Olemme sukupuolineutraali perhe ja haluaisimme adoptoida lapsen. Vinkkejä?
Vaimolla ei ole kohtua, joten on mahdotonta saada lasta. Olemme harkinneet adoptointia. Ei kai siinä mitään ongelmia pitäisi olla? Olisiko teillä vinkkejä, miten kasvattaa lapsi sukupuolineutraalissa ympäristössä? Aikuisellehan kuviot voivat olla aika selkeitä, mutta pienelle lapselle ei niinkään.
Varsinainen adoptointi tehtäisiin kesällä tai alkusyksystä. Vinkkejä?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Ja lisätään nyt vielä, että sukupuolineutraali kasvatus tuskin on lapselle hyväksi. Sukupuolisensitiivinen ehkä, mutta sekin vähän siinä ja tässä. Sukupuolet kuitenkin kuuluvat ihmisen ja muiden eläinten biologiaan ja ovat olennainen osa elämää ja sen jatkumista.
Sukupuoli on sosiaalinen konstruktio ja biologia on tässä kyseisessä kontekstissa vain ns. taustatietoa, jolla ei ole varsinaista vaikutusta sosiaalisessa ihmisten luomassa sekä ylläpitämässä ympäristössä. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voi taivas tätä hullua maailmaa
provo, I hope
lasta ei saisi enää kutsua poika tai tyttö. lasten vanhempia ei saa sanoa , tiian äiti vaan nimeltä puhutella.
oi voi..jollain on liikaa aikaa...
Jos aiot alkaa miettiä tätä hullua maailmaa niin tiedä sitten, että en loukkaannu jos minua sanotaan isäksi vaikka olen ei-binäärinen. Lapsen äitiä voi tietenkin sanoa äidiksi, kun on muuttanut sukupuoltaan. ap
Jos haluaa provota niin ei kannata tehdä sitä näin ilmiselvästi. Olis omlut uskottavampaa, jos oisit vaa esittänyt että ootte täysin pihalla adoptiosta, mutta toi että et tajua transjutuistakaan hölkäsen pöläystä ei toimi. Oikeasti "ei-binäärinen henkilö, jolla transvaimo" kyllä ymmärtää, ettei vaimo ole sukupuoltaan muuttanut vaan korjannut.
Itse en ole tätä muutosta (tai korjausta) käynyt läpi, joten jos termit ovat minulla jotenkin hakosessa, niin se onkin ymmärrettävää. Vaimoni on sanonut, että muuttaa sukupuolensa vastaamaan paremmin sosiaalista identiteettiänsä. ap
Ei ole ymmärrettävää. En minäkään ole sitä käynyt läpi. Yksi ystäväni on muunsukupuolinen ja sitä kautta tulleet termit tutuiksi. Ei hänkään ole käynyt eikä ole käymässäkään mitään leikkauksia tai muita prosesseja läpi.
Adoptiossa on kyse LASTEN suojelusta. Kaikki adoptiohalukkaat eivät saa lasta. Sateenkaari perheet hyväksytään, mutta sukupuolineutraali kasvatus ei kuulosta lapsen edulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lisätään nyt vielä, että sukupuolineutraali kasvatus tuskin on lapselle hyväksi. Sukupuolisensitiivinen ehkä, mutta sekin vähän siinä ja tässä. Sukupuolet kuitenkin kuuluvat ihmisen ja muiden eläinten biologiaan ja ovat olennainen osa elämää ja sen jatkumista.
Sukupuoli on sosiaalinen konstruktio ja biologia on tässä kyseisessä kontekstissa vain ns. taustatietoa, jolla ei ole varsinaista vaikutusta sosiaalisessa ihmisten luomassa sekä ylläpitämässä ympäristössä. ap
Jep eli provo. Miksi mä jatkan tätä vaikka tää on niin selkeä? :D Liian tylsää vissiin.
Vierailija kirjoitti:
Ja lisätään nyt vielä, että sukupuolineutraali kasvatus tuskin on lapselle hyväksi. Sukupuolisensitiivinen ehkä, mutta sekin vähän siinä ja tässä. Sukupuolet kuitenkin kuuluvat ihmisen ja muiden eläinten biologiaan ja ovat olennainen osa elämää ja sen jatkumista.
Höpö höpö. Lapsen kuuluu saada valita oma tyylinsä, omat kiinnostuksen kohtee ja häntä täytyy tukea valinnassan. On todella typerää jakaa asioita tytöille ja pojille suunnatuksi, he ovat lapsia kaikki. He voivat leikkiä samoilla lelulla ja pukeutua niihin väreihin joista pitävät.😊 Ajatuksesi on aivan yhtä tökerö, kuin se ettei nainen voisi ajaa autoa. 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voi taivas tätä hullua maailmaa
provo, I hope
lasta ei saisi enää kutsua poika tai tyttö. lasten vanhempia ei saa sanoa , tiian äiti vaan nimeltä puhutella.
oi voi..jollain on liikaa aikaa...
Jos aiot alkaa miettiä tätä hullua maailmaa niin tiedä sitten, että en loukkaannu jos minua sanotaan isäksi vaikka olen ei-binäärinen. Lapsen äitiä voi tietenkin sanoa äidiksi, kun on muuttanut sukupuoltaan. ap
Jos haluaa provota niin ei kannata tehdä sitä näin ilmiselvästi. Olis omlut uskottavampaa, jos oisit vaa esittänyt että ootte täysin pihalla adoptiosta, mutta toi että et tajua transjutuistakaan hölkäsen pöläystä ei toimi. Oikeasti "ei-binäärinen henkilö, jolla transvaimo" kyllä ymmärtää, ettei vaimo ole sukupuoltaan muuttanut vaan korjannut.
