Koiran villiintyminen
Jos koira karatessaan villiintyy jo muutamassa päivässä niin, ettei se päästä edes omaa laumaansa eli perhettään lähelleen vapaaehtoisesti, onko koira oikeasti ollenkaan vapaaehtoisesti lemmikki? Kyllä kai susi laumasta eksyttyään ilomielin palaa vanhaan laumaansa sen kohdatessaan. Mutta koira saattaa villiintyä, ja valita mieluummin vapauden kuin lämpimän kodin ja ruokakupin. Onko silloin eettistä ylipäätään pitää koiraa lemmikkinä?
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Onko totta että koira viilliintyy parissa päivässä? Vaikea kuvitella kun noita omia mussukoita tuossa sängynpäädyssä katsoo.
Ei kaikki mutta osa.
Totta se on. Perhekoirapiirteet ovat opittua sosiaalisuutta tietyssä ympäristössä. Kulkurina koiran vaistot ottaa ylivallan, opittu unohtuu ja eläin menee ns. henkiinjäämismoodiin, jossa toimitaan puhtaasti viettien ja vaistojen varassa.
Kiinnijäämisen jälkeen palautuminen aktiiviseen laumaelämään, perhekoirarooliin voi viedä hyvän aikaa. On ne siellä koiran muistissa, mutta selviytymistilasta luopumin tapahtuu omaan tahtiin. Riippuu miten kauan joutunut hakemaan ravintonsa luonnosta, onko ollut ihmiskontakteja säännöllisesti jne
Kuulema villiintyy nopeasti. Ja tiedän koiria jotka on villiintynyt. Susi ei kyllä pääse palaamaan laumaansa. Ehkä se villiintyminen perustuu vanhoihin vaistoihin. Koska ilman laumaa oleva susi on lainsuojaton. Lauma tappaa yksinäiset sudet. Siksi koira ei uskalla yrittää takaisin omaan ihmislaumaansakaan.
Jos koira on ollut karussa useamman päivän, on usein loukuttaminen ainoa vaihtoehto. Edes oman perheen ihmisten luokse ei tulla. Se on minusta aika hurjaa, ihan koiranomistajan näkökulmasta.
Onko totta että koira viilliintyy parissa päivässä? Vaikea kuvitella kun noita omia mussukoita tuossa sängynpäädyssä katsoo.