Mitä minä tein väärin?

Hei. Olen jo 32-vuotias mies. AMK:n käynyt, vakituinen duuni ja oma (okei pankin) koti.
Näin miehenä haluaisin kysyä missä kohdin elämää tein itsessäni virheen vai olenko vain se kiintiöön kuuluva joka tahtomattaan elää sinkkuna ja perheettömänä loppuelämän?
Olen hiljattain hyväksymässä elämän tosiasiat omalta kohdin että en tule koskaan saamaan jälkeläisiä vaikka pidänkin lapsista ja omat sisareni lapset ovat tärkeimmät ihmiset minulle tässä maailmassa. Tämä on ehkä ollut se kaikista kipein asia hyväksyä tässä prosessissa. Minun oli pakko poistaa kaikki some-tilit sillä en kestänyt enää nähdä tilapäivityksiä toisten perheenlisäyksestä. Eihän se ole toki minulta pois ja olen onnellinen ystävien puolesta mutta omaan tilanteeseeni nähden tämä aihe on arka.

Ahdistun äärimmäisen paljon kaikista juhlista johon minun pitää mennä yksin. Siellä minulta tivataan miksi olen nirso naispuolison suhteen ja enkö halua jälkeläisiä. Toiset naureskelevat itsevarmasti että ovat varmoja että löydän sen oikean kumppanin. Kunpa se olisikin näin helppoa.
Kysymyshän ei ole siitä, olen yrittänyt etsiä seuraa baareista, netistä ja Tinderistä. Olen jopa vaihtanut työpaikkaa ja paikkakuntaa sillä tähtäimellä että isommassa kaupungissa olisi paremmat mahdollisuudet löytää kumppani. Ei onnistunut. Deittisivustoilla olen useamman kerran tullut ghostatuksi kun on pyydetty näyttämään kuvaa itsestäni ja olen sen näyttänyt. Tinderissä en ole saanut mätsejä kuin ehkä 200-300:sta sen yhden joka on paljastunut gambialaiseksi huijaritiliksi.

Pidän urheilusta ja treenaan säännöllisesti. En ole ylipainoinen mutta en ole myöskään kukkakeppi. En tiedä paljonko tarvitsisin vielä lihasta lisää että vakuuttaisin jonkun kumppanin.
Epätoivoisesti maksoin jopa hampaiden valkaisuhoidon ettei edes siitäkään jäisi kiinni ulkoisesta olemuksesta.

Sen myönnän että minulla on aina ollut vaikeus hyväksyä itseni, mutta tämänkin asian ratkaisin käymällä 3 vuotta Kelan psykoterapiassa jonka päätteeksi opin viimein jotenkin hyväksymään itseni. Toki tämähän ei ulkoisesti näy joten sillä ei ole luonnollisesti vaikutusta baariin, nettiin tai Tinderiin. Toki tilanne voisi olla huonompi jos en olisi käynyt psykoterapia prosessia läpi.

Kunpa tietäisin mitä teen väärin niin yrittäisin korjata sen. Kertokaa minulle? Tuntuu pahalta elää korkean vaatimuksen yhteiskunnassa jossa ei pääse korjaamaan vikoja itsessään jos ei tiedä mitä pitää korjata.
Jos se on ihan oikeasti kasvoistani tai vartalostani kiinni, johon en treenaamalla voi vaikuttaa, niin olen valmis säästämään kauneusleikkaukseen. Kunhan vaan tietäisin mitä teen väärin tai missä kohdin minussa on vikaa.