Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Karu todellisuus parisuhteessani

katkeamassa
17.03.2018 |

Ensin oli etäsuhde pitkään.
Molemmilla ikää +40:tä ja eletyt elämät avioeroineen takana.

Elämäntilanteet muuten erilaiset, toisella jo aikuiset lapset ja toisen lapset vielä koululaisia.
Töiden ja asuntotilanteiden, lisäopiskelujen yms takia etäsuhde oli molempien valinta ja tilannetta päivitettiin jatkuvasti.
Muuten elämä oli päivittäistä yhteydenpitoa, osittain rutiinisti töiden ja arjen sujumisen takia, kun erilaiset rytmit.
Kuitenkin molemmilla tuntui olevan suuri halu rakentaa hyvää parisuhdetta.

Parin viikon välein nähtiin ja todellakin vuosia yhdessä puhallettiin ja tsempattiin toisiamme.
Selkeä takaraja oli odottamassa ja sitten yllättäen lävähti koko kakku käsiin.

Syksyn sateiden keskellä , yhteisen viikonlopun viettoa. Yöllä miehen puhelin tärisee äänettömällä mutta ruudulla näkyy naisen nimi. Mies ei herää.
Heti perään muutama tekstiviesti, jotka näkyvät puhelimen näytöllä hetken,( alkuosa viestistä) kunnes puhelimeen asetettu ”viive” katkaisee näytön valaistuksen.
Viestien sävystä ei voi erehtyä.

Minä, naispuolinen istun vuoteella kuin sähköiskun saaneena.
Mitään tällaista en osannut kuvitella saatikka ollut vaistonnut. Päinvastoin.
Herätän miehen.
Yön piinaavat tunnit, mies näyttää aamuyön aikana puhelimensa sisällön ja sähköpostinsa.
Kaksoiselämä.
Vajaa pari vuotta kestänyt.

Hän pyörittänyt deittipalstoilla naisia, etsinyt avioliitosta seksiseuraan. Ikähaitari laaja hauissa. Käynyt treffeillä.
Harrastukseen liittyen etsinyt seuraa aktiivisesti ja löytynytkin.
Järjestelmällisesti vajaan parin vuoden ajan ”harhauttanut” menemisistä, olemisesta, viestein valehdellut lähes päivittäin ja ollut se aktiivinen osapuoli yhteydenotoissa naisiin.
Oli parturia, optikkoa, ketä ja mitä tahansa.
Jututin muutamaa naista ja kertoivat, että ihan sinkkuna esiintyi. Naisille täysi yllätys ko miehen kuviot. Hyvin yllättyneitä kohteliaan ja hieman ujohkon miehen kaksoiselämästä.

Asiaa puitu kuukausitolkulla. Kävin terapiassa.
Keskusteltu. Itketty. Mietitty.
Omissa käsissä kasa tuhkaa.
Anteeksi voin antaa jotenkin työstettyäni ja päätettyäni kertakaikkiaan ettei syy voi olla täysin minussa. Syiden täytyy olla ihmisessä syvällä että voi tehdä näin kun puhe on kuitenkin ollut avioitumisesta, asunnon ostosta yhdessä, oltu vuosia yhdessä ja mikään osa-alue ei ole klenkannut.
Seksi jos mietityttää lukijaa, niin siihenkin voi todeta, että mitä ihanuutta. Molemmille.
Se ei ole ollut syy. Tämän voin käsittää kyllä koska seksi on ollut päivittäin läsnä etäisyydestä huolimatta.
Videot, puhelut, hellittelyt, Skype, kohdatessa niin tajunnan räjäyttävää seksiä molemmille. Todellakin jälkikäteen keskusteltuna, seksi ei ollut syy miehen touhuihin.
Tietysti eri asia tarve eri kumppaneihin, seikkailuun, jännitykseen jne.
Addikti?

Kertokaa hyvät ihmiset, onko kukaan selviytynyt järjissään moisesta mankelista?
Olen kuin Pendolinossa, ilman merkintää lipussa mikä on määränpää.
Puristan lippua ja haluan selvitä mutta mikä on hinta.

Olemme päivittäin tekemisissä.
Omisi mahdollisuus kuroa etäsuhde fyysisesti kiinni ja muuttaa vaikka likemmäs , mutta kaikki mitä oli on raunioina.
Nyt on niitä potkittu yli kuusi kuukautta ja tuska ei juuri laannu.
Hän on pohjalla herättyään todellisuuteen mutta myös tietenkin sen asian edessä, että menettääkö minut.
Omien sanojensa mukaan ei ole kokenut
tällaista rakkautta koskaan ( ent liitto oli kumppanuusliitto mikä pitää paikkansa miehen ex:n minulle kertomana).

Mikä saa ihmisen (tässä tapauksessa miehen)
seikkailun yms johdosta toimimaan näin.
Hajottamaan vuosien rakkauden ja intohimon, kunnioituksen ja ystävyyden.

