Uusperheen yhteinen koti. Toisella enemmän lapsia, asunnon omistussuhteet?

Ettekö ole perhe? Ei tule onnistumaan tuollainen sinun-minun -säätö.

Riippuu myös tuloista, ei pelkästään lasten lukumäärästä.

Puoliksi

No johan nyt

Helpompaa olisi kummankin asua omassa asunnossa, hyvä parisuhde ei edellytä yhteistä kotia.

No entä jos miehellä kolme lasta ja naisella ei yhtään.

Oikein on ostaa niin, että elintaso säilyy yhdessä ja erikseen hyvänä. Laskette mihin vähemmän tienaavalla on mukavasti varaa ja ostatte siihen sopivan asunnon puoliksi, tai jos parempituloinen haluaa upgradeta niin maksaa sit myös sen erotuksen halvemman ja kalliimman välillä.

Vaikka että uus"perhe".

Voi Jeesus tätä nykypäivää. Yhyhy tolla on enemmän lapsia ku mulla. Kai te tappelette kohta perinnöistäki ku miehen lapset saavat enemmän äitiltään kun sun mukulat isältään.

Pitääkö miehen ostaa lapsilleen omat ruuatkin vai luuletko että ruokaostokset hoituisi ihan perheenä?

Ellei koko paketti kelpaa ehkä parempi pysyä omassa asunnossa.

Mitäs kun minä ostin asunnon - siis yksin - ja minulla on kaksi lasta ja miehellä kolme?

Kyllä me ostimme tämän niin, että kaikki mahdumme. Mies tosin maksaa puolet.

Mulla on tosi kiva kolmio ja lapset 50/50 sopimuksella exän kanssa. Välit asialliset ja kaikki joustaa.

Ex on mennyt jo kerran naimisiin, saanut lapsen ja eronnut. Hän näkee nuorimmaistaan vain joka toinen vkonloppu.

Tyttärelläni on kamala ikävä pikkusiskoa ja entistä äitipuoltaan. Heidän ero ei ollut helppo ja ex vaimo tappelee kaikesta. Haluaa enemmän tukia vaikka ex.llä ei ole itselläkään liikaa rahaa plus 2 muutakin lasta.

Lapseni ovat tärkeintä maailmassa ja kun näen miten erityisesti tyttäreni kärsii, en todellakaan ota tähän ketään asumaan. Tai muuta toisen luo.

Olen treffaillut, tapaillut ja seurustellutkin ja lapset eivät ole nähneet ketään äidin kanssa, onhan minulla joka 2 vko siihen mahdollisuus.

Katsotaan sitten kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö miehen ostaa lapsilleen omat ruuatkin vai luuletko että ruokaostokset hoituisi ihan perheenä?

Eiköhän ne ruokaostosten summatkin voi jakaa..mitäs jos ap on pienituloinen ja nippanappa elättää itsensä ja lapsen? Olen itse pienituloinen yh, ei varaa elättää siis ketään muuta. Pitääkö sit asua erillään? Yhteenmuuton jälkeen olisi optimaalia että kulut vähenevät molemmilla mutta jos ne vähenevät toisella ja nousevat sillä köyhemmällä osapuolella niin ei se ole ok.

Ihmeen yksisilmäistä porukkaa..tai sit hyvin toimerntulevaa.

Onko lapset teillä kaikki koko ajan vain puolet ajasta?

Yleisesti lienee järkevää ostaa puoliksi, mutta huolehdi, että lapsesi saa oman huoneen.

Parisuhteessa omaisuus kannattaa hankkia puoliksi, jos suinkin tulojen puolesta mahdollista. Se on turvaa sinullekin tulevaisuudessa, jos tulee eroa, kuolemaa tms.

Toki jos sen takia joudut kohtuuttoman suureen taloudelliseen ahdinkoon, että miehen isomman lapsimäärän takia joudutte ostamaan isomman kämpän, sitten teidän pitää sumplia tulojen mukaan.

Kyllä mun mielestä on sitten parempi asua erillään, jos jo asunnon hankkiminen on niin suuri sijoitus ettei voi puolta hankkia. Tai jos se toinen on selvästi varakkaampi, mutta silti vaatii köyhemmän maksamaan puolet. Silloin on jo lähtökohdissa niin paljon pielessä ettei onnistu.

Jos yhteen muuttaminen on pelottavaa ja vaikuttaa vaikealta ja mahdottomalta tehdä tasapuolisesti, niin ei pidä vielä muuttaa yhteen.

Minulla on yksi lapsi ja miesystävällä kaksi. Hän olisi halunnut pian muuttaa yhteen, mutta en silloin ollut valmis. Nyt meidän elämä on sopeutunut ihan hyvin kahden asunnon kuvioon.

Hän tienaa enemmän, mutta myös käyttää enemmän lapsiinsa rahaa. Minun talous on tarkalla, enkä pystyisi ruokkimaan muita kun itseni ja lapseni, ja senkin perusruuilla.

Nyt voidaan molemmat edelleen toimia näin eikä siitä synny ristiriitaa. Myöskään lasten ei tarvitse asua uusperheessä eikä muuttaa. Kun lapseni on isällään, olen miehen luona, ja päin vastoin.

Ootteko vasta rakastuneita? Ei kannata ekan kahden vuoden ns kuherruskuukauden aikana muuttaa yhteen vielä. Sen jälkeen kun näkee kumppanin realistisesti, ok

Kun miehellä ei ole lapset sillä viikolla, hän voi asua sun luona, ja kun sun lapset on isällään, voitte asua miehen luona ja käydä sieltä töissä.

Onkohan kaikilla näillä vastaajilla itsellään uusperhettä...? Uusperhe ei koskaan ole sama asia kuin ydinperhe ja riippuu perheestä, miten asiat järjestetään, uusperheitä kun on ihan laidasta laitaan.

Meidän uusperheessä minulla oli omaisuutta kun tapasimme, se oli yhdessä lasteni isän kanssa hankittu. Erossa isä antoi lapsille myös "ennakkoperintöä". En missään oloissa ole valmis siirtämään tätä isän lapsilleen suomaa omaisuutta miehen lapsille. Me emme myöskään asu niin, että kaikki menee 50-50. Minä omistan enemmän ja myös maksan enemmän. Arjen tasolla asiat menevät puoliksi, mutta isommassa kuvassa eivät. Eli meidän perheessä on sekä yhteinen "arki-elintaso", että molemmilla omat omaisuudet ja niihin panostaminen. Minun lapset asuvat meillä koko ajan, miehen lapset käyvät epäsäännöllisen säännöllisesti, koska asuvat kaukana. Joten talosta "hieman enemmän" kuuluu minun vastuulleni ja minun lapsilleni. Toki on kivaa jos jonakin päivänä on kaikki mahdollista laittaa tasan, nyt ei ole. Toki jos muuttaisimme jonnekin halvasti vuokralle, voisimme sitten saada asiat menemään vähän tasaisemmin. Minä vaan en halua, että lapseni joutuvat luopumaan tutuista ympyröistään siksi, että miehen lapset täällä- sieltä omasta varsinaisesta kodistaan- harvakseltaan käyvät. Eikä siinä olis kenekään kannalta mitään järkeä.