Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pari-kolmekymppiset yhä heikommin kielitaitoisia
16.03.2018 |
Tuossa joku levitti väärää tietoa, jonka mukaan viisikymppisistä muka iso osa ei osaa kieliä. Väärin, pelkän kansakoulun käyneet ovat jo 56-vuotiaita, ja hekin ovat lukeneet vähintäänkin yhtä vierasta kieltä.
Sen sijaan pitäisi olla huolissaan nykynuorista ja nuorista aikuisista. Kielten opiskelu nimittäin vähenee koko ajan.
Jaa ette usko vai? No, tässä tilastojuttu vajaan vuoden takaa:
"Valinnaisten vieraiden kielten opiskelu peruskoulussa on vähentynyt rajusti 2000-luvulla. Vain viidennes peruskoululaisista lukee kolmea tai useampaa kieltä.
Kun vuonna 2000 yli kolmannes koululaisista aloitti alakoulussa valinnaisen pitkän kielen opiskelun, reilut kymmenen vuotta myöhemmin vain joka neljäs oppilas opiskeli tätä neljännellä tai viidennellä luokalla alkavaa niin sanottua A2-kieltä. Vielä enemmän on romahtanut yläkoulussa alkavan valinnaisen B2-kielen opiskelu. Aiemmin sitä opiskeli joka viides oppilas, nyt vain joka kymmenes."
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Meillä äidin kanssa on suunnilleen yhtä huono kielitaito. Olen himpun parempi enkussa ja äiti on parempi ruotsissa. Ikäeroa 20 v.
Urghh.. Piti laittaa, että äiti opiskeli aikuisiällä tuon kielitaitonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinpä. Olen tästä tapellut oman 18-vuotiaani kanssa. Hän osaa vain ruotsia ja englantia. Luki kyllä yläasteella kiinaa valinnaisena, mutta heikko motivaatio ja siihen jäi.
Hän on vakaasti sitä mieltä, että englanti riittää kaikkialla ja google kääntäjä hoitaa loput.
Mutta niin se nyt vaan ei ihan ole. Jos haluat hoitaa asiakassuhteita muualle kuin Länsi-Eurooppaan ja anglosaksisiin maihin, saatat hyvinkin tarvita myös muita kieliä.
Ja vaikka ihan vaan matkustellessa tai asuessa muualla pääsee rutkasti paremmin sisään kulttuuriin ja tutustuu ihmisiin, kun osaa kieltä.
T. 51-vuotias mamma, joka puhuu suomen ohella viittä vierasta kieltä
Eikö toisessa ketjussa jo käynyt ilmi, että vain hyvin harvassa kansakoulussa luettiin ylipäätään mitään kieltä? Useimmiten ei siis luettu yhtään mitään kieltä kansakoulussa.
Ja jopa 60 % jätti koulunsa siihen pelkkään kansakouluun. Myöhemmin luku oli 40 %.
Ja tämä kansakoulun käynyt ikäpolvi on siis noin 55-vuotiaista ylöspäin.
Se on se teinikupla, että kun katsoo pelkkää somea ja sielläkin pelkästään englantilaisia saitteja, niin luulee, että ei maailmassa muuta puhuta.
Kaikkialla maailmassa alle 3-kymppiset puhuvat sujuvaa englantia, miksi opiskella jotain ruotsia tai saksaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö toisessa ketjussa jo käynyt ilmi, että vain hyvin harvassa kansakoulussa luettiin ylipäätään mitään kieltä? Useimmiten ei siis luettu yhtään mitään kieltä kansakoulussa.
Ja jopa 60 % jätti koulunsa siihen pelkkään kansakouluun. Myöhemmin luku oli 40 %.Ja tämä kansakoulun käynyt ikäpolvi on siis noin 55-vuotiaista ylöspäin.
No nimenomana ei noin.
Kun pelkkään kansakouluun jätti opintonsa vain 40 prosenttia enää 1960-luvullakaan, ja ne ihmiset ovat siis jo seitsenkymppisiä.
Pelkkään kansakouluun opintonsa jättäneet ovat vähintään 56-vuotiaita, tosin peruskoulu tuli muualle Suomeen jo sitä ennen.
Ja kansakouluissa tuli kielenopetus mahdolliseksi 1964, alkuvuosina neljäsosa luki jotakin kieltä kansakoulussakin.
Minusta kai kaikilla on parantunut juuri esim. englannin kieli... Nuoret nykyään puhuu sitä lähes paremmin kuin suomea. Mitä järkeä opiskella monia kieliä jos ei ole kiinnostunut koko kielen kulttuurista jne. Englannilla pärjää nykymaailmassa tarpeeksi, jos aikoo asua länsimaissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkialla maailmassa alle 3-kymppiset puhuvat sujuvaa englantia, miksi opiskella jotain ruotsia tai saksaa?
Kannattaa käydä joskus muuallakin kuin Englannissa.
Nimittäin ei tarvitse mennä kuin vaikkapa Espanjaan, niin näkee, että eivätpä puhu. Irlantia ja Britanniaa lukuunottamatta kaikissa Euroopan maissa on koulussa luettava vähintään YHTÄ vierasta kieltä. Monin paikoin se ei kumminkaan ole englanti. Esimerkiksi Espanjan baskialueilla tai kataloniassa se on espanja, kun äidinkieli on katalaani tai baski. Tai sitten voidaan Pohjois-Espanjassa lukea ranskaa.
Pohjois-Italiassa moni lukee vieraana kielenä ranskaa tai saksaa. Sveitsissä ranskankieliset opiskelevat saksaa ja päinvastoin.