Antakaa toivoa? Onko sitä edes?

Kommentit (34)

Vierailija
21/34 |
17.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Taidan itse olla samanlainen mies. Olen pettänyt kaikissa suhteissa. Olen käynyt terapiassakin. Nyt on hieno suhde naisen kanssa joka rakastaa minua. Seksi on hienoa. Silti vaan olen muita naisia hakemassa. Pitää tunnustaa tosiasiat ja elää sen mukaan. Parempi että en lupaa kenellekään mitään niin en tuota surua tai pettymyksiä.

Parisuhde ei sovi kaikille. Oletko miettinyt sinkkuuta tai vapaata suhdetta jossa kerrot alunalkaen että haluat olla muidenkin kanssa ? Näin välttyisit satuttamasta muita ihmisiä.

Vierailija
22/34 |
17.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies jäi jo kiinni. Miksi sinä haluaisit pysyä suhteessa, jossa hän petti - ja hyvin todennäköisesti pettää - sinaua?

Maailmassa on parempia miehiä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/34 |
17.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

JUOKSE..JUOKSE

Vierailija
24/34 |
17.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Satunnainen hairahdus tai voimakkaaseen ihastukseen lankeaminen voisivat jäädä siihen kertaan ja olla anteeksi annettavista. Sen sijaan tuollainen pakonomainen toiminta on yleensä osa luonnetta tai jonkinlainen voimakas riippuvuus, joka ei niin vain häviä. Varmaan on jatkunut enemmän kuin kaksi vuotta ja luultavasti myös aiemmissa suhteissa. Ja tulee jatkumaan. Ehkä siksi hän päätyi etäsuhteeseen, jossa voi huseerata mielin määrin.

Vierailija
25/34 |
17.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Taidan itse olla samanlainen mies. Olen pettänyt kaikissa suhteissa. Olen käynyt terapiassakin. Nyt on hieno suhde naisen kanssa joka rakastaa minua. Seksi on hienoa. Silti vaan olen muita naisia hakemassa. Pitää tunnustaa tosiasiat ja elää sen mukaan. Parempi että en lupaa kenellekään mitään niin en tuota surua tai pettymyksiä.

Osaatko yhtään ymmärtää itseäsi, miksi teet noin? Sinähän käytännössä sabotoit sitä hienoa suhdetta joka sulla on ja ohjaat itseäsi päin epämiellyttävää ja surullista eroa.

Vierailija
26/34 |
17.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähde ja äkkiä. Lopeta suhde ja anna miehen jatkaa pelejään.

Ei tollainen lopu. Puhun kokemuksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/34 |
17.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En pystynyt lukemaan tuon kirjoitustyylisi takia. Mitä kummaa tuo draamanhakuisuus tekstissäsi on? Ymmärtäisin jos olisit elämäntuskaa kärsivä 14-vuotias yrittämässä runoilla, mutta voi hyvänen aika.

Minä tykkäsin ap:n kirjoitustyylistä. Ei ollut runoilua vaan suoraan sydämestä kirjoitettu.

Ja ap:lle... kuten moni muukin on jo sanonut, tuo ei ollut hetken hairahdus tai yksittäinen virhe. Tuo oli järjestelmällistä, häikäilemätöntä ja pitkäaikaista petosta sinua kohtaan. Hienoa jos voit antaa anteeksi, siis hienoa ihan sinun itsesi kannalta, mutta anteeksianto ei ole sama kuin että unohtaisit ja antaisit tuon jatkua. Jatkumaanhan se tulee jos jäät, ja tiedät sen varmaan sisimmässäsi itsekin. Ansaitset parempaa. <3 

Vierailija
28/34 |
17.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ap.

En ole erityinen , joku sitä mietti.

En draamaile. Päinvastoin.

Omaan kyllä hieman erikoisen kirjoitustyylin, mutta johtunee äidinkielestään.

Pahoittelut jos ei niin sujuvaa.

En riipu miehessä. En sellaiseen kykene.

Olen koettanut kohdata ihmisen ihmisenä.

Halu olisi ollut ymmärtää oikeasti tekojen takana olevaa ihmisen mieltä ja ajatusmaailmaa.

Itseäni auttoi heti terapiaan meno ja sen myötä kriisi vaiheiden läpikäyminen, mutta myös ammattilaisen kanssa asioiden käsittely.

Hyvin arvailtu joka kyseli, menikö mies terapiaan, no ei tietenkään.

Sen minäkin heti alkuunsa käsitin ettei sitä koe tarvitsevansa.

Arvot ja moraali. Ne eriytyivät saman tien vaikka vuosia oli kuvitellut että ne ovat melko yhteneväiset.

En itke tässä niinkään omaa oloani vaan sitä elämän merkillisyyttä, joka saa tekemään julmia lähimmille.

Mitä tarvetta on etsiytyä parisuhteeseen, jos sellainen elämäntyyli ei kuitenkaan ole liki omaa tyyliä.

