Vanhan koulun ostaminen, ylläpito erityisesti mietityttää. Onko jollain tietoa/kokemusta asiasta?
Meillä olisi miehen kanssa mahdollisuus ostaa vanha koulu kodiksemme, mutta erityisesti lämmitys/kiinteistöverokustannukset mietityttää. Koko tiloja emme ottaisi asuinkäyttöön/lämpimiksi tiloiksi, se varmaan säästäisi vähän kustannuksia?
Kommentit (10)
Hankkikaa ehdottomasti riippumattoman ammattilaisen lausunto rakennuksen kunnosta. Ei siis minkään kunnaninsinöörin, jota on ehkä ohjeistettu edesauttamaan vanhan rotiskon myyntiä. Jos rakennus on kunnossa, voitte tehdä siitä oikein hyvän kodin. Kiinteistöveron määrän saatte selville kunnantoimistosta.
Vain yksi kysymys, MIKSI? Sairaan kalliiksihan sellaisessa asuminen tulee sama miten, en itse ottaisi vaikka ilmatteeksi saisi.
Älä. Tuollaisen vanhan pommin kanssa voi niin helposti pilata elämänsä. Yksikään kuntotarkastaja ei nää seinien läpi mitä kaikkea siellä voi olla vikana. Tähtitieteelliset lämmityskustannukset ja epäkäytännölliset tilat.
ei mitään järkeä. no jos molemmat tienaa miljoonan vuodessa niin sitten
OIkeasti suurperheelle ok vaihtoehto, mutta sitten kun lapset lentää pesästä teillä on ISO ONGELMA.
Tunnen tällaisen perheen; kun lapset muuttivat pois, ei eläkeläisvanhuksilla ollut enää varaa pitää hehtaarirakennusta lämpöisenä.
Piti hankkia alivuokralaisia.
Loputtomasti huoneita, turhaa tilaa, kolkkoa, kiviportaita ja käytäviä.... ei kodikasta.
Mikä lämmitys? Asuin lapsuuteni isossa vanhassa koulussa, jossa oli puulämmitys. Se oli todella työläs mutta edullinen, kun puut oli omasta metsästä. Rakennuksen runko oli hirsinen. Kesäkuumalla nukuttiin usein ulkorakennuksessa. Talvella lattiat viileät ja vetoisaa.
Vierailija kirjoitti:
OIkeasti suurperheelle ok vaihtoehto, mutta sitten kun lapset lentää pesästä teillä on ISO ONGELMA.
Tunnen tällaisen perheen; kun lapset muuttivat pois, ei eläkeläisvanhuksilla ollut enää varaa pitää hehtaarirakennusta lämpöisenä.
Piti hankkia alivuokralaisia.
Loputtomasti huoneita, turhaa tilaa, kolkkoa, kiviportaita ja käytäviä.... ei kodikasta.
No eiväthän kaikki koulut tuollaisia ole. Maaseudun kyläkouluissa on tyypillisesti noin 100-neliöinen opettajan asunto toisessa päässä rakennusta ja 2-3 pienehköä luokkahuonetta ja käytävä toisessa.
Ap tässä. Kyseessä on pieni vanha kyläkoulu, pari sataa neliötä on tilaa plus ulkorakennukset. Koulu käytössä ei ole ollut vissiin 20 vuoteen ja yksityinen asuu/myy sitä, ei kunta/kaupunki.
Suuntaa antavaa arviota kiinteistöverosta voi saada kun katsoo alueen myynti-ilmoituksissa olevia taloja, jotka ovat neliöiltään suht samoja ja ovat samalla kaava-alueella. Ei sitä voi omin päin päättää, mitä osaa talosta lämmittää ja mistä maksaa veroa, vaan se menee kyllä ihan sen mukaan miten rakennuksen käyttötarkoitus on määritelty.
Lämmityskulut riippuvat lämmitettävistä kuutioista, eristysmateriaaleista ja tiiviydestä yms. ja tietysti lämmitysmuodosta. Vaikka ottaisitte vain osan talosta käyttöön, pitäisi muitakin osia kuitenkin lämmittää sen verran peruslämmöllä, ettei ne homehdu. Jos teillä on omasta takaa metsästä puita ja talossa on tulisijoja, säästää se tietysti rahaa. Mutta jos suora sähkölämmitys ja useampi avara tila, voi kulut olla useita satasia kuussa. Jos teitä on monta asukasta ja kaikki tykkää pitkistä lämpimistä suihkuista, se lisää myös lämmityskuluja. Älkää ostako, jos teillä ei ole mitään käsitystä siitä, mistä lämmityskulut muodostuvat eikä varaa eikä kiinnostusta korjata vanhaa.
Onko millainen keittiö?