Itse en ole tätä muutosta (tai korjausta) käynyt läpi, joten jos termit ovat minulla jotenkin hakosessa, niin se onkin ymmärrettävää. Vaimoni on sanonut, että muuttaa sukupuolensa vastaamaan paremmin sosiaalista identiteettiänsä. ap
Ei ole ymmärrettävää. En minäkään ole sitä käynyt läpi. Yksi ystäväni on muunsukupuolinen ja sitä kautta tulleet termit tutuiksi. Ei hänkään ole käynyt eikä ole käymässäkään mitään leikkauksia tai muita prosesseja läpi.
Ei minua kiinnosta leikkaukset, kun en itse käy tai olet käynyt prosessia läpi. Miten niin ei ole ymmärrettävää? Kieltämättä aika törkeää ja loukkaavaa olettaa, että kaikki ei-binääriset tietävät kaiken leikkauksista sekä kaiken progressiivisen termistön. ap
Siinä vaiheessa kun se tyttö kaipaa pinkkiä hörhelämekkoa, on henkistä väkivaltaa aivopestä sosiaalisilla konstruktioilla!
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun se tyttö kaipaa pinkkiä hörhelämekkoa, on henkistä väkivaltaa aivopestä sosiaalisilla konstruktioilla!
On syrjintää ajatella, että pinkki on tarkoitettu vain osalle ihmisistä. Tyttö saa pinkin mekon samalla tavalla kuin poikakin halutessaan. ap
Kiina esimerkiksi ei anna lapsiaan homoparien kasvatettavaksi. Tuskin teillekin. Suomalaisia lapsia on erittäin vaikea adoptoida.
Juuri oli jossain iso juttu, että helpointa on saada muutaman vuoden ikäinen erityislapsi.
Kotimaisia lapsia adoptoidaan nykyään muutamia kymmeniä vuosittain. Interpedia, Pelastakaa Lapset ry ja Helsingin kaupungin sosiaalitoimisto välittävät kansainvälisiä adoptioita.
Suomeen adoptoitiin aikaisemmin vuosittain noin 200 lasta ulkomailta.[2] Vuonna 2005 saapuneita adoptiolapsia oli 308.[3]
Vuonna 2012 Suomeen adoptoitiin lapsia eniten Kiinasta (64 lasta), Etelä-Afrikasta (32 lasta) ja Venäjältä (23 lasta).[4] Muita adoptiomaita olivat Filippiinit, Thaimaa, Kenia, Kolumbia ja Intia.[5] Vuosina 2015–2016 adoptointi Venäjältä, Keniasta ja Etiopiasta Suomeen lopetettiin.[3]
Määrät ovat pieniä suhteessa halukkaisiin ottajiin. Kehitysmaissa ei välttämättä olla niin suvaitsevaisia sateenkaarille ja sukupuolihömpötyksille.
Ensinnäkin lapsen kasvattaminen jossain "kultti fantasiassa" jossa uskotaan ettei sukupuolella ole väliä pitäisi liittää kotiväkivaltaan!
Toisekseen...
Vierailija kirjoitti:
Pastori Limbo kirjoitti:
Juuri niin. Aivan varmasti. Totta kai jokainen vastuullinen henkilö lähtee ensimmäisenä kyselemään neuvoja täältä. Aivan varmasti! Onnea ja ostakaa vaikka keraaminen kani ja hä**ikää sitä vuorotellen.
Miksei lähtisi? Tämä on yksi (ellei jopa) Suomen suosituin keskustelupalsta. ap
Somekeskustelun synonyymi on paskapuhe. Täältähän neuvoa kysytään silloinkin kun tukka palaa tai valtimo on auki.
Muistakaa äänestää perussuomalaisia 2019. Ainoa puolue joka tätä hulluutta vastustaa.
Kannattaa miettä tarkkaan motiiveja adoptoida ja kasvattaa. Jos valmiiksi on todella ahdasmielinen näkemys kasvatukseen, se ei välttämättä olekaan niin yksinkertaista.
Mikä v on sukupolvi neutraali perhe?
Minä ainakin haluaisin antaa lapseni ÄIDILLE ja ISÄLLE tai vaikka ISÄLLE ja ISÄLLE tai ÄIDILLE ja ÄIDILLE.
En kahdelle kysymysmerkille. En oikeasti ymmärrä. Määrittävätkö, jotkut itsensä sen perusteella mitä jalkovälissä on mitä ei.
Sukupuolineutraali kasvatus on luonnotonta. Äärimmilleen viety sukupuolen häivyttäminen että seksuaalisuuden tunkeminen lapsuuteen ovat luonnottomia ilmiöitä.
Pikkutytöt ovat kautta vuosikymmenten käyneet äitiensä vaatekaapeilla ja kopsutelleet näiden korkokengillä. Tyttö voi sujuvasti saada leikeissä isän tai vaikkapa koiran roolin. Siinä ei ole leikkijöiden mielestä mitään kummallista. Tärkeintä on, että leikki sujuu. Konttaava pikkupoika osaa päristä autoleikeissään tai halailla pehmoeläimiään. Ei häntä tarvitse kieltää eikä käskeä.
Kysymys ei ole roolimalleista, joita sukupuolisensitiivinen kasvatus kammoksuu. Feminiinisyys ja maskuliinisuus tuovat elämään rikkautta, eivät pakkoja ja rasitteita.
Ja lisätään nyt vielä, että sukupuolineutraali kasvatus tuskin on lapselle hyväksi. Sukupuolisensitiivinen ehkä, mutta sekin vähän siinä ja tässä. Sukupuolet kuitenkin kuuluvat ihmisen ja muiden eläinten biologiaan ja ovat olennainen osa elämää ja sen jatkumista.