Pariskunta, jossa toisella lasi on puoliksi täynnä, toisella puoliksi tyhjä

Eli toinen löytää "kaikesta" jotain negatiivista tai stressaavaa eikä oikein mikään kelpaa. Toinen taas ajattelee asioista ehkä ylipositiivisestikin. Miten tällaisen ristiriidan voi ratkoa? Se positiivisempi ärsyyntyy kun toiselle ei "kelpaa ikinä mikään" ja toinen stressaantuu aivan pikkuasioista, ja se negatiivisempi taas ärsyyntyy, kun toinen "ei ota asioita valavasti" eikä "ole kiinnostunut ongelmista".