Mikä tää MUSKARI oikein on? Vauvan kanssa. :D

Onpa omituista muskarivouhotusta, en olis ikinä uskonut.

Esikoisen kanssa osallistuttiin tällaiseen "vauvamuskariin", en edes muista mistä idean sain. Se oli kyllä oikeasti niin raskasta toimintaa, inhosin sydämeni pohjasta niitä sessioita. Sitkeästi käytiin se eka vuosi, mutta sitten se ei jotenkin millään sopinut meidän aikatauluun ja lopetin ihan hyvällä mielin.

Kyllähän noi on enemmän äitien kerhoja kuin niiden vauvojen. Jokseenkin vaivaannuttavaa kun akat hytkyy siellä jonkun "tuiturluttia nättejä tyttöjä tirlislittiä komiata poikia" -tahtiin ja vauvat makaa hölmistyneenä jumppamatoilla. 

Sama vauvauinnin kanssa. Kun vauva monta kertaa meinas nukahtaa sinne altaaseen (täällä ainoa mahdollisuus vauvauintiin oli sunnuntaisin klo 8.00) päätettiin lopettaa. 

Ihan on terve ja fiksu lukiolainen kasvanut, samoin sisruksista, joiden kanssa ei moiseen hölmöilyyn edes lähdetty vaan oltiin vaan rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mammat opettaa lapsilleen jo pienestä että sisällä vaan tehdään ja "aktivoidaan" aivoja kaikenlaisilla liirumlaarumeilla.

Miten joku loruttelu aktivoi yhtään mitään aisteja tai kehittää motoriikkaa?

Entisaikaan lapset olivat ulkona. Siellä ne aistit ja motoriikka kehittyy jotain sormileikkejä paremmin.

Taitaa olla tosiaan kyse enemmän mammojen mukavuudesta kun mistään muusta.

En ole itsekään enää nykyisin nähnyt lapsia kovinkaan usein ulkona. Puistot ovat tyhjillään. Satunnaisia vaunuttelijoita olen nähnyt mutta siihen se ulkoilu taitaa loppua kun muksu on sen ikäinen että voisi kiinnostua kököttämään sisällä muskarissa.

Ai että ennen laitettiin 6 kk ikäinen ulos ja siellä ne aisti kehittyivät multaa syömällä?

Varmaan olet niitä, jotka kuvittelevat hämä-hämähäkki -laulun sormileikin keksityn 2000 luvulla muskarien myötä.

Lasten aistit kehittyvät monin eri tavoin. Lapset tunnustelevat asioita myös suullaan, siksi monet esineet päätyvät sinne suuhun. Onko se nyt niin vakavaa?

Olen minä penskana leikkinyt sormileikkejäkin. Tosin aika paljon sitä kumminkin tuli leikittyä hiekkalaatikolla äidin kanssa kun sisällä oltiin koko ajan tai autolla mentiin kaikkialle. Äidillä ei ollut ajokorttia eikä ole vieläkään.

6-vuotiaana aloitin hevosharrastuksen ja se on jatkunut näihin päiviin asti.

Kuka on äitinsä kanssa hiekkalaatikolla?

Ei tainnut muskari kehittää tämän kommentoijan lukutaitoa ollenkaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun miehet eivät vöyhötä samalla tavalla vaikka lapsia olisi 20.

Miehet ovat kyllä huomattavasti äitejä rennompia ja itsekin otan asiat rennosti. Ei äitiyden tarvitse olla suorittamista ja kilpailua kaikessa.

Otatte kyllä turhankin vakavasti kaiken maailman harrastukset.

Mitä te teette kun ei ole harrastuksia?

Lapset katsovat televisiota ja pelaavat tabletilla?

Vauvat tuijottavat apaattisina sitterissä tai pinniksessä lelujaan tai kattoa?

Meillä 6kk ryömii maassa ja tutkii ympäristöään. Ja välillä menee multaa suuhun mutta vastustuskyky ainakin kehittyy ja kaivelen multaa lapsen suusta, lapset tutkivat asioita monin eri tavoin ja usein kaikki päätyy suuhun, ei ole kuoleman vakavaa, aivan normaalia toimintaa lapselle.

Miksi olette niin vakavia ja otatte kaiken niin tosissaan?

Vuorovaikutus on muutakin kuin loruja ja leikkejä. Mä ainakin höpötän lapselleni kaiken aikaa pitkin päivää. Ja musiikkia kuunnellaan youtubesta kun siltä tuntuu. Musiikkia kuunnellaan myös autossa. Ei vauvat ymmärrä mitä niille soitetaan, se nyt on yks lysti mitä.

Yks lysti mitä vauvalle soitetaan? Huutonaurua.

Ei taida vauvat erottaa Klmydian ja Mozartin eroa, oli muskarilainen tai ei

Siitä ei ollutkaan kysymys, vaan siitä, että on kaikki merkitys sillä, mitä sille lapselle soitetaan.

Vierailija kirjoitti:

Mammat opettaa lapsilleen jo pienestä että sisällä vaan tehdään ja "aktivoidaan" aivoja kaikenlaisilla liirumlaarumeilla.

Miten joku loruttelu aktivoi yhtään mitään aisteja tai kehittää motoriikkaa?

Entisaikaan lapset olivat ulkona. Siellä ne aistit ja motoriikka kehittyy jotain sormileikkejä paremmin.

Taitaa olla tosiaan kyse enemmän mammojen mukavuudesta kun mistään muusta.

En ole itsekään enää nykyisin nähnyt lapsia kovinkaan usein ulkona. Puistot ovat tyhjillään. Satunnaisia vaunuttelijoita olen nähnyt mutta siihen se ulkoilu taitaa loppua kun muksu on sen ikäinen että voisi kiinnostua kököttämään sisällä muskarissa.

Muskareita oli meillä päin jo 70-luvulