En uskaltanut mennä tänänkään töihin...

Että semmoinen miesvihaprovo tällä kertaa. Huono 0/5

Tuulesta temmattu tarina! Kukaan ei jää töistä pois jonkun sekopään takia.

Mene terapiaan! Kuulostat sairaalta.

Vierailija kirjoitti:

Enkä lähteä ulos muutenkaan 😢

Seurustelin vajaan kuukauden yhden miehen kanssa, joka aluksi olikin aivan ihana. Tosi pian olisi tarvinnut rakastaa, muuttaa yhteen ym.

Mies oli/on sairaalloisen mustasukkainen, omistushaluinen, huomionkipeä, aggressiivinen... Hän uhkasi kerran henkeänikin ja kävi käsiksi, vaikkei kuitenkaan lyönyt tms. Hän yritti manipuloida tavalla tau toisella.

Kun vihdoinkin pääsin hänestä eroon, niin soitteli jatkuvasti perääni. Tätä teki muutenkin. En olisi saanut mennä mihinkään ilman häntä. Ainoastaan töihin ja sieltäkin olisi pitänyt kai lähteä ennen työajan loppumista.

Viestiä viestien perään. Laitoin ksikki mahdolliset estot ja soittoja tuli silti. Eilen alkoi kai rauhoittumaan jo. Oli edellisenä yönä koittanut soitella, vaikka tietää että yritän nukkua. En uskaltanut lähteä eilen mihinkään, enkä tänään.

En tiedä mitä tehdä. Ei minulla ole kuin sana sanaa vastaan ja tuo mies on tehnyt harvinaisen selväksi kuinka hyvä mies hän on ja hän ei ole tehnyt mitään väärää.

Työsuhdettani tullaan tuskin jatkamaan, silöä jouduin jo viimeviikolla jäämään pois töistä ks. miehen vuoksi. En pystynyt soittamaan mihinkään, sillä mues vahti minua kuin haukka. Lopulta hän "luovutti". Lähti pois mutta jatkoi häiriköinnillään.

Menin tuttavan luokse, mutta tuo mies tuli sinnekkin. En tiennyt että olivat kavereita. Pysyttelin etäällä ja mies oli kuin olisimme yhdessä, mutta vain riidoissa. En lähtenyt leikkiin mukaan, vaan kotiin.

Mies yritti edelleen soitella minulle ja laittoi viestejä. Nämä olivat hänen mielestään ainoastaan vastoinkäymisiä jotka kyllä voitamme yhdessä!??!!

Ei... En voi käsittää tuollaista. Emme edes tunne toisiamme ja tein hänelle harvinaisen selväksi etten halua jatkaa hänen kanssaan.

Nyt joudunkin pelkäämään itseni ja muutaman ystävän puolesta. Ja ystävien siksi, ettei mies hyväksynyt että minulla on muitakin ihmisiä elämässäni kuin hänet.

Päätin kuitenkin huomenna lähteä, jos tämä hiljaisuus hänen osaltaan jatkuu. Vai onko liian uhkarohkeaa? En minä voi kotonanikaan loputtomiin piilotella.

Pysyttele mahdollisimman kaukana tuollaisista lurjuksista, miehiksi tuollaisia ei voi sanoa edes. Itse nuorena erehdyin tutustumaan tämänkaltaiseen henkilöön, ja vaikka parin päivän päästä jo näin oireita ettei ole kaikki lamput palamassa, niin irti pääseminen vei tosi kauan, sairastuinkin tavallaan. Varasti minulta kaikkea, varmaankin pitkin matkaa jo ennenkuinn osasin epäillä. Jonkunlainen psykopaatti taatusti, väkivaltainen. Soitin aikanaan itsekin poliisille, ja kysyin mitä tehdä tuollaisen kanssa, en saanut hyvää neuvoa heiltäkään. Tosiaan, jos sinulla on isokokoisia "ystävän ystäviä", karskeja miehiä, lähetä pari sellaista hänen ovensa taakse vähän niinkuin kyselemään "asuuko täällä sellaista ja sellaista " henkilöä, vähän viipymään hänen ovellaan siinä... hieromaan rystysiä yhteen mietiskellen. Eiköhän tajuaisi missä mennään?  Koska lurjuksille ei auta kuin kunnon pelote, ei järkipuhe.

Ihan kamalaa, mutta on asioita, joita voit tehdä tilanteesi parantamiseksi/helpottamiseksi:

1) Kerro rehellisesti työnantajallesi tilanteestasi. Tiedän, että tarvittaessa minun esimieheni tulisi hakemaan minut töihin tms. Muutenkin olet ilmoitusvelvollinen työnantajallesi, jos et pääse töihin. Myös sairaslomaa voisi harkita.

2) Pidä puhelin äänettömällä, niin et herää soittoihin,

3) Vaihda numero ja pidä uusi numero salaisena.

4) Ota yhteyttä poliisiin, hanki lähestymiskielto.

5) Ole yhteydessä rikosuhripäivystykseen, heillä on vinkkejä tilanteen ratkaisemiseksi.

6) Harkitse muuttamista. Laita osoite- ja muut tietosi salaiseksi, harkitse myös vapaaehtoista luottotietojen poistamista, jos tiedät miesystäväsi tietävän henkilötunnuksesi.

7) Kerro ongelmasta ystäville, perheelle, sukulaisille. Kiellä heitä kertomasta mitään tietoja sinusta kenellekään, koskaan.

8) Piilota tietosi sosiaalisista mediosta.

Olet rikoksen uhri, mutta sinun ei tarvitse käyttäytyä kuin uhri, vaan voit itse parantaa omaa elämäntilannettasi. Olet myös itse vastuussa omasta elämästäsi ja töissä käymisestä jne.

Käytännössä poliisi yleensä kuitenkin kertoo lähestymiskiellon saannin vaikeudesta. Riittävän hullua se ei pysäytä. Sitä ennen pitää tehdä rikosilmoitus ja kuulustelut läpi. Ei pysäytä jotakin psykoa, vaan yllyttää pahimmillaan.

Ehkä useamman miehen pitäisi kokea tuollainen kokemus. Miten voi vaikuttaa kokonaisen suvunkin, kavereiden ja työpaikan elämään. Jatkuvasti säikähtämässä omaa varjoaankin. Vuodesta toiseen. Mikäli tilanteessa on yhteisiä lapsia, niin pelko myös niiden puolesta.