Lue keskustelun säännöt.
Miksi äidit korostavat äidillisyyttään ja lapsirakkauttaan kun puhutaan vapaaehtoisesta lapsettomuudesta, mutta äitipuolen roolissa on ihan ok vihata miehen exän lapsia?
02.04.2018 |
En ole vela, mutta lapseton jota ei hirveästi kaivele kenenkään muiden valinnat. Olen kuitenkin sen verran täällä keskusteluja kahlannut, että tämä kaksinaismoralismi pistää usein silmään.
Kommentit (19)
Ne ristiriitaiset kommentit ei tule samoilta kirjoittajilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, miksi tosiaan lapsirakkaat ei adoptoi? Ja miksi lapsirakkaat halveksii uusperheensä "ulkopuolisia" lapsia, jotka ovat joutuneet karmeaan tilanteeseensa vanhempiensa vuoksi ja tarvitsisivat rakkautta ja tukea?
Hmmmm....
Vela
Koska oma lapsi on eri asia kuin toisen lapsi
Vierailija kirjoitti:
Koska oma lapsi on eri asia kuin toisen lapsi
Niin on - minäkään en ole yhtään lapsirakas, mutta omaani olen rakastanut ja rakastan tietysti edelleen nyt, kun hän on aikuistumassa. Äidillinenkään en ole, en oman enkä tyttären arvion mukaan. Ei omakaan äitini ollut, ihan hyvä äiti hän oli silti.
Veikkaisin, että mustasukkaisuus syynä - lapset kun muistuttavat ex-puolisosta ja miehen edellisestä tai jopa yhä itävästä rakkaudesta, esim. voimakkaasta ensirakkaudesta...
Osalle eronneista miehistä se ensimmäinen vaimohan on se varsinainen ns. oikea - ja useinhan juuri vaimo on hakenut eron ja miehen perheunelma on sitten särkynyt.
Tämän vuoksi vanhempien sinkkunaistenkin on niin vaikea löytää puolisoa, koska tietävät, että olisivat osalle miehistä vain se toiseksi paras vaihtoehto. Ja moni sinkkunainen ei haluakaan, että miehellä on lapsia, ei vaikka ei itsekään niitä pystyisi enää saamaan.
Lapset kuitenkin syyttömiä ja heihin pitäisi suhtautua omina ja erillisinä yksilöinä, ihmisinä, joilla on oma elämänsä.
Ja toisaalta joku saattaa haikailla exän perään, vaikkei olisi yhteisiä lapsiakaan.
Uusperheissä on liian epäselvät roolit myös usein - ja se äiti- tai isäpuoli jää ulkopuoliseksi ja on kuin olisi kaksi täysin eri perhettä saman katon alla...
Uusperheissä lapsia käytetään myös liikaa pelinappuloina, jopa se vanhempi, jonka lapsista on kyse saattaa pelata lapsillaan omaa uutta kumppaniaan vastaan eli aina ei ole syy vain siinä ex-puolisossa, joka tekee kiusaa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska pohjimmiltaan äitiys on äärimmäistä itsekkyyttä eikä mitään lapsirakkautta tai laupeudentyötä? Jos se olisi sitä, niin kaikki adoptoisivat olemassaolevan, rakkautta ja pelastusta kaipaavan lapsen.
Mutta koska halutaan tehdä ikioma ihminen, itselleen omaksi ja pyyteettömäksi ihailijaksi, niin kyse on itsekkyydestä. Lajin kannalta terveestä sellaisesta tietenkin, mutta kurjaltahan se tuntuu myöntää varsinkin kun vastassa on joku itsestään poikkeava, joka ärsyttää. Ei siinä voi sanoa että kuules "olet vääränlainen kun et ole itsekäs ihminen joka haluaa tehdä itselleen seuraa". Sitten on luontaisempaa turinoida, kuinka on itse pyytetöön ja uhrautuva, ja vastapuoli itsekäs.
Ensin peukutin ylös, mutta sitten alas, koska onhan tämä hyvin mustavalkoinen ajatus äitiydestä. Pelkkää pohjatonta itsekkyyttä kaikkien kohdalla. Moni adoptoi ja moni myös pitää lapsen, vaikka epäilevät kykyään olla äitinä, mutta haluavat säästää lapsen elämän ja yrittää parhaansa.
Lisäksi, ei kaikki äidit kaipaa mitään kehuja tai palvontaa tai omistaa lastaan.
Vierailija kirjoitti:
Koska oma lapsi on eri asia kuin toisen lapsi
Se on taas sit sen sun puolison oma lapsi. Toisin kun sun lapsesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska oma lapsi on eri asia kuin toisen lapsi
Terveellä itsetunnolla varustettu aikuinen ei lähde kisaamaan omasta asemastaan uuden miehensä ykkösenä. Vastaavasti hän ymmärtää lasten olevan lapsia.
