4 lapsen äiti ja häähuntu

Ei sovi. Se juna meni jo.

Me ei menty naimisiin ennen lasta, eikä kyllä sen takia pidetä isoja häitäkään. Ei tarvitse sinne mennä upottamaan tonneja että mä pääsen leikkimään neitsyttä. Papin aamenen kun saa sanoa kenen tahansa edessä jos niin haluaa.

Mielestäni ei ole enää tätä päivää määritellä naisen pukeutumista säädyn, siviilisäädyn tai synnyttämisen kautta. Kaikki naiset voivat pukeutua niinkuin haluavat. Asuvalinnan ei tarvitse kertoa siitä, onko käyty papin puheilla, harrastettu seksiä, saatu lapsia tai puoliso kenties kuollut. Kuten ei miehilläkään.

Naimaton nainen voi käyttää hattua, äiti huntua, leski kanariankeltaista tai diplomaatinrouva voi laittaa huivin pähän. Minun puolestani kaikki käy.

Ihan sama muuten, kunhan morsianta ei luovuteta vaan hän tekee sen itse.

Ihan. V i t u n. Sama. Oikeasti, ketä kiinnostaa. No aloittajaa tietysti, ja muita vastaavia juoruämmiä. (Ja ihan turha sanoa, että kalikka kalahti, ei nimittäin kalahtanut. En ole mennyt kirkossa tai hääpuvussa naimisiin, mulla on lapsia vain yhden miehen kanssa (jonka kanssa olen naimisissa edelleen) enkä suunnittele uusioperheen perustamista.

Sopii tietty. Hääparinhan häät ne ovat, eivät vieraiden. Pukeutukoot miten haluavat. Harva nykypäivänä on edes tietoinen mistään asusteiden tai vaatteiden alkuperistä, ne ovat monelle ihan vain asusteita tai vaatteita, koristautumista varten.

"Kyllä porukka vähän hiljeni, kun pari astui kirkkoon sisälle." Niin no kyllähän hääparin astuessa kirkkoon kuuluukin vieraiden hiljetä. :D

Nykyään, kun puolet lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella ja saman verran avioliittoja päättyy eroon, voitaisiin jo valkoiseen väriin tai huntuun liittyvä symboliikka hylätä. Samoin pariskunta on asunut usein vuosia yhdessä ennen avioitumista, ja lapsia, joko omia tai yhteisiä tai sekä että, löytyy varmaan enemmistöltä avioon astuvilta. Morsiamen ikäkin alkaa nykyään useimmiten kolmosella. Neitsytmorsiamilla mehustelu ei oikein siis ole tätä päivää. Perinteiden tulee muuttua, kun maailma muuttuu. Sinulla tietysti on oikeus mielipiteeseesi, mutta toisten häät eivät ole paikka, jossa omaa näkemystä tarvitsisi tuoda esille. Tuli oikein paha mieli hääparin puolesta, jos kutsutut vieraat ovat oikeasti osoittaneet paheksuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ei ole enää tätä päivää määritellä naisen pukeutumista säädyn, siviilisäädyn tai synnyttämisen kautta. Kaikki naiset voivat pukeutua niinkuin haluavat. Asuvalinnan ei tarvitse kertoa siitä, onko käyty papin puheilla, harrastettu seksiä, saatu lapsia tai puoliso kenties kuollut. Kuten ei miehilläkään.

Naimaton nainen voi käyttää hattua, äiti huntua, leski kanariankeltaista tai diplomaatinrouva voi laittaa huivin pähän. Minun puolestani kaikki käy.

Esiäitini meni 1920-luvulla naimisiin sen ajan hunnun kanssa ihan muodin vuoksi, vaikka oli useamman miehen kanssa lapsia. Joten ei niin mitään väliä. Ainutlaatuista juhlaa saa korostaa.

Tyylirikkohan se on, aika pahakin. Kyllä neljän lapsen äidillä se perinteinen hääkolttu on pikemminkin naamiaisasu. Mutta kukin tekee niin kuin tahtoo. Ei ole laissa kielletty.

Minusta hunnun merkitys nykykulttuurissa ei ole enää sama kuin ennen. Huntu on yleinen vaikka aniharva avioon astuva on enää neitsyt. Tarkemmin ajatellen, veikkaan ettei nykypäivänä edes ajatella hääparin seksielämän kuuluvan sukulaisille tai papille, vaan kyseessä on yksityisasia jota ei tarvitse mainostaa tai "tunnustaa" julkisesti sen paremmin pukeutumisella kuin muutenkaan.

