PALMUSUNNUNTAI - Virpojat liikkeellä, mitä hyvää tai huonoa?
On palmusunnuntai, yöllä kelloja siirretty tunti eteenpäin eli 1h "menetetty".
Ovikello soi reippaasti ja pitkään, koira innostuu villiin haukkuun.
Herään pöllähtäneenä, katson kelloa, se on 9. Kukakohan näin aikaisin tulee?!
No, ihania pikkuvirpojiaihan siellä oli, onneksi olin muistanut suklaamunia heille hommata.
Mikäs on sinun suhtautumiseesi tähän pääsiäisen perinteeseen.
Kommentit (68)
Annalenna kirjoitti:
Minkä ikäisiä lapsia uskallatte päästää itsekseen virpomaan? Ohjeistatteko käymään vain tutuilla vai voiko mennä soittelemaan ihan tuntemattomienkin ovikelloja? Mun luona kävi kyllä niin pikkuisia noitia, että tuskin olivat 8-9 vuotta vanhempia? Ei olleet tuttuja, mutta olen kai ystävällisen aikuisen maineessa naapurustossa.
En pidä siitä, että vieraat mukulat käyvät rimputtelemassa ovikelloa. Niinpä ovi ei aukea tänään kenellekään. Minusta kyseessä on kerjääminen. Isäni oli rajan taakse jääneestä Karjalasta. Siellä ei olisi tullut kuuloonkaan mennä vieraiden ihmisten ovien taakse.
Vierailija kirjoitti:
Muutettiin syksyllä omakotitaloon, kokonaan uuteen kaupunkiin ja uuteen kylään. Meillä ei ole lapsia eikä koriia eikä muutenkaan kautta ole tutustuttu muihin kuin lähimpiin naapureihin vielä. Sen puoleen jotenkin jo odottelenkin, että tulisi virpojia. Toivon, että uskaltavat tulla meidänkin pihaan eivätkä vain kierrä noiden vanhojen asukkaiden ovia.
Ostin varalta ison läjän Kinder- ja Rölli-munia. Olisi kiva, jos saisi ne menemään lapsille koska muuten syön ne itse... ja mies ei edes anna syödä suklaamunia ennen kuin viikon päästä.
Siis mitä hemmettiä? Mies ei anna? Mikä diktaattori sulla siellä oikein on?
Tuossa muinaisjäänteessä ei ole mitään hyvää. Miksi ei voi käydä virpomassa vain sovitusti ja tuttuja ihmisiä?
Meiltä lähtee yksi hyvin valmistautunut 10 -vuotias virpoja liikkeelle puolen päivän jälkeen. Tänä vuonna halusi noidaksi, joten maski sen mukainen. Iso nippu koristeltuja pajunvitsoja mukana, kohteliaisuussäännöt opetettu.
Virvoin itse useana vuonna ollessani lapsi, noin 30 vuotta sitten. Silloin vastaanotto oli aina myönteinen. Toivottavasti nytkin aikuiset muistavat itsekin olla kohteliaita, jos kohtaavat hyvin käyttäytyvän virpojan.
Vierailija kirjoitti:
Ai onko kelloja siirretty? No se ehkä selittää miksi nukuin tänään niin "myöhään* :D
Täällä ei ole käynyt ketään, onneksi, koska unohdin ostaa virpomisherkkuja... En varmaan avaisi ovea kun ei ole yhtään mitään annettavaa, ei edes hedelmiä tai kolikoita. Meillä in tosin alaovi lukossa eli eivätpä nuo taida päästäkään tänne ovikelloa soittamaan.
Mulle kävi kerran opiskeluaikoina noin. En muistanut koko virpomispäivää enkä varmaan olisi varautunut vaikka olisin muistanutkin. Tuli sitten yksi pikkupoika virpomaan enkä ilennyt tolla antamatta mitään. Vilkuilin nopeasti kämppää ympäri ja kysyin, kävisikö Aku Ankan -taskukirja ja 5 markan kolikko palkaksi. Kyllä kävivät. Olisikohan ollut vuosi 1999.
Meille on osunut muutaman kerran useamman noidan köörejä, jotka kumminkin antavat vain yhden oksan. Palkkaa odottaa kyllä jokainen. Mielestäni jokaisen virpojan tulisi antaa oksa, jos palkkaa mielii, eli suklaamuna oksaa kohden. Onko tämä yleistä? Itse muistan lapsuudestani, että vaikka porukalla virvottiin, jokainen antoi oman oksan.
Kuusi isoa tytönvotaletta metelöi ainakin puoli tuntia rappukäytävässä. Yksi ovikellon soitto ei riittänyt vaan rimputtivat monta kerta ennenkuin uskoivat, että ei uksi aukea.
Vierailija kirjoitti:
Annalenna kirjoitti:
Minkä ikäisiä lapsia uskallatte päästää itsekseen virpomaan? Ohjeistatteko käymään vain tutuilla vai voiko mennä soittelemaan ihan tuntemattomienkin ovikelloja? Mun luona kävi kyllä niin pikkuisia noitia, että tuskin olivat 8-9 vuotta vanhempia? Ei olleet tuttuja, mutta olen kai ystävällisen aikuisen maineessa naapurustossa.