Osa aikuisista on itsekin lapsen tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Koska oma lapsi on eri asia kuin toisen lapsi
Eli vanhemmat voi huoletta vihata lapsia, mutta velat on sitten epänormaaleja jos niin sanovat? Mä en itse ole koskaan halunnut vanhemmaksi, joka on eri asia kuin että ei haluaisi lapsia tai vihaisi niitä. Mutta huomaan että mulle halutaan kyllä sovittaa semmoista lapsenvihaajan viittaa "hahhah marja sun ällöttynyt ilme kun juha anto mirjamin sun syliin voi ei ei tarvii hahhah" kun ihan normaalisti lapsen kanssa olin...
Eli ilmeisesti voin turvallisesti olettaa että perheelliset ystäväni oksettuvat muiden ihmisten lapsista? ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, miksi tosiaan lapsirakkaat ei adoptoi? Ja miksi lapsirakkaat halveksii uusperheensä "ulkopuolisia" lapsia, jotka ovat joutuneet karmeaan tilanteeseensa vanhempiensa vuoksi ja tarvitsisivat rakkautta ja tukea?
Hmmmm....
Vela
Tiedätkö mitään adoptioprosessista ja edellytyksistä? Että hmmm hmmm
Vierailija kirjoitti:
Koska oma lapsi on eri asia kuin toisen lapsi
Haluaisitko, että joku kohtelisi sinun lastasi huonosti? Tuskin, älä sinäkään kohtele huonosti muiden lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, miksi tosiaan lapsirakkaat ei adoptoi? Ja miksi lapsirakkaat halveksii uusperheensä "ulkopuolisia" lapsia, jotka ovat joutuneet karmeaan tilanteeseensa vanhempiensa vuoksi ja tarvitsisivat rakkautta ja tukea?
Hmmmm....
Vela
Tiedätkö mitään adoptioprosessista ja edellytyksistä? Että hmmm hmmm
No varmaan eri asia jos asuu jossain sossulandiassa, mutta omat piirini ovat kyllä koulutettuja, hyvin toimeentulevia nuhteettomia ihmisiä ja reilusti alle 45-vuotiaita, jonka jälkeen adoptio ei onnistu. Ei ole yhden yhtä adoptiolasta tässä kuplassa ainakaan. Kumma juttu.
En itse ymmärrä miten uusperhevanhemmat ei tajua, että se niiden lapsellinen mielipaha on toisen ihmisen lapsuus.
Vela myöskin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset ovat yleensä sekopäitä mitä tulee parisuhteisiin. Mies halutaan omia ja lapset on tiellä. Estää oman kuplan.
Siinä vaiheessa kun aikuinen nainen aloittaa kisan miehestä miehen lasten kanssa... on joku mennyt pahasti vikaan. Sellaiset naiset kannattaa kiertää kaukaa. Kuten sellaiset miehet, jotka eivät siedä naisen lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Koska oma lapsi on eri asia kuin toisen lapsi
Toisaalta useimmat ymmärtävät kohdella muiden lapsia, niin kuin toivovat muiden kohtelevan heidän omia lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
En ole vela, mutta lapseton jota ei hirveästi kaivele kenenkään muiden valinnat. Olen kuitenkin sen verran täällä keskusteluja kahlannut, että tämä kaksinaismoralismi pistää usein silmään.
Kiitos loistavasta aloituksesta! Tätä sopii pohtia porukalla.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat yleensä sekopäitä mitä tulee parisuhteisiin. Mies halutaan omia ja lapset on tiellä. Estää oman kuplan.
Kaikki naiset eivät ole tuollaisia... mitä typerämpi nainen on, sitä todennäköisempää tuo käytös on. Kannatta seurustella tervepäisten hyvän itsetunnon omaavien naisten kanssa.
Koska pohjimmiltaan äitiys on äärimmäistä itsekkyyttä eikä mitään lapsirakkautta tai laupeudentyötä? Jos se olisi sitä, niin kaikki adoptoisivat olemassaolevan, rakkautta ja pelastusta kaipaavan lapsen.
Mutta koska halutaan tehdä ikioma ihminen, itselleen omaksi ja pyyteettömäksi ihailijaksi, niin kyse on itsekkyydestä. Lajin kannalta terveestä sellaisesta tietenkin, mutta kurjaltahan se tuntuu myöntää varsinkin kun vastassa on joku itsestään poikkeava, joka ärsyttää. Ei siinä voi sanoa että kuules "olet vääränlainen kun et ole itsekäs ihminen joka haluaa tehdä itselleen seuraa". Sitten on luontaisempaa turinoida, kuinka on itse pyytetöön ja uhrautuva, ja vastapuoli itsekäs.