Nyt on vaan nostanut päätään jokin tällainen uusvanhoillinen asenne, jossa tunnutaan ajattelevan että jotkut ei-neitsyet ovat kuitenkin vähän enemmän neitsyitä kuin toiset. Tavallisia esiavioisia suhteita harrastaneita ei paheksuta, mutta värikkäämmän menneisyyden omaavia, eronneita tai synnyttäneitä katsotaan kieroon jos kehtaavat laittaa valkoista ja vielä hunnunkin päähän. Minusta hirveän tekopyhää.

Vierailija kirjoitti:

Tyylirikkohan se on, aika pahakin. Kyllä neljän lapsen äidillä se perinteinen hääkolttu on pikemminkin naamiaisasu. Mutta kukin tekee niin kuin tahtoo. Ei ole laissa kielletty.

Onko lasten lukumäärä olennainen, kun tuota neljää lasta oikein korostetaan? Jos neljä on liikaa, niin kuinka monen lapsen jälkeen on vielä ok käyttää perinteistä hääpukua?

Vierailija kirjoitti:

Tyylirikkohan se on, aika pahakin. Kyllä neljän lapsen äidillä se perinteinen hääkolttu on pikemminkin naamiaisasu. Mutta kukin tekee niin kuin tahtoo. Ei ole laissa kielletty.

Mikähan prosenttiosuus valkoisessa hääpuvussa naimisiin menevistä naisista mahtaa olla neitsyitä? Monillahan on usean vuoden avoliitto takana, veikkaatko, että heistä suurikin osa on neitsyitä?

Vierailija kirjoitti:

Nykyään, kun puolet lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella ja saman verran avioliittoja päättyy eroon, voitaisiin jo valkoiseen väriin tai huntuun liittyvä symboliikka hylätä. Samoin pariskunta on asunut usein vuosia yhdessä ennen avioitumista, ja lapsia, joko omia tai yhteisiä tai sekä että, löytyy varmaan enemmistöltä avioon astuvilta. Morsiamen ikäkin alkaa nykyään useimmiten kolmosella. Neitsytmorsiamilla mehustelu ei oikein siis ole tätä päivää. Perinteiden tulee muuttua, kun maailma muuttuu. Sinulla tietysti on oikeus mielipiteeseesi, mutta toisten häät eivät ole paikka, jossa omaa näkemystä tarvitsisi tuoda esille. Tuli oikein paha mieli hääparin puolesta, jos kutsutut vieraat ovat oikeasti osoittaneet paheksuntaa.

Uusperheitä on aina ollut, neitsytmorsiamia taas erittäin vähän. Elämä on mitä on.

Vierailija kirjoitti:

Minusta hunnun merkitys nykykulttuurissa ei ole enää sama kuin ennen. Huntu on yleinen vaikka aniharva avioon astuva on enää neitsyt. Tarkemmin ajatellen, veikkaan ettei nykypäivänä edes ajatella hääparin seksielämän kuuluvan sukulaisille tai papille, vaan kyseessä on yksityisasia jota ei tarvitse mainostaa tai "tunnustaa" julkisesti sen paremmin pukeutumisella kuin muutenkaan.

Nyt on vaan nostanut päätään jokin tällainen uusvanhoillinen asenne, jossa tunnutaan ajattelevan että jotkut ei-neitsyet ovat kuitenkin vähän enemmän neitsyitä kuin toiset. Tavallisia esiavioisia suhteita harrastaneita ei paheksuta, mutta värikkäämmän menneisyyden omaavia, eronneita tai synnyttäneitä katsotaan kieroon jos kehtaavat laittaa valkoista ja vielä hunnunkin päähän. Minusta hirveän tekopyhää.

Puhumattakaan siitä, että olivatko ne entisajan huntuun pukeutuvat morsiamet neitsyitä hekään.

