Mistä tunnistat suomalaiset ulkomailla?

Kalpea iho, lihava vaimo jolla kanapersetukka tai lyhyt harva hiuskasa. Mauttomat tatuoinnit ja liian voimakas hiusten värjäys. Eleettömyys, mulkoilu, kyyläily, neuvottomuus. Naiset rumia ja miehet lihavia / sikafarmareita. Elleivät sitten ole enemmän ruotsalaista geeniperimää. Itäsuomalaisilla lättänokka ja korppileuka. Sellaisia rumia, tyylittömiä kaikkitietäviä noita-akkoja. Onneksi en itse näytä lainkaan suomalaiselta. Hyi yök. Onneksi ei enää suomalaista vaimoa. Ovat sellaisia hemmoiteltuja pullatorsoja jotka tarvitsevat apúa ihan kaikessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä. Suomalaiset,kulkevat perhekunnittain ja heillä on reput selässä. Meitä on luultu ulkomailla venäläisiksi, puolalaisiksi (en ole näistä imarreltu), espanjalaisiksi (olemme vaaleita ja punakoita), ruotsalaisiksi ja tanskalaisiksi, mutta usein myös arvattu suomalaisiksi. Ilmeisesti turistirysissä asiakaspalvelijoiden silmä ja korva harjaantuvat. Seurasimme kerran erästä sisäänheittäjänä ja hän 90% tapauksista arvasi asiakkaan lähtömaan heittämällä hänelle jonkin fraasin tämän omalla kielellä, meille ” lihaville junttimongoleille” suomeksi. Kauempana maailmalla on arveltu yleensä eurooppalaisiksi ja amerikkalaisiksi, mutta niinhän meistäkin näyttävät kaukoitäläiset samalta.

Mene käymään Puolassa tai Pietarissa ja jäät suu auki ugri apina. Helsingissä kaikki hieno on venäläisten rakentamaa, koska teillä ei ole mitään makua ja kulttuuria mihinkään. Osaatte rakentaa puukirkkoja ja latoja.

Osataanhan, täällä osataan tehdä hienoja homekouluja. Meikäläiset arkkitehdit käy hakemassa ulkomailta kulttuurin tunnuksia, kuvaa ne ja piirtelee sitten kopioita. Onhan se hyvä, kun ollaan liitytty eurooppaan, niin ilmastokin on tietty oikeaa kulttuurista tasoa. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on koko olemus, jonka bongaa heti. Itse en näytä suomalaiselta vaan yleensä luullaan ranskalaiseksi. Puhun vielä mieheni kanssa englantia, joten ei ole vielä kertaakaan tunnistettu suomalaiseksi, päinvastoin on hämmästelty, että näinkö on. Yleensä aina sanon ai täälläkö on muitakin suomalalaisia, koska joskus on ollut kiusallista kuunnella juttuja, kun luullaan ettei kukaan muu ymmärrä. 

Suomessa käydessäni mulle yleensä puhutaan ensin englantia erityisesti ravintoloissa ja hotelleissa vaikka olen yksin liikkeellä.

Jos sinulle Suomessa puhutaan ensin englantia, näytät varmaan eksyneeltä turistilta, eikä sillä kannattaisi ylpeillä.

Minusta suomalaisten olemuksessa on usein sellaista tiettyä viattomuutta ja suojattomuutta, josta meidät erottaa 😀 Tullaan pienestä ja turvallisesta maasta eikä ole sellaista kovaksikeitettyä asennetta kuin "suuremmassa maailmassa", vaan katsellaan ympärille vähän varovaisesti. Taidan itsekin olla tuollainen.

leijonapaidasta

Naiset tunnistaa seksipositiivisuudesta, joka ilmenee vain ulkomailla. Kotimaassa naiset ovat pääosin seksinegatiivisia.

Aiemmin tunnistin monesti siitä, että suomalaisilla naisilla oli punaiset tai mustat hiukset. Ihan punakkaihoisillakin naisilla oli heille sopimattomat, punaiset, usein lyhyet hiukset. Nykyisin "maalaiset" suomalaiset tunnistaa usein rajuista hiusväreistä (tyyliin huutokauppakeisarin Heli) ja mustista vaatteista. Suomalaisilla on myös usein runsaasti tatuointeja. Suomalaislapsilla taas on usein värikäskuvioisia trikoovaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Höpsispöpsis. Ei suomalaisuutta voi todeta ulkonäöstä. Ihonväriltään millainen tahansa voi olla suomalainen.

Etnisen suomalaisen tunnistaa kyllä ulkonäöstä ja valitettavasti käytöksestäkin. Iho on ohut ja vaalea, erittäin ohuet ja vaaleat hiukset, lihavuus, pyöreät  kasvot, leveä ruumiinrakenne ja lyhyet jalat.

Käytökseen taas kuuluu muiden ihmisten tuijottaminen, kovaääninen puhe, miehillä erityisesti kovaäänisesti nauraminen, valittaminen tms. ronski tai negatiivissävytteinen puhe. Lapset taas käyttäytyvät vapaasti juosten, kiljuen ja toisiaan jahdaten. 