Ranskassa monet opiskelevat latinaa, koska klassista kieltä arvostetaan siellä.
Puhumattakaan sitten ihmisistä Euroopan ulkopuolella.
Mutta hei, keskity sinä vaan siihen englantiin ;-) minä vien sinunkaltaistesi duunit sitten heittämällä...
Minä olen viisikymppinen teinien äiti. Olen huomannut olevani välillä aika outo äiti, kun olen pannut lapseni opiskelemaan kieliä monipuolisesti. Järkytyin kun kuulin että esim Ratakadun Norssissa ei enää edes ranskan ja saksan ryhmiä synny!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseasiassa tuo nykynuorten englanninkielen osaaminen on myös kupla: yo-kirjoituksissa tulokset olivat vielä viime vuosituhannen puolella paljon parempia. Nuoret ovat kyllä rohkeampia ja ns. some-kieli sujuu, mutta kun sillä ei tehdä akateemista tutkimusta tai edes käydä kauppaa.
Ei kaikki tähtää semmoisiin töihin, missä tarvitsee muita vieraita kieliä kuin englantia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta kai kaikilla on parantunut juuri esim. englannin kieli... Nuoret nykyään puhuu sitä lähes paremmin kuin suomea. Mitä järkeä opiskella monia kieliä jos ei ole kiinnostunut koko kielen kulttuurista jne. Englannilla pärjää nykymaailmassa tarpeeksi, jos aikoo asua länsimaissa.
Ei sillä kyllä HYVIN pärjää Länsi-Euroopassakaan.
Ja mistä sinä nyt varmuudella tiedät, mitä työtä yrität hakea vaikkapa 10 vuoden päästä? Jos yrität vaikkapa myydä jotakin Länsi-Euroopan ei-englanninkielisiin maihin, niin et saa kyllä töitä pelkällä englanninkielentaidolla. Soitapa Ranskaan tai vaikka Saksaan firmaan ja yritä myydä jotakin pelkällä englannilla - vrt. mitä myy sellainen, joka osaa ostajan omaa kieltä.
Ja tuo on kyllä aika liikuttava käsitys, että nuoret puhuvat erinomaisesti englantia. Juu ei. Meikkitutoriaaleja ja tietokonepelejä seuraamalla oppii aika kapean sanaston, saati että osaisi kirjoittaa ja tuottaa sitä kieltä ITSE.
T. Enkun ja ranskan kielen lukion lehtori
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki tähtää semmoisiin töihin, missä tarvitsee muita vieraita kieliä kuin englantia
Juu ei tähtää. Hyvä vaan, että pysyt lestissäsi, niin me kielitaitoisemmat työllistymme parempiin duuneihin ; D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä varmaan tähtääkään, mutta tietääkö moni yläkoululainen, kun kielivalintoja pitäisi tehdä, mitä oikeasti aikoo isona?
Vaikka tuo kieltenosaajien ilkkuminen on vähän lapsellista, siinä piilee totuuden siemen. Kielien osaamisesta saattaa tulevaisuudessa tulla yksi yhteiskuntaluokkia erottava tekijä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viisikymppinen teinien äiti. Olen huomannut olevani välillä aika outo äiti, kun olen pannut lapseni opiskelemaan kieliä monipuolisesti. Järkytyin kun kuulin että esim Ratakadun Norssissa ei enää edes ranskan ja saksan ryhmiä synny!
Näinpä, aivan samoja kokemuksia. Natsiäidiksikin on välillä haukuttu, kun olen vahtinut kokeisiinlukua.
Vierailija kirjoitti:
Eipä varmaan tähtääkään, mutta tietääkö moni yläkoululainen, kun kielivalintoja pitäisi tehdä, mitä oikeasti aikoo isona?
Vaikka tuo kieltenosaajien ilkkuminen on vähän lapsellista, siinä piilee totuuden siemen. Kielien osaamisesta saattaa tulevaisuudessa tulla yksi yhteiskuntaluokkia erottava tekijä.
Ei se ole lapsellista pilkata ihmisiä, jotka halveksuvat koulutusta, sivistystä ja tietoa.
Sen sijaan en ikinä ilkkuisi ihmisille, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia tai taitoja opiskella.
Mutta "en viitsi, en piittaa, evvk" -tyypit ansaitsevat jäädäkin työpaikatta. Oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Eipä varmaan tähtääkään, mutta tietääkö moni yläkoululainen, kun kielivalintoja pitäisi tehdä, mitä oikeasti aikoo isona?
Vaikka tuo kieltenosaajien ilkkuminen on vähän lapsellista, siinä piilee totuuden siemen. Kielien osaamisesta saattaa tulevaisuudessa tulla yksi yhteiskuntaluokkia erottava tekijä.
No siis kieliä kannattaa alkaa opiskella jo paljon aikaisemmin. Ja olla itse innokas kielistä ja näyttää mitä kaikkea hyötyä niistä on.
Meillä esim on nyt ”oma harrastuspiiri” ja puhumme ruotsia keskenämme. Aiemmin treenasimme näin enkkua. Joka kesä käymme jossain ja harjoittelemme, viime kesänä oltiin Ranskassa.
Mä en viitsisi turhaan provosoida, siksi koitan olla ehkä aika paljon asiallisempikin, kuin mitö oikeasti ajattelen. Olisi aika mukavaa saada joku oikeasti valitsemaan lapselleen joku kieli tällaisen keskustelun innoittamana. Samalla puolella me ollaan:)
Alue: Aihe vapaa
Meillä äidin kanssa on suunnilleen yhtä huono kielitaito. Olen himpun parempi enkussa ja äiti on parempi ruotsissa. Ikäeroa 20 v.