Olen katkera yhdelle naiselle
Kun olin yhdeksän ja olin mun pikkuveljen ja kaverini pikkuveljen kanssa metsässä. Löysimme sieltä siilin ja halusimme ottaa sen lemmikiksi. Laitoimme sille jonkun narun, että voisimme "taluttaa" sitä niinkuin jotain koiraa. Tuon ikäisenä en ymmärtänyt, että siili ei ehkä tykkäisi siitä. Menimme kävelytielle "kävelyttämään" elukkaa. Vastaan tuli joku vihainen nainen, joka näki sen, ja alkoi kiljumaan ihan täysillä mulle, että miten me kehdataan kiduttaa viatonta eläintä. En saanut sanottua mitään mihinkään väliin, kun se keijukainen kiljui siinä niin että varmasti kuului parin kilometrin päähän. Kun en enää jaksanut kuunella, juoksin metsään piiloon, ja se nainen huusi perään, että löytää kyllä vanhempamme. Se sitten ylläripylläri löysi mun äidin ensimmäisenä, ja valehteli sille, että kidutimme siiltä. Kun menin kotiin, mun äiti tuli ihan raivona, ja otti päästäni molemmilta puolilta kiinni (hiuksista ja korvista). Siinä se sitten ravisteli mua pitkään ja täysillä, että oikeasti luulin pääni lähtevän käsittelyssä. Välillä myös hieroi omaa lärviänsä otsaani. Ei me haluttu sille eläimelle pahaa, me ei vain ymmärretty.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin uskottavaa.
Vähän ehkä sekavasti kirjoitettu, mutta olin koko ajan lapsena vaikeuksissa. Mua kiusattiin ala-asteella pahasti ja purin sitten pahan olon tuntemattomille olemalla inhottava.
Katkera, miksi? Ihan oikein se oli toimittu. Ei luontokappaleita saa rääkätä, ei edes lapset, ei edes sillä verukkeella etteivät muka ymmärrä. Siitä sietääkin saada palautetta jotta ensi kerralla tietää paremmin.
Siilille on ihan mahdotonta laittaa narua kaulaan.
Enemmän minä olisin tuosta katkera äidille, joka ei koskaan ilmeisesti opettanut sinua käyttäytymään.
Et ole koskaan yrittänyt koskettaa villiä siiliä. Se menee palloksi.
Vierailija kirjoitti:
Et ole koskaan yrittänyt koskettaa villiä siiliä. Se menee palloksi.
Yleensä menee mutta meidän pihassa asustelee kiroileva siili. Se hypähtelee tasajalkaa ja tuhisee kiukkusesti jos sitä lähestyy. Ihan vallottava tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Katkera, miksi? Ihan oikein se oli toimittu. Ei luontokappaleita saa rääkätä, ei edes lapset, ei edes sillä verukkeella etteivät muka ymmärrä. Siitä sietääkin saada palautetta jotta ensi kerralla tietää paremmin.
Ei se ollut rääkkäämistä, ei ainakaan tarkoituksellista. Äiti olisi voinut keskustella kanssani kerrankin, niin olisin varmastikin tänäkin päivänä isoisempi, eikä vain hyökätä kimppuun sanomatta sanaakaan.
Tää on niin uskottavaa.