On kyllä todella vaivaannuttava ajatus, että vielä nykyäänkin joidenkin mielestä harrastetun seksin tai kumppanien määrä tai lapsiluku liittyy naisen "puhtauteen" ja että morsiamen tulee pukeutumisellaan viestiä kaikelle kansalle, kuinka viaton tai vastaavasti turmeltunut hän oikein onkaan. Eikö teistä, jotka miellätte itsenne tässä asiassa konservatiivisiksi, mitenkään häiritse tämä ajatus? Miksi toisten (oletettu) seksielämä kiinnostaa teitä niin paljon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyylirikkohan se on, aika pahakin. Kyllä neljän lapsen äidillä se perinteinen hääkolttu on pikemminkin naamiaisasu. Mutta kukin tekee niin kuin tahtoo. Ei ole laissa kielletty.

Mikähan prosenttiosuus valkoisessa hääpuvussa naimisiin menevistä naisista mahtaa olla neitsyitä? Monillahan on usean vuoden avoliitto takana, veikkaatko, että heistä suurikin osa on neitsyitä?

En tarkoittanut tyylirikolla sitä, että morsiamen pitäisi neitsyt olla. Tarkoitin lähinnä sitä, että hautajaisiin ei sovi kukkamekot eikä päiväkodin kevätjuhliin iltapuku, eikä uusintahäihin tarvita perinteistä kermakakkuasua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyylirikkohan se on, aika pahakin. Kyllä neljän lapsen äidillä se perinteinen hääkolttu on pikemminkin naamiaisasu. Mutta kukin tekee niin kuin tahtoo. Ei ole laissa kielletty.

Mikähan prosenttiosuus valkoisessa hääpuvussa naimisiin menevistä naisista mahtaa olla neitsyitä? Monillahan on usean vuoden avoliitto takana, veikkaatko, että heistä suurikin osa on neitsyitä?

Siis lapset naisen edellisestä liitosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyylirikkohan se on, aika pahakin. Kyllä neljän lapsen äidillä se perinteinen hääkolttu on pikemminkin naamiaisasu. Mutta kukin tekee niin kuin tahtoo. Ei ole laissa kielletty.

Mikähan prosenttiosuus valkoisessa hääpuvussa naimisiin menevistä naisista mahtaa olla neitsyitä? Monillahan on usean vuoden avoliitto takana, veikkaatko, että heistä suurikin osa on neitsyitä?

En tarkoittanut tyylirikolla sitä, että morsiamen pitäisi neitsyt olla. Tarkoitin lähinnä sitä, että hautajaisiin ei sovi kukkamekot eikä päiväkodin kevätjuhliin iltapuku, eikä uusintahäihin tarvita perinteistä kermakakkuasua. 

Sinäkö se olet, joka tämän asian päättää? Ja eikös se hääpuvun valkoinen väri juuri symboloi neitsyyttä? Etkö ole yhtään harmissasi siitä, että myös ei-neitsyet käyttävät valkoista pukua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyylirikkohan se on, aika pahakin. Kyllä neljän lapsen äidillä se perinteinen hääkolttu on pikemminkin naamiaisasu. Mutta kukin tekee niin kuin tahtoo. Ei ole laissa kielletty.

Mikähan prosenttiosuus valkoisessa hääpuvussa naimisiin menevistä naisista mahtaa olla neitsyitä? Monillahan on usean vuoden avoliitto takana, veikkaatko, että heistä suurikin osa on neitsyitä?

En tarkoittanut tyylirikolla sitä, että morsiamen pitäisi neitsyt olla. Tarkoitin lähinnä sitä, että hautajaisiin ei sovi kukkamekot eikä päiväkodin kevätjuhliin iltapuku, eikä uusintahäihin tarvita perinteistä kermakakkuasua. 

Miksi ei? Antamasi kaksi muuta esimerkkiä on helppo perustella. Hautajaiset ovat surujuhla, ja surua osoitetaan pukeutumalla hillitysti tummiin väreihin. Päiväkodin kevätjuhla on taas luonteeltaan sen verran epämuodollinen tilaisuus, ettei iltapuku tule kysymykseen. Mikä vastaava perustelu määrittelee morsiamen pukeutumista? Aiemmin siviilisäädyllä oli nykyistä enemmän yhteiskunnallista merkitystä ja ihmisten sukupuolikäyttäytyminen nähtiin yhteisön asiana. Näillä asioilla on hyvin vähän merkitystä enää nykyään, joten miksi tarpeettomiksi käyneistä hääperinteistä pitäisi väkisin pitää kiinni?