Monissa länsimaissa aikuistuessaan ihmiset yleensä rauhoittuvat, käytökseen tulee arvokkuutta ja asioita halutaan ratkoa sulassa sovussa hillitysti. Suomalaiset käyttäytyvät usein kuin brittiläinen alaluokka maustettuna kiinalaiseen itsekkyyteen.

Terveisin paljon matkustanut ja suomalaisia lentokentillä nähnyt.

Gran Canarialla suomalaiset tunnistaa siitä, että ollaan aina kauppakeskuksissa avaamisaikaan. Oikeasti: jos kauppakeskus aukeaa klo 9, suomalaiset on siellä jo odottamassa ennen sitä. Ei siellä juuri muita näe. Minulle sanoi myyjä kaupassa noin klo 10: "Terve, terve!" Kysyin, miten hän tietää minut suomalaiseksi. Hän sanoi hymyillen, että suomalaiset tulevat aina aamulla, muut vasta illalla. Ja tottahan se oli. Kiinnitin huomiota asiaan, kauppakeskuksessa kierteli vain suomalaisia ja jokunen ruotsalaispariskunta. Kauppakeskuksen kahviloissakaan ei istunut muita kuin suomalaiseläkeläisiä siihen aikaan!

Vierailija kirjoitti:

Todella moni on maininnut tuijottelun. Teen sitä varmaan itsekin. Osaako joku sanoa mistä se johtuu?

Epävarmuudesta. Mietitään mitähän tuo minusta ajattelee, tolla on tyylikkäät vaatteet, oisinpa minäkin hänenlaisensa, onpa tuo hyvännäköinen, oisinpa minäkin, osaapa tuo hyvin englantia, kunpa olisin yhtä sosiaalinen ja eläväinen, onpas epäsuhtainen pariskunta, onpa hyvännäköinen mies/nainen, oispa munkin kumppani tuollainen.

Tässä pähkinänkuoressa suomalaisen turistin sielunelämä.

Mut varmaan tunnistaa ulkomailla siitä, että olen se, jolla on lakanan värinen naama. Olen erityisen kalvakka jopa suomalaiseksi, mies tunnistaa minut kuulemma ekana kasvojen värityksestä tullessaan mua Hgissä junalle vastaan :) Lapsistamme toinen on yhtä kalpea, toinen tavallisen suomalaisen kalpea. Siniset, hailakat silmät on myös meillä kaikilla. Ja vaaleat tai vaaleanruskeat hiukset. Ja minulla on jopa Marimekon olkalaukku, ja joo, olen pitkä ja roteva, mikä tosin ei tarkoita lihavaa, vaan vahvarakenteista. Emme myöskään ole yhtä ulospäinsuuntautuneita kuin esim. keskivertoitalialaiset tai -ranskalaiset, siinä yksi tunnistuskeino lisää.

En todellakaan pyri reissussa ollessani peittelemään näitä suomalaisuuden merkkejä. Päinvastoin, tykkään ulkomailla pukeutua suomalaisiin merkkeihin ja minusta on pelkästään mukavaa, jos joku tunnistaa minut suomalaiseksi korun, laukun tai olemuksen perusteella. Suurin osa ketjun kommenteista on negatiivisia ja häpeileviä. Ei suomalaisuudessa ole mitään häpeiltävää! Jos osallistun johonkin kongressiin Etelä-Euroopassa, niin suurin osa porukasta on lyhyitä ja tummia. Minusta on mukavaa erottua joukosta niiden muutamien brittien, pohjoismaalaisten ja saksalaisten kanssa pituudella ja vaaleudella. Ja jos ranskalaiset naiset pitävätkin piikkikorkkareita koko sen 12-tuntisen kongressipäivän, se on heidän valintansa. Minä laitan tennarit jalkaan ja voin keskittyä luentojen kuuntelemiseen, kun ei tarvitse tuskailla, miten pystyn kävelemään seuraavaan luentohalliin.

Minä tunnistan suomalaiset suomen kielestä, en siitä että puhuvat liian kovaa. Oletteko koskaan törmänneet italialaisturisteihin, heistä vasta mekkala lähtee. Itse käytän lämpimissä maissa aina sandaaleita, ei tulisi mieleenkään hauduttaa varpaita joissain loafereissa tai avokkaissa jos on 30-40 astetta lämmintä. Mutta mulla onkin nätit sandaalit joissa blingblingiä ja matalat korot. Punaiset varpaankynnet ja ruskettunut iho.

Tunnistan aina suomalaiset lapset, koska ne on ainoita, jotka on niin huonosti kasvatettuja, että istuvat jopa vieressä ja tuijottavat pitkiä aikoja muita ihmisiä suu auki todella epäkohteliaasti. Kontrasti muun maalaisiin lapsiin on ihan järkyttävä. Omassa lapsuudessani oli täysin normaalia kieltää lapsia tuijottamasta vieraita ihmisiä, koska se on epäkohteliasta.

