Eronneet,millaista miestä ET enää ikinä ottaisi itsellesi?
Ja oma vastaus:peliriippuvaista(rahapeliriippuvuus)never again.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Ja oma vastaus:peliriippuvaista(rahapeliriippuvuus)never again.
En minkäänlaista.
t Mies
Naisista jos puhutaan niin väkivaltaista alkoholiongelmaista, molemmista kokemusta yhdessä ja samassa henkilössä - ei ikinä enää.
Päällepäin sosiaalista mukavaa kaikkien kaveri joo joo- miestä, joka paljastuukin vähitellen itsekkääksi , piittaamattomaksi narsistiksi. Pthyi!
Sellaista jolla on täysin erilainen vuorokausirytmi kuin itselläni, enkä tässä tapauksessa tarkoita vuorotyön mukanaan tuomia haasteita. Itse olen aamuihminen ja exä taas oli ilta-/yöihminen. Viikonloppuisin heräsin aikaisin, söin yksin aamupalan, yritin mahdollisimman hiljaa puuhailla kotitöitä, mies heräsi joskus iltapäivällä ja jos olisi yhdessä pitänyt lähteä vaikkapa ostoksille se venyi aina liki iltaan. Minun viikonloppuni kului siis lähinnä siihen että odotin miehen heräävän.
Mies, joka ei ole katkaissut henkistä napanuoraa vanhempiinsa.
Tunnekylmää, mököttävää, sohvalla makaavaa lahnaa, joka ei edes katso päin. Tai mustasukkaisuuden riivaamaa, huonolla itsetunnolla varustettua perässä hiihtäjää. Tai narsistia, joka on supliikkimies ja kaikkien kaveri, mutta neljän seinän sisällä kumppaniaan mitätöivä täysi hirviö, joka uhkaa tappaa.
Kaikista näistä on kokemusta. Onneksi minulla on nyt järkevä, aloitteellinen ja tavallinen, hyvä mies.
Sellaista, jolle olin kuin äiti. Tein kaikki kotityöt ja passasin ja päälle vielä valitettiin jos oli pahaa ruokaa. Ei edes tajunnut, mitä kaikkea hänelle tein ja arvostuksen minua kohtaan ilmaisi pettämällä. Hyi saatana ei enää ikinä
Kaikkea sitä on... Itse etsimässä uutta kumppania, ja vaikeaa se on, kun haluaisi juuri sen oikean loppuelämäksi. Eikä sitä itsekään täydellinen ole.
Tarkemmin tuntematta maan ulkopuolisten olentojen makua, en omalta osaltani osaa arvioida minkälaisen miehen ET valitsisi jollekulle toiselle. En ole edes täysin varma ET:n omasta sukupuolesta (saatika AP:n), vaikka sitä kai pidetäänkin miesoletettuna(?)
Päihdeongelmaista ja mustasukkaista. Tosikkoa ja mustasukkaista. Passiivista ja sotkuista.
Vierailija kirjoitti:
Ja oma vastaus:peliriippuvaista(rahapeliriippuvuus)never again.
Mitä on tutuilta kuullut, niin viinastakin pääsee helpommin eroon kuin laittomista päihteistä ja peliriippuvuudesta. Pitää jättää heti, kun käy ilmi. Ovat taitavia salaamaan, koska tietävät tämän itse.
Vierailija kirjoitti:
Työnarkomaania. Parempi olla yksin kuin yksin parisuhteessa.
Lisään tähän vielä, että ei ollut mitään tarvetta työnarkomaniaan. Tuloni ovat erittäin hyvät, mutta valitettavasti eksän työ meni avioliiton edelle. Taloudellisesti sitä ei tarvinnut tehdä.
Alkoholistia.
Joka viikonloppu perjantaina jo alkaa ja vaikka ei itseään sammumispisteeseen juokkaan niin lähde tai tee tuommoisen pöhnäisen kanssa sit jotain.
Joka viikonloppu. Ihan jokainen = alkoholisti.
Vierailija kirjoitti:
Tunnekylmää, mököttävää, sohvalla makaavaa lahnaa, joka ei edes katso päin. Tai mustasukkaisuuden riivaamaa, huonolla itsetunnolla varustettua perässä hiihtäjää. Tai narsistia, joka on supliikkimies ja kaikkien kaveri, mutta neljän seinän sisällä kumppaniaan mitätöivä täysi hirviö, joka uhkaa tappaa.
Kaikista näistä on kokemusta. Onneksi minulla on nyt järkevä, aloitteellinen ja tavallinen, hyvä mies.
Miten se voikin olla mahdollista, että nämä toista ihmistä kohtaan väkivaltaiset "helmet" ovat niitä joilla on mielestään oikeus vieläpä mitätöidä muita. Hyi että.
Sellaista joka dominoi ja syyllistää.
Sellaista, jonka koulutustaso on huomattavasti alempi kuin omani. Ainaista säätämistä esim. matkoilla, kun kielitaitoa ei toisella ole. Monta muutakin selitettävää aina ja kiukuttelua päälle. Vaikka se olisikin omaa riittämättömyyden tunnetta, raskasta vastapuolelle. Lämmin, ihana, sympaattinen luonne jää varjoon, jos ei olla samalla osaamistasolla. Toinen dominoi tahtomattaan ja ei siitä suhteessa hyvää koidu.
Täällä on jo monta tullutkin, eli ainakin liika alkoholilla läträäminen, peliriippuvuus, huono itsetunto ja siitä seurannut marttyyrius (erittäin rasittava piirre) sekä mies joka on ikinä pettänyt kumppaniaan (en pysty luottamaan) ovat kieltolistalla.
Lisäksi olen myös sellainen, joka sitoutuessaan tekee sen liiankin vahvasti ja jää väkisin korjaamaan vaikka mitä ongelmia, vaikka siinä hakkaisi vain päätään seinään. Ihan liikaa stressiä, mieluummin olen yksin.
En ota minkäänlaista! Vedän puoleeni vain munattomia reppanoita siis niitä "kilttejä miehiä", joista paljastuu ajan myötä ikäviä piirteitä. Parempi siis olla yksin, jolloin saan keskitettyä voimavarani itseeni ja lapsiini eikä niitä syö joku "mies".
Vaikka miesmakuni onkin surkea en ottaisi enää laiskaa, tyhmää, köyhää tai ylitunteellista miestä. Päihteiden käyttäjät ja eläinten vihaajat ovat olleet aina turn off. Paras on yrittäjä, ahkera, tulee toimeen omillaan ja hänellä on puuhastelua niin paljon ettei jouda tai viitsi naputtaa ostoksistani, kampaamokäynneistäni eikä varsinkaan epäsäännöllisistä työajoistani.
Tosikkoa. Tunneälyltään köyhää. Yksinäistä. Puhumatonta. Epähygieenistä. Pihiä kirstunvartijaa. Sellaista, joka ei osaa pyytää anteeksi.
Voi olla vaikka kuinka komea ja urallaan menestynyt, mutta ei sitä silti pidemmän päälle jaksa, ettei ole yhteisiä naurun- ja ilonaiheita arjessa.