunnes pääsisin.

Ei sen takia että mua itseäni kiinnostaisi vaan sen takia että naiset arvostaa maisterimiehiä.

Ei se ainakaan pariutumisessa auta, jos siihen viittasit

T. FM-mies

Ostaisin ajoissa Nokian osakkeita.

Olisin jättänyt väliin sen kalliin yksityisen yliopiston ulkomailla ja jättänyt samalla isot opintolainat nostamatta sitä varten. Niistä tuli kallis ja pitkään makseltu paukku eikä koulutus ollut ihan sen hinnan arvoinen. Olisin voinut päästä halvempaankin, mutta kun silloin oli ihan pakko päästä juuri sinne...

En kiirehtisi töihin menolla , jättäisin kaiken maallisen kiireen vähemmälle ja sen sijaan antaisin enemmän aikaa lapselleni pitäen häntä sylissäni .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä opiskelisin paremmat arvosanat lukiosta ja sitten pyrkisin monta kertaa yliopistoon kunnes pääsisin.

Ei sen takia että mua itseäni kiinnostaisi vaan sen takia että naiset arvostaa maisterimiehiä.

Ei se ainakaan pariutumisessa auta, jos siihen viittasit

T. FM-mies

Minkä alan FM?

Etsisin arvoiseni miehen, jonka kanssa perustaisin perheen.

Olisin potkinut tiehensä sen vellihousun, jonka vahvin laji oli itsekkyys ja sen puolustelu.

En odottaisi vuosia että mies varaa pariterapia ajan vaan olisin varannut sen itse. Koska jos olisin näin tehnyt mulla olisi edelleen mies ja todennäköisesti onnellisempi parisuhde kuin koskaan ennen.

Sen sijaan että oon hylätty 10vuoden yhteisen taipaleen jälkeen.

Niin jos voisin elää uudelleen tähän päivään asti, mutta kun en voi, koska olen elänyt ja tehnyt ne valinnat menneisyydessäni, mitkä olen sittemin tehnyt. 

Se, että jonkin asian olisin tehnyt toisin, niin silläkin vaihtoehdolla voin vain leikkiä tänä päivänä.

Viimeisin kamala riita olisi ehkä ollut vältettävissä kuin myös siihen perustuva välirikko erään jo kuolleen henkilön kanssa, jos ja kun aikoinani olisinkin vienyt erään toisen henkilön rikoksen oikeuteen, enkä olisi antanut armoa, kuten tein.   Mutta kuitenkin vaikka edellä mainitsemaani liikettä en tehnyt, niin en tavallaan kadu, sillä siitä olisi voinut sittenkin olla paljon, paljon traagisemmat seuraukset, kuten olisikin, kun tarkemmin asiaa ajattelen. Eli olen tullut siihen johtopäätökseen, että sittenkin ihminen tekee juurikin sen valinnan sillä hetkellä, jolloin sen tekee, ja se on ns. parhain vaihtoehto loppuen lopuksi kaikkia läheisiäänkin ajatellen kuin myös itseäänikin kohtaan tulevaisuuttakin ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin mitään. Aina olen ollut aika lailla pakotettu niihin valintoihin mitä teinkin, ulkoisten olosuhteiden tai tiedon tai resurssien puutteen takia. On harhaa kuvitella, että uudelleen yrittämällä voisin jotenkin pakottaa itseni kypsymään aikaisemmin tai motivoida itseni löytämään jotain piileviä voimavaroja.

Itse ajattelen samankaltaisesti omalla kohdallani joistakin menneisyyteeni kuuluvista asioistani ja niihin liittyneistä valinnoistani.

Hm.

Yrittäisin toisen kerran yliopistoon enkä luovuttaisi ekan epäonnistumisen jälkeen.

En alkaisi seurustella lukion jälkeisen poikaystäväni kanssa.

Pitäisin yhteyttä lapsuudenaikaisiin kavereihini.

Lähtisin opiskelijavaihtoon enkä jättäisi poikaystävän takia väliin.

Menisin heti lääkäriin ja terapiaan kun masennus iskee enkä jäisi kymmeneksi vuodeksi yksin sairastamaan.

Opiskelisin lääkäriksi.

Turhaa jossitella, miten on valinnut tai tehnyt; elämä menee niin kuin se menee jokaisen omalla kohdallaan omiin valintoihin perustuen. Monesti valintojaankin punnitsee myös niin, että miten ne vaikuttavat muihinkin ihmisiin ja sitä kautta myös itseensä. Ei lainkaan yksinkertaista kuin mitä moni kuvittelee.

En olisi kiltti. En piittaisi muiden tunteista. En menisi naimisiin. En hankkisi lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Niin jos voisin elää uudelleen tähän päivään asti, mutta kun en voi, koska olen elänyt ja tehnyt ne valinnat menneisyydessäni, mitkä olen sittemin tehnyt. 

Se, että jonkin asian olisin tehnyt toisin, niin silläkin vaihtoehdolla voin vain leikkiä tänä päivänä.

Viimeisin kamala riita olisi ehkä ollut vältettävissä kuin myös siihen perustuva välirikko erään jo kuolleen henkilön kanssa, jos ja kun aikoinani olisinkin vienyt erään toisen henkilön rikoksen oikeuteen, enkä olisi antanut armoa, kuten tein.   Mutta kuitenkin vaikka edellä mainitsemaani liikettä en tehnyt, niin en tavallaan kadu, sillä siitä olisi voinut sittenkin olla paljon, paljon traagisemmat seuraukset, kuten olisikin, kun tarkemmin asiaa ajattelen. Eli olen tullut siihen johtopäätökseen, että sittenkin ihminen tekee juurikin sen valinnan sillä hetkellä, jolloin sen tekee, ja se on ns. parhain vaihtoehto loppuen lopuksi kaikkia läheisiäänkin ajatellen kuin myös itseäänikin kohtaan tulevaisuuttakin ajatellen.

Mistä syystä tuo alanuoli? Mikä tuossa ärsytti jotakin? 

Sitä paitsi uskon vakaasti siihen, että vaikka emme aina lähtisi tuomitsemaan ottaen huomioon tiettyjä asioita, niin kyllä meitä kohtaan rikkoneet saavat ennemmin tai myöhemmin rangaistuksensa muodossa jos toisessa.