En pidä siitä, että vieraat mukulat käyvät rimputtelemassa ovikelloa. Niinpä ovi ei aukea tänään kenellekään. Minusta kyseessä on kerjääminen. Isäni oli rajan taakse jääneestä Karjalasta. Siellä ei olisi tullut kuuloonkaan mennä vieraiden ihmisten ovien taakse.
Karjalassa sitä kuule oltiin ihan alvariinsa vieraiden ihmisten ovien takana ja päästiin sisäänkin ja tutustuttiin eikä enää oltu vieraita. Karjalassa ei kutsuja odoteltu, kylään mentiin kaikki kaikille. Olivat suurisydämisiä ja sosiaalisia ihmisiä. Kovin monta sukupolvea nuo piirteet eivät ilmeisesti ole periytyneet.
Täällä krapulassa törrötän, kohta ostamaan lähikaupasta sipsejä ja muuta krapulamättöä. Ei soi ovikello eikä mikään muukaan. Rauhallinen sunnuntai aamu.
Vierailija kirjoitti:
Meille on osunut muutaman kerran useamman noidan köörejä, jotka kumminkin antavat vain yhden oksan. Palkkaa odottaa kyllä jokainen. Mielestäni jokaisen virpojan tulisi antaa oksa, jos palkkaa mielii, eli suklaamuna oksaa kohden. Onko tämä yleistä? Itse muistan lapsuudestani, että vaikka porukalla virvottiin, jokainen antoi oman oksan.
Samaa mieltä, yksi vitsa = yksi palkka. Ei koko porukalle yhdellä oksalla.
Meilläpäin ei liiku virpojia. Täällä on nuutipukit aiemmin vuodesta.
Vierailija kirjoitti:
Meille on osunut muutaman kerran useamman noidan köörejä, jotka kumminkin antavat vain yhden oksan. Palkkaa odottaa kyllä jokainen. Mielestäni jokaisen virpojan tulisi antaa oksa, jos palkkaa mielii, eli suklaamuna oksaa kohden. Onko tämä yleistä? Itse muistan lapsuudestani, että vaikka porukalla virvottiin, jokainen antoi oman oksan.
Tämä! Odotan kyllä kovasti pikkunoitia ja olen varannut niin paljon herkkuja, että kaikille kyllä riittää. Mutta periaattesta kyllä toivoisin, että jokainen olisi nähnyt vaivaa antaakseen oman vitsan. En haluaisi opettaa lapsia siihen, että ihan ilman "työtä" saa palkkaa. Nyt on lähes kaikki näitä monen lapsen ryhmiä, joista yksi antaa vitsan ja koko porukka on käsi ojossa herkkujen perässä.
En ollut hommannut mitään karkkia, joten en sitten avannut oveakaan :(
Vierailija kirjoitti:
Kuusi isoa tytönvotaletta metelöi ainakin puoli tuntia rappukäytävässä. Yksi ovikellon soitto ei riittänyt vaan rimputtivat monta kerta ennenkuin uskoivat, että ei uksi aukea.
Sama juttu täällä, iso osa virpojista näyttää olevan jo yläasteikäisiä. Kulkevat isoina laumoina ja ovikellon rimputuksen lisäksi potkivat ovea. Ja tämä siis omakotitaloalueella.
Pitää pukeutua "söpösti", ei kummituksiksi. Nyt ei ole Halloween!!
Pitää osata KIITTÄÄ!
Oksien pitää olla hyvin koristellut.
Jos on isompi porukka, niin pitää antaa useampi vitsa kuin vain 1.
Ja mainitsinko jo KIITTÄMISEN.
Meillä päin virpojat lähtee liikkeelle yleensä vasta klo 11 jälkeen mikä onkin hyvä ajankohta. Olen varannut suklaamunia, tikkareita ja lakupötköjä :)
Itse en pidä niin tärkeänä sitä montako vitsaa saan, mitä minä niillä teen :D
Kiva nähdä naapuruston lapsia, usein ne vähän aikaa leikkii meidän koirien kanssa pihassa ja jutellaan kuulumisia samalla.
Palmusunnuntai on meillekkin jännä päivä,kuten virpojille.
Koko perheen kanssa kilpaillaan,kuka osaa olla hiljaisin,kun virpoja kolkuttaa.
Etteivät älyä,että kotona ollaan:D
Kohta lähden 5 v tytön kanssa, kierretään ihan naapuristossa kun tuntemattomien rektioista ei aina tiedä. Tyttö ujostelee muutenkin, eiväkä ventovieraan raivarit siihen auta!Mies jää päivystämään herkkujen kanssa meille poikkeavia pikkunoitia :)
Minusta ihan hauska perinne. Tykkään, olen itse aikoinaan käynyt virpomassa ja jos omat lapset isompina yhtään innostuvat niin autan kyllä pukeutumisessa ja vitsojen koristelussa. Nyt ovat vasta 1-vuotiaita niin ei vielä ajankohtaista, mutta virpomapalkkoja on varattu kummilapsille ja naapurien lapsille, jos sattuvat käymään.