Lue keskustelun säännöt.
Mä en jaksa enää :(
02.04.2018 |
On sellainen olo, että teen keskiviikkona (huomenna en jaksa, koska pitäisi herätä jo kuudelta, jotta saisin varmasti tehtyä sen ennen kuin äiti tulee töistä) itsemurhan.
Olen vaan niin lopen kyllästynyt tähän kaikkeen ja siihen, että on koko ajan turvaton olo ja tuntuu, että muut ihmiset näkevät, mitä teen. Siis en kuvittele, että täällä olisi mitään kameroita tms., mutta jotenkin vaan on sellainen olo, että muilla ihmisillä on jokin yliluonnollinen kyky nähdä minut. Yritän järjellä ajatella, että vaikka ihmisillä olisikin sellainen kyky niin ketään ei kiinnostaisi, mitä minä teen päivät pitkät, mutta silti huolettaa se, että ihmisillä on mahdollisuus nähdä minut, vaikka heitä ei kiinnostaisikaan katsella tekemisiäni.
En tiedä, mitä haen tällä keskustelulla, mutta on vain hirveän yksinäinen olo koko ajan, kun en voi puhua näistä mietteistä muille kuin hoitajalle ja sitä näen seuraavan kerran vasta torstaina. :( Ehdottomasti ennen viikonloppua mun on pakko kuolla, koska silloin tapahtuu yksi tosi ahdistava asia, josta en voi täällä puhua, etten paljastuisi.
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaat sentään kirjoittaa enää. Ei noin fiksu ihminen saa kuolla ennen aikojaan.
Vierailija kirjoitti:
On sellainen olo, että teen keskiviikkona (huomenna en jaksa, koska pitäisi herätä jo kuudelta, jotta saisin varmasti tehtyä sen ennen kuin äiti tulee töistä) itsemurhan.
Olen vaan niin lopen kyllästynyt tähän kaikkeen ja siihen, että on koko ajan turvaton olo ja tuntuu, että muut ihmiset näkevät, mitä teen. Siis en kuvittele, että täällä olisi mitään kameroita tms., mutta jotenkin vaan on sellainen olo, että muilla ihmisillä on jokin yliluonnollinen kyky nähdä minut. Yritän järjellä ajatella, että vaikka ihmisillä olisikin sellainen kyky niin ketään ei kiinnostaisi, mitä minä teen päivät pitkät, mutta silti huolettaa se, että ihmisillä on mahdollisuus nähdä minut, vaikka heitä ei kiinnostaisikaan katsella tekemisiäni.
En tiedä, mitä haen tällä keskustelulla, mutta on vain hirveän yksinäinen olo koko ajan, kun en voi puhua näistä mietteistä muille kuin hoitajalle ja sitä näen seuraavan kerran vasta torstaina. :( Ehdottomasti ennen viikonloppua mun on pakko kuolla, koska silloin tapahtuu yksi tosi ahdistava asia, josta en voi täällä puhua, etten paljastuisi.
Osta laatikko jolla tap.etaan hiiriä käärmeille syötäväksi.
Näitä saa ostaa laillisesti.
Sinne johdetaan lamauttavaa kaasua. Taju lähtee ja henki sit kivuttomasti
Tsemppiä
Jeesus voi auttaa sua, ennenkuin teet itelles mitään, kokeile edes rukoilla että Jeesus ottaisi sulta pahan olon pois.
Mä olen ollut myös masentunut, yritin jopa kerran hetken mielijohteesta, humalapäissäni itsemurhaa. Itse asiassa kaksi kertaa.
Ekalla kerralla piti hypätä rekan eteen. Kuljin ilman kenkiä keskellä ei mitään, pelkkää metsää ympärillä ja aivan hiljainen tie keskellä yötä, kun ajattelin, että hyppään seuraavan auton eteen mikä tulee...
Ja kun rekka sitten tuli, valmistauduin hyppäämään, mutta en saanutkaan jalkoja irti maasta. Tuntui nii kuin joku ois liimannut jalat kiinni maahan. Ihmettelin miksi en pääse liikkumaan.
Vuosia myöhemmin, vedin lääkkeet naamaan, en tosin tiedä oisko ne oikeesti mua tappanut, mutta aamulla herätessä luulin kuolevani. Olo oli niin järkyttävä ja olin pelon vallassa että nyt kuolen oikeasti. Silloin rukoilin, että "jos sä Jeesus nyt mua autat ja pelastat mut, niin mä lupaan antaa elämäni sulle ja käyn kasteella"
Ja mä selvisin siitä. Vähän myöhemmin muistin yhtäkkiä lupaukseni, ja ihme ja kumma, otin yhteyttä paikalliseen seurakuntaan ja kerroin että ois päästävä kasteelle. En tuntenut Jeesusta kovin hyvin silloin vielä, mutta olin niin kiitollinen kun en kuollutkaan, että halusin pitää lupaukseni.