Minusta suomalaiset pukeutuu ihan kivasti väreihin ja kuoseihin, vaikka aina valitetaan että suomalaiset mustissa. Suomalaiset kuosit on persoonallisia ja voitais olla niistä ylpeitä. Kauhistelen aina italiassa iänikuista beigea ja ruskeaa, kuinka rumaa. Viimeksi olen käynyt saksassa ja englannissa ja siellä vaatteet ihmisillä oli tylsää vanhan aikaista kuten tummaa sinistä ja vihreää, rumia synkkiä värejä, tyyliistä tulee mieleen esim. vanha kasarisarja näkemiin vaan muru.

FarkMerkErk kirjoitti:

Lippalakki on aika helppo. Idiootin tunnistaa lippalakista.

Joo, onhan se  idioottimaista suojata päänsä auringonpaisteelta.

Vierailija kirjoitti:

- pyyleviä

- tyylittömiä

- huonoryhtisiä

- vaaleita

- punakoita

- lapset lihavia

- kovaäänisiä

- vähän juntteja

Oli puhe suomalaisista, eikä brittituristeista.

Näitä on ”hauska” lukea. Asun itse yhdessä maailman isoimmista metropoleista. Kun täällä on elämää katsonut myös omien lapsienkin kautta niin mun mielestä suomalsisilla on yksi iso ongelma ja se on itsetunnon puute ja ylpeys omista juurista. Rohkeesti vaan maailmalla just sellaisena kuin on ja se on musta siistiä!

Suomalaiset yleensä kyttäävät nurkassa muita suomalaisia ja jupisevat itsekseen kuinka hävettää.

Nämä suomalaisten haukkujat täällä ovat itsekin suomalaisia, tajuavatkohan he tämän?  Jos mikä, niin oman maan ja sen kansalaisten mollaaminen ja vertaaminen muihin on rumaa. 

Sitä paitsi nämä kirjoittajat kuvittelevat selvästikin olevansa itse jotenkin parempia.  Ylimielisyyttä ilmenee monessakin vastauksessa. 

Jos meillä väitetään olevankin huono itsetunto, niin tälläkö sitä ylläpidetään?  Että verrataan meitä muihin ja oletetaan automaattisesti muiden maiden ihmisten olevan kauniimpia, paremmin käyttäytyvämpiä ja kaikin tavoin hienompia.  Totuushan on aivan toinen. 

Suomalaisella ihmisellä on aivan sama oikeus olla omanlaisensa, kuin muillakin. 

Kaikki, jotka mukamas tunnistavat suomalaisen "niin" helposti, pitävät näitä tunnusmerkkejään negatiivisina.  Suomalaisten hyviä ominaisuuksia ei lainkaan huomata.  Eikä sitä, että olemme ihan samanlaisia ihmisiä, kuin kaikki muutkin ja ulkomailla käyttäydymme aivan kuten kaikki muutkin maailman ihmiset ulkomailla ollessaan.  Meillä on kulttuurisia eroja, mutta muuten olemme kaikki samaa ihmiskuntaa.  Meissä on "kauniita ja rohkeita," kuten rumia ja arastelevia,  hönttejä ja erittäin älykkäitä ihan siinä suhteessa kuin muissakin maissa.

Suurin osa näistäkin kirjoittajista näyttää olevan niitä ihan tavallisia etelänmatkaajia, jotka siis ilmeisesti tarkkailevat ja tuijottavat omia maanmiehiään siellä lomakohteissaan (yksi haukkui suomalaisia, miten he käyttäytyvät siellä halpismatkoillaan, mutta siellähän hän itsekin halpiskohteessaan niitä suomalaisia tarkkaili), mikä on aivan omanlaistansa lomailua.  Siellä on tarkoituskin viettää aurinkolomaa ja usein lasten kanssa, jotka siitä nimenomaan nauttivat.  Se on aivan eri asia, kuin olla työmatkalla tai vierailulla tai jopa asua siellä kotimaan ulkopuolella.  Ja lomamatkoja on muunlaisiakin kuin pelkkiä aurinkomatkoja ja rantalomia.  Mistä erotatte suomalaisen, kun hän on alpeilla laskettelemassa?  Tai mistä tiedätte, että tuo urheilijaporukka, joka juuri pyöräili vastaanne jossakin etelä-Euroopassa, oli suomalaisia?  Ette mistään.  

Hih, minulle sattui takavuosina Suomessa käydessäni hassu juttu. Olin kaupan tiskiä tutkimassa, kun takaani kuuluin kaino ääni: Anteeksi, puhutteko suomea? Käännyin ja totesin toisen suomalaisnaisen katselevan minua tarkasti. Toki olin pukeutunut silloisen asuinmaani naistenmuodin mukaisesti eli hiukset nutturalla, pitka takki, jonka alla hame, korkokengat ja suht paljon koruja.

Olen ollut poissa Suomesta liki 15 vuotta. Minua luullaan useimmiten saksalaiseksi, hollantilaiseksi tai venäläiseksi. Luultavasti en ole prototyyppinen suominainen.