Mitä ajattelisit 35-vuotiaasta, joka rakastaa matkustella ympäri maailmaa eikä halua lapsia?

Naisesta vai miehestä?

Fiksu

Ottaa ilon ja kokemukset ainutkertaisesta elämästään näkemällä maailmaa. Hiukan kadehdin.

Tunnen yhden 55-vuotiaan naisen, joka tekee samaa. Jos olisin itse samassa jamassa, harkitsisin kyllä sitten ihan pysyvästi sinne jonnekin muuttoa tai hankkiutumista alalle, jossa matkustellaan paljon.

Ihan ok!

En mitään. Itse olen samanlainen.

Terkkuja Zimbabwesta

Voisin tutustua :3

Siinä on 35v ihminen, joka rakastaa matkustella ympäri maailmaa, mitä muuta pitäisi ajatella.

Jos matkustat pelkästään lentämällä niin ajattelen että se on valitettavan epäekologista. Mutta sen sijaan ympäristöteko on jättää lapsi tekemättä, joten se korvaa jonkun verran.

Hyvä että tietää mitä haluaa eikä ole mennyt hankkimaan lapsia tavan vuoksi. En ajattele muuten mitään erityistä. Ihan yleistä nykyään, siinä missä muutkin elämänvalinnat.

Minä 15 vuotta sitten. Jatkan samanlaista elämää edelleenkin, enkä muunlaista haluakaan.

Ajattelen, että hänen ei ainakaan kannata huskastelemaan maailman pelastamisesta jättämällä lapset tekemättä.

Samanlainen ihminen kuin mä, eli ei mitään kummallista. :> Ja kun lapsia ei ole, on mahdollisuus myös matkustaa ekologisemmin (esim. junalla Siperian halki), siinä missä lapselliset ovat usein sidottuja koulujen loma-aikaan, ja Thaimaahan ja takaisin lennetään pahimmillaan viikon loman vuoksi, talvella lennetään Lappiin ja kesällä Floridaan Disneylandiin.

Ajattelin vastata tähän, mutta tajusin ettei mulla oikein ole mitään voimakasta ajatusta. Itse rakastan matkustella ja haluan lapsia.

Ajattelen niin kuin Sini Ariel joka kertoi viimeisimmässä lehtijutussa matkustelleensa 48 maassa mutta että se ei vedä vertoja Penny-tyttärelle.

Vierailija kirjoitti:

Siinä on 35v ihminen, joka rakastaa matkustella ympäri maailmaa, mitä muuta pitäisi ajatella.

Nimenomaan! Ainoa järkevä kommentti tähän mennessä! Miksi pitäisi ajatella yhtään mitään muuta näillä tiedoilla.

Jos nyt olisin 35 ja päässyt matkustelun makuun miettisin 2 kertaa perheen perustamista. Rakastan perhettäni ja 4 lastani mutta olisin varmasti elänyt erilaisen elämän ilman heitä.

Ok, ei nuo ole mun matkustamista rajoittaneet (yli 70 matkaa ja 40 maata) koska he ovat olleet mukana 3kk lähtien mutta 37v sitten (jolloin esikoiseni syntyi) ei taviksilla ollut mahdollisuuksia lähteä muille maille opiskelemaan tai asumaan ja työskentelemään kuten nyt. Se oli harvojen herkkua. Sen mahdollisuuden olisin halunnut itselleni.

Toisaalta. Entä sitten kun on melkein 60v eikä ympärillä ole oikein ketään, ei lapsia, puolisoa eikä ystäviäkään olisi ehtinyt hankkimaan? Jonain päivänä kyky tai halu matkustaa saattaa loppua ja silloin olisikin ihan tyhjän päällä ilman läheisiä