Jeesus auttaa myös sinua rakas ystävä, jos vain tahdot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jeesus voi auttaa sua, ennenkuin teet itelles mitään, kokeile edes rukoilla että Jeesus ottaisi sulta pahan olon pois.
Mä olen ollut myös masentunut, yritin jopa kerran hetken mielijohteesta, humalapäissäni itsemurhaa. Itse asiassa kaksi kertaa.
Ekalla kerralla piti hypätä rekan eteen. Kuljin ilman kenkiä keskellä ei mitään, pelkkää metsää ympärillä ja aivan hiljainen tie keskellä yötä, kun ajattelin, että hyppään seuraavan auton eteen mikä tulee...
Ja kun rekka sitten tuli, valmistauduin hyppäämään, mutta en saanutkaan jalkoja irti maasta. Tuntui nii kuin joku ois liimannut jalat kiinni maahan. Ihmettelin miksi en pääse liikkumaan.Vuosia myöhemmin, vedin lääkkeet naamaan, en tosin tiedä oisko ne oikeesti mua tappanut, mutta aamulla herätessä luulin kuolevani. Olo oli niin järkyttävä ja olin pelon vallassa että nyt kuolen oikeasti. Silloin rukoilin, että "jos sä Jeesus nyt mua autat ja pelastat mut, niin mä lupaan antaa elämäni sulle ja käyn kasteella"
Ja mä selvisin siitä. Vähän myöhemmin muistin yhtäkkiä lupaukseni, ja ihme ja kumma, otin yhteyttä paikalliseen seurakuntaan ja kerroin että ois päästävä kasteelle. En tuntenut Jeesusta kovin hyvin silloin vielä, mutta olin niin kiitollinen kun en kuollutkaan, että halusin pitää lupaukseni.
Jeesus auttaa myös sinua rakas ystävä, jos vain tahdot.
Jeesus ei ole näyttäytynyt minulle
Ap. Sinulla on psykoottisia oireita. Niitä saattaa liittyä vakavaan masennukseen. Mene päivystykseen ja kerro niistä! Saat apua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jeesus voi auttaa sua, ennenkuin teet itelles mitään, kokeile edes rukoilla että Jeesus ottaisi sulta pahan olon pois.
Mä olen ollut myös masentunut, yritin jopa kerran hetken mielijohteesta, humalapäissäni itsemurhaa. Itse asiassa kaksi kertaa.
Ekalla kerralla piti hypätä rekan eteen. Kuljin ilman kenkiä keskellä ei mitään, pelkkää metsää ympärillä ja aivan hiljainen tie keskellä yötä, kun ajattelin, että hyppään seuraavan auton eteen mikä tulee...
Ja kun rekka sitten tuli, valmistauduin hyppäämään, mutta en saanutkaan jalkoja irti maasta. Tuntui nii kuin joku ois liimannut jalat kiinni maahan. Ihmettelin miksi en pääse liikkumaan.Vuosia myöhemmin, vedin lääkkeet naamaan, en tosin tiedä oisko ne oikeesti mua tappanut, mutta aamulla herätessä luulin kuolevani. Olo oli niin järkyttävä ja olin pelon vallassa että nyt kuolen oikeasti. Silloin rukoilin, että "jos sä Jeesus nyt mua autat ja pelastat mut, niin mä lupaan antaa elämäni sulle ja käyn kasteella"
Ja mä selvisin siitä. Vähän myöhemmin muistin yhtäkkiä lupaukseni, ja ihme ja kumma, otin yhteyttä paikalliseen seurakuntaan ja kerroin että ois päästävä kasteelle. En tuntenut Jeesusta kovin hyvin silloin vielä, mutta olin niin kiitollinen kun en kuollutkaan, että halusin pitää lupaukseni.
Jeesus auttaa myös sinua rakas ystävä, jos vain tahdot.
Uskovaiset aina rääppimässä...
Itse olen kärsinyt eksistentiaalisesta yksinäisyydestä. Se on pohjaton yksinäisyyden tunne, vaikka olisi keskellä ihmisjoukkoa. Se on tunne, jossa tuntuu, että on kuplassa. Itse mursin tuon kuplan, kun koin tunteita erästä ihmistä kohtaan. Minulla oli tunne, että ikään kuin näen seinän läpi. Mutta jälkeenpäin ymmärsin, että se oli mielikuvani asioista. Nyt olen vanhempi ja voi olla, että mieli ja aivot ovat nyt kehittyneet, sillä elän ihan tavallista elämää.
Sinulle, rakas ap, sanoisin, puhu ja puhu, kirjoita ja kirjoita, väsytä meidät asioillasi, kerro niistä vaikka koko maailmassa. Sillä ei ole yksin asioittesi kanssa. Hae myös ammattikuulijaa. He ovat sinua varten. Sinua tarvitaan kertomaan asioistaisi, sillä sermin toisella puolella voi olla joku, joka on yhtä yksinäinen. Olet uniikki ja olen ainutlaatuinen.