Miksi jotkut naiset katselee sohvallaan laiskoja kaljamahaisia miehiä?

Heiltä on joskus viety itsearvostus ja eivät usko ansaitsevansa parempaa. Näitä on Suomi pullollaan.

jhaluaisin itselleni tuollaisen naisen. olen allerginimnen eläimille.

t: vanhapoika

Kai vähän velvollisuudentunnosta, kun tää peruna on sukua lapsille.

Sanopa muuta. Lisäksi sohva on likainen ja kulahtanut, mutta sitäkään ei saa vaihtaa.

Oma mieheni käy töissä ja salilla. Rahaa hänellä menee urheiluvaatteisiin ja kuntoiluvälineisiin ja vapaa-aikaa menee salilla ja lenkillä, mutta hän viettää aikaa lapsen kanssa ja vie lasta retkeilemään, pyöräilemään jne. ja liikumme ja harrastamme koko perhe. Olutta juo kerran viikossa.

Omasta lapsuudestani muistan, että isä ei koskaan ollut mukana missään. Ei retkillä, ei huvipuistossa, ei edes reissuissa. Olimme äidin ja veljen kanssa enimmäkseen kolmisteen. Isä vain makasi sohvalla. En ymmärrä miten äiti jaksaa edelleen tällaista katsella! Äidillä on omat harrastukset ja oma elämä.

Vähemmän rahaa hänellä menisi, jos hankkisi sinne sohvalle vaikka koristetyynyn, johon on painettu isän kuva.

Ei voida kyläillä vanhempieni luona, kun hävettää isäni. Veljeni kyläilee siellä kyllä vaimonsa ja lastensa kanssa, mutta itse en kehtaa. Äiti tulee aina meille, kun haluaa nähdä lastani.

Olen joskus yrittänyt kysellä syitä isäni käytökseen. Äitini sanoi ensin, että isä on aina ollut sellainen. Sitten totesi, että isä muuttui kun pikkuveljeni syntyi.

Ap

Nainen on kerrankin saanut omantasoisensa miehen. Näitä lisää.

Niin ja lapsena häpesin aina isääni. En halunnut ketään meille ja jos joku kaveri tulikin meille, välttelin olohuonetta. No välttelin muutenkin. Joskus isä jotain örisi ohimennen jos kuljimme olkkarin ohi.

Isovanhemmat eivät käyneet meillä koskaan. Paitsi kerran mummi tuli hakemaan meitä. Osoitti sohvaa ja kysyi: ”Eikö ois aika jo pistää toi vaihtoon?”. En tiedä tarkoittiko isääni, vai sohvaa.

Ap