Mitä kirjoitusten pituuteen tulee, terveisiä vain , että kannattaa lukea lyhyempää ajatustenvaihtoa . ;)

Kevyempääkin aihetta av:ltä löytyy.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/34 |
17.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No eipä tietenkään mennyt terapiaan mies. Eihän hänessä ole mitään vikaa eikä hänen tarvitse ottaa mitään vastuuta mistään, ainakaan omasta mielestään. Usko nyt, tuollainen mies ei tosissaan edes yritä muuttua, eikä ole sinun arvoisesi. 

Löydät aivan varmasti paremman. Ymmärrän tuskasi täysin. Maailma on täynnä särkyneitä sydämiä, et ole yksin. 

Vierailija
30/34 |
17.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun yksi exä oli samanlainen. Vuosien vedätys ja hirveät valheet, juonet, yms. Kun sain selville, olin niin shokissa että olin itkin kiputilassa päiväkausia. Mies oli ihmeissään. Silloin todella tajusin, että tyyppi oli vetänyt niin roolia mun kanssa, etten todellakaan tuntenut häntä ihmisenä ollenkaan. Ihan vieras tyyppi.

Rupesin puuhaamaan eroa. Yritti edelleen saada mut palaamaan yhteen kaikenlaisia uusilla vedätyksillä, hymyili ja puhui maireasti, mutta olin jo nähnyt naamion taa.

Nyt vuosien jälkeenkin on vaikea puhua hänestä, koska en tiedä kuka hän oli, enkä voi olla varma yhdestäkään asiasta minkä hän sanoi, ja jokaisen yhteisen aikamme muiston taustalla voikin olla jotain muuta. Oliko yksikään sana, tunne tai teko häneltä vilpitön ja aito vai ei? En tiedä. Se ihminen oli lopulta tyhjää täynnä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/34 |
17.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sydämestäni kirjoitin , en kylvääkseni epäluuloa parisuhteisiin tai turhaa draamaa.

Tänä oli lyhyt tarina siitä, että näinkin voi käydä.

Mies selittää, ettei tiedä itsekkään. ;)

Vähitellen löytynyt ajatuksia;

mm. kaipasi itsetunnon kohotusta, eli nuoruutta uudelleen, naisten huomio tuntui hyvältä, oli jännittävää saada viestejä ja puheluja, eroottista värinää ja säpinää tuntemattoman kanssa jne.

Ei osaa vastata siihen, mitä olisi tapahtunut jos olisi todellakin rakastunut tms toiseen naiseen.

Olen todella huutanut, raivonnut, itkenyt, keskustellut, mykkäkouluillut, laittanut suhteen täysin tauolle ja viimeisimpänä olen tullut päätökseen että tämä oli tässä.

Se ottaa helvetin kipeää, mutta en voi itseäni kohdella huonosti kaikkien vuosien ja ponnistelujen jälkeen.

Myönnän et turhauttaa olla kaiken keskellä jälleen nolla tilanteessa.

Miehen erosta oli kulunut tavatessamme jo pari vuotta. Oli ollut täysin sinkkuna.

Ap

Vierailija
32/34 |
18.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, minulla oli hyvin samankaltainen tilanne, paitsi pettäjä oli aviomies ja lasten isä. Minun oli vaikea uskoa asioita kun ne pala palalta selvisivät. Tuntui todella vaikealta rikkoa koko senhetkinen elämä ja alkaa elää yksin, mutta kyllä se taisi olla ainoa järkevä tie.

Onneksi asia selvisi sinulle nyt kun et vielä ollut tehnyt isoja taloudellisia sitoumuksia. Edes vähän helpompi on lähteä.

Voimia. Äkkiä se elämä kuitenkin sitten järjestyy taas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/34 |
04.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanha ketju, mutta nostan, koska törmäsin itse siihen, että tuollaisia miehiä on äärettömän paljon. Itse asiassa tuntuu melkein, että mies kuin mies tekee tuota, jos osaa ja onnistuu! Eivät ehkä kaikki, mutta liian moni.

Vähemmän tuota tapahtuisi, jos naiset jättäisivät pettäjämiehen heti. Mutta kun halutaan uskoa ja yrittää loputtomiin, niin annetaan samalla miehelle myös tilaisuus pettää loputtomiin.

Olisi kiinnostava tietää, miten aloittajalle lopulta kävi? Ymmärsikö lopulta erota.

Vierailija
34/34 |
04.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP, sitä miestä johon rakastuin ja jota rakastat, ei ole olemassa. Et voi jatkaa suhdetta miehen kanssa, jota ei ole. Tyyppi on pohjaan myöten pettänyt ja loukannut sinua, ei ole mitään mieltä yrittää jatkaa,. Edellytyksiä ei vaan ole. Tuo ei ollut mikään hairshdus, jonka voisi antaa anteeksi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi kuusi