Miksi käytetään "cooleja" sanoja kuten esim. venaaminen
Olen ihmetellyt, miksi lähes kaikki kaverini käyttävät noita "cooleja collien sanoja"?
Ei sillä, että jokainen ei saisi sanoa mitä lystää, mutta mitä järkeä niissä on? Eikö suuttuminen ole ymmärrettävämpi sana kuin rageaminen?
En tiedä edes juurikaan mitä ne sanat tarkoittavat enkö ole ikinä niitä käyttänyt. Miksi kukaan käyttää? Toki jokainen saa sanoa niin kuin haluaa, mutta se, että kun kysyn sanan selitystä, saan vain sellaisia vastauksia kuin "etkö sä tiedä?!" Ja "miten sä et voi tietää?!!" Harvoin niitä vaivaannutaan edes selittämään.
Kommentit (22)
Se oli siistiä, kun Madventures miehet lähetti omaa shaissea tutkittavaksi, kun ei ollut pitkään aikaa tutkittu shaissea.
Venata on stadin slangia. Se on alueellista puhekieltä siinä missä muutkin murteet.
Koska se nostaa sosiaalista statusta ja siihen kaikki ei-syrjäytyneet pyrkivät.
Venaaminen nyt on melko vanhaa turun/lounaisen murretta...ei siinä ole mitään coolia.
Olisko parempaa esimerkkiä?
Nuoriso puhuu erilailla kuin vanhempansa, kun haluavat tehdä hajurakoa.
Vierailija kirjoitti:
Se oli siistiä, kun Madventures miehet lähetti omaa shaissea tutkittavaksi, kun ei ollut pitkään aikaa tutkittu shaissea.
Tsekkautti oman schaissen.
Vierailija kirjoitti:
Venata on stadin slangia. Se on alueellista puhekieltä siinä missä muutkin murteet.
Ei kai tuo mitään stadin slangia ole.
Täälä pohjanmaallakin kyseistä sanaa käytetty jo ihan lapsuudestani saakka, eli ainakin 30 vuotta.
Myös muualla päin suomea olen kuullut käytettävän.
Kieli muuttuu. Aina. Monet ikivanhat sanat ovat aluksi olleet cooleja lainoja.
Esim. porsas ja vasara on lainattu indoeuroopalaisilta, tuohi ja hammas balteilta, kangas ja raha germaaneilta, lusikka ja pappi slaaveilta, housut ja hattu ruotsista, jne. jne.
Toi venaaminen on todellakin stadin slangia. Slangit ja murteet tarttuvat puhekieleen. Venttaaminen kuulostaa hullulta ja vanhanaikaiselta. Odottaminen teennäiseltä ja opettajamaiselta. Maassa maan tavalla puhekielessä. Jos täällä stadissa alkaa vaikka puhua vartoomisesta, niin saa kyllä katseita että mikäs hämäläinen sä oot eikä ihmiset edes ymmärrä koko sanaa.
Kieli muuttuu. Aikoinaan kun muutin stadiin, mutsini paheksui asuinpaikkani murteen (slangin) tarttumista minuun eikä tajunnut asiaa. Mutsi-sanaakin piti haukkumasanana. Piti minua koppavana, kun vain paikallinen murre tarttui ja käytin sitä. Hän nyt vihasi Helsinkiä jostain syystä muutenkin. Täällähän on nykyisin hirveät määrät jotain muualta tulleita? Pitäisiköhän stadilaisten alkaa puhua vaikka turkulaisittain tai vaikka savolaisittain? Joka alueella on omat murteensa, annetaan niiden nyt olla.
Minusta tuntuu hassulta, kun yksi sisaruksista alkoi jossain vaiheessa kutsua äitiä mutsiksi ja kutsuu edelleenkin, vaikka kaikki muut meillä on aina sanonut ihan vaan äidiksi. "Mutsi" on kai uskottavampaa kieltä kyseisen sisarukseni (ryyppy)kaveripiireissä, mutta eihän ne kaverit koko ajan paikalla ole... Ehkä kyse on jostain oman identiteetin ilmentämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu hassulta, kun yksi sisaruksista alkoi jossain vaiheessa kutsua äitiä mutsiksi ja kutsuu edelleenkin, vaikka kaikki muut meillä on aina sanonut ihan vaan äidiksi. "Mutsi" on kai uskottavampaa kieltä kyseisen sisarukseni (ryyppy)kaveripiireissä, mutta eihän ne kaverit koko ajan paikalla ole... Ehkä kyse on jostain oman identiteetin ilmentämisestä.
Olen tuon edellisen kirjoittaja. Olen itse aikuisten lasten mutsi. Sana on minulle ok ja saavat kutsua äidiksikin tietysti. Mutsi on lempinimi. Piruuttaan joskus sanovat äireeksi, joka on ihan hauska sana. Tarttui heihin joltain kaverilta. Itsekin sanon joskus itseäni äireeksi, useimmiten mutsiksi. Kieli muuttuu, etenkin puhekieli. Kaikkea ei tarvitse ottaa niin kamalan vakavasti.
Tuo "kieli muuttuu" ei kyllä selitä mitään.
Eikä tarvitse suuttua niin kamalasti, jos muut haluavat analysoida ja pohtia asioita, jotka ovat itselle vain tylsiä arkipäiväisyyksiä.
Tiedoksi vain ihan jokaiselle, että olen peruskoulussa ja nämä sanat (rageaminen, venaaminen jne.) tulivat kunnolla mukaan vasta viidennen luokan alussa.
Tiedän, että kieli muuttuu aina tilanteen mukaan ja se on minusta ihan ymmärrettävää. Mutta minusta olisi mukavaa, että "ystäväni" selittäisi edes käyttämänsä samat.
Täällä sanotaan "oota" ja "elä raivoo" voi myös sanua että "elä huuvva". Ei kuulu venaamisia eikä rageamisia paitti joittenki muuvalta tulleitten suusta.
Ihan oman paikkakunnan kasvatit noita sanoja käyttävät
Vierailija kirjoitti:
Puhekieli elää
Puhekielen pitäisi elää muuten kuin että otetaan kieleen juttuja jostain Trumpin valtiosta.
Miksi ystäväni ei selitä käyttämiään sanoja ja miten sanojen käyttö vaikuttaa sosiaaliseen statukseen?
Puhekieli elää