Miksi yliopisto ei millään tavalla valmista opiskelijoita TYÖELÄMÄÄN?

Mä en tiedä, miltä vuosikymmeneltä (viime vuosituhannelta, todennäköisesti) sun yliopistokokemuksesi on peräisin, mutta yliopisto-opinnot eivät ole tuollaisia nykyään. Kannattais siellä rekrypäässä ehkä vähän päivittää näkemyksiä!

justiinsa.. mihinhän työhän sä niitä ei-yliopisto-opiskelijoita oot rekryämässä? Omissa hommissa ei muita voi miettiäkkään, kun asiantuntija konsultointia tehdään yrityksille... ja tahti on kova, ei ole tullut kellekkään yllärinä ja hyvin pärjäävät. Oisko sulla hakuteksteissä pikkusen viilaamisen varaa? Nimim: hr itsekkin

Haista nyt vittu, ihan liikaahan sielläkin nykyään siihen keskitytään. Yks perkeleen ammattikoulu

Ammattikorkeakouluthan suoraan ilmoittavat, että toimivat työelämälähtöisesti. Yliopistojen vielä pitäisi olla tiedeyliopistoja, mutta onhan se taso sielläkin laskenut kuin lehmänhäntä. Yhä enemmän opiskelijoita sielläkin valmistellaan työelämään, joten eiköhän ap:n toiveiden mukaista työvoimaa sieltäkin ala putkahdella. Työelämän etu ehkä, mutta yliopiston tappio.

Yliopisto perinteisesti keskittyy tieteeseen ja tutkijakoulutukseen. Ei ole ollut tarkoituskaan toimia ammattikouluna, pl. ehkä lääketiede ja sittemmin luokanopettajakoulutus.

Jaahas... Haen sitten toiseen firmaan :)

Kyse on varmaan siitä, että yliopistossa koulutetaan edelleen (onneksi) ihmisiä tutkijoiksi, sillä tehdään tiedettä ja syvennytään opiskelualaan perinpohjin. Jos työelämä tarvitsee porukkaa liukuhihnalle, niin sinne koulutus tapahtuu ammattikoulujen puolella. Jos ap:n firman työtahti on "hektinen" ja työntekijät eivät ehdi keskittyä tekemiseen, niin vika ei ole koulutuksessa vaan firman toimintatavoissa.

Itsehän opiskelin 8 vuotta koska tein töitä samalla. Mutta enpä mä sulle töihin tulisikaan ;)

Koska yliopistomaailmassa ei ole ketään, jolla olisi mitään kosketuspintaa oikeaan työelämään.

Sama täällä, valmistuminen venyi vuodella koska tein samalla töitä. Mut hyvin oon kelvannu töihin. Tosin olen alalla, johon ei voi edes palkata ilman tiettyä tutkintoa ja sitä ei voi opiskella ammattikorkeassa...

Vierailija kirjoitti:

Koska yliopistomaailmassa ei ole ketään, jolla olisi mitään kosketuspintaa oikeaan työelämään.

Koska työelämässä ei ole ketään, jota kiinnostaisi oikeasti kehittää jotakin uutta ja innovoida. Puheista huolimatta valmistetaan kopion kopion kopiota ja kilpaillaan silkalla hinnalla. Sitähän yritysten työpaikkailmoituksetkin ovat samaa loistohuippunäköalaa kaikki, kellään ei mitään omaa kellään.

Minulla opinnot todennäköisesti venyy kuuteen vuoteen, sillä olen tehnyt yliopisto-opintojeni ohjessa paljon töitä. Välillä osa-aikaisesti, välillä kokopäiväisesti. Viikossa minulla ei usein ole yhtään vapaapäivää, ja teen usein töitä ja opintoja yli 12 tuntia päivässä. Minulle työelämän "hektisyys" on kuin lomaa! Ei kyllä kiinnosta ap:n firma pätkän vertaa. Jatkokoulutus voisi tehdä ap:lle hyvää, niin saisit jotain kompetenssia sinne HR-puolen tehtäviin.

Vierailija kirjoitti:

Yliopisto perinteisesti keskittyy tieteeseen ja tutkijakoulutukseen. Ei ole ollut tarkoituskaan toimia ammattikouluna, pl. ehkä lääketiede ja sittemmin luokanopettajakoulutus.

Juuri näin. Ei yliopisto ole eikä sen pidä olla ammattikoulu. Yliopiston tehtävä on keskittyä tieteeseen. Muussa tapauksessa se on tarpeeton.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakouluthan suoraan ilmoittavat, että toimivat työelämälähtöisesti. Yliopistojen vielä pitäisi olla tiedeyliopistoja, mutta onhan se taso sielläkin laskenut kuin lehmänhäntä. Yhä enemmän opiskelijoita sielläkin valmistellaan työelämään, joten eiköhän ap:n toiveiden mukaista työvoimaa sieltäkin ala putkahdella. Työelämän etu ehkä, mutta yliopiston tappio.

Mutta kun kaikille ei riitä verovaroin ylläpidettyjä paikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille. On turha parkua, että ei löyty tutkijantyöpaikkoja kaikille tuhansille yliopisto-opiskelijoille, koska maamme on kuitenkin niin pieni eikä ole edes tarvetta tuottaa tutkijoita tutkijoiden  päälle. Olen samaa mieltä, että usein ammatikorkakouluista saa parempia, osaavampia ja tavoitteellisempia työntekijöitä  yrityksiin. On hallittava sekä työhön liittyvä osaaminen sekä  työssä olemisen osaaminen. 

Lääkis valmistaa, mutta eipä se kyllä yliopisto olekaan, vaan siellä opetellaan kapea-alaiseen käytännön työtehtävään, eli se on vähän kuin amis.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakouluthan suoraan ilmoittavat, että toimivat työelämälähtöisesti. Yliopistojen vielä pitäisi olla tiedeyliopistoja, mutta onhan se taso sielläkin laskenut kuin lehmänhäntä. Yhä enemmän opiskelijoita sielläkin valmistellaan työelämään, joten eiköhän ap:n toiveiden mukaista työvoimaa sieltäkin ala putkahdella. Työelämän etu ehkä, mutta yliopiston tappio.

Johtuisiko siitä, että feminismi on penetroitunut organisaatioon niin vahvasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakouluthan suoraan ilmoittavat, että toimivat työelämälähtöisesti. Yliopistojen vielä pitäisi olla tiedeyliopistoja, mutta onhan se taso sielläkin laskenut kuin lehmänhäntä. Yhä enemmän opiskelijoita sielläkin valmistellaan työelämään, joten eiköhän ap:n toiveiden mukaista työvoimaa sieltäkin ala putkahdella. Työelämän etu ehkä, mutta yliopiston tappio.

Mutta kun kaikille ei riitä verovaroin ylläpidettyjä paikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille. On turha parkua, että ei löyty tutkijantyöpaikkoja kaikille tuhansille yliopisto-opiskelijoille, koska maamme on kuitenkin niin pieni eikä ole edes tarvetta tuottaa tutkijoita tutkijoiden  päälle. Olen samaa mieltä, että usein ammatikorkakouluista saa parempia, osaavampia ja tavoitteellisempia työntekijöitä  yrityksiin. On hallittava sekä työhön liittyvä osaaminen sekä  työssä olemisen osaaminen. 

Hyvällä firmalla on oma tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö.

Ammattikorkeakoulut ovat työelämäpainotteisia. Yliopisto tiede- ja tutkimuspainotteista.

Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat täysin eri asioita, eikä niitä kannata toisiinsa verrata. 

t. ammattikorkeasta valmistunut

Riippunee alasta. Itse koin että yliopistossa it-alalla opin paremmin ymmärtämään kokonaisvaltaisesti tietokonesysteemejä, algoritmeja, rautapuolta sekä hakemaan tutkimustietoa uusimmista teknologioista. En ole saanut koulutusta esim photoshopin tai jonkin yksittäisen työkalun käyttöön, joten mikäli johonkin työhön vaaditaan ainoastaan sen osaamista, en ole välttämättä oikea henkilö siihen. Ammattikorkeakouluissa opetus perustuu pääosin hallitun kokonaisuuden sekä yksittäisten teknologioiden oppimiseen, jolloin työhön hyppääminen voi olla paljon helpompaa vaikka laajat taustatiedot voivatkin puuttua.

Sen sijaan, etenkin it-alalla, teknologoioiden vaihtuvuus on suuri ongelma monelle osaajalle jonka tiedot vanhentuvat. Tässä koen yliopistoopiskelijoiden olevan vahvemmilla vesillä. Yksittäisiä työkaluja ei ole opeteltu käyttämään, mutta yleiset periaatteet niiden toiminnasta ovat hallussa. Uuteen työhön siirtyminen voi kestää jonkin aikaa, mutta ko. henkilö voi sen sijaan taipua hyvin laajalti eri tehtäviin koodauksesta it-tukipalveluihin tai serveriylläpitoon.

Oma näkemykseni on siis se, että ammattikorkeakoulutettu pääsee ehkä nopeammin työtehtäviinsä kiinni kun taas yliopistokoulutetulla on paremmat valmiudet myöskin ottaa kantaa tarjoittuihin ratkaisuihin työpaikalla ja esim. viheltää peli poikki mikäli joku projekti on tuhoontuomittu niillä spekseillä. Molempia tarvitaan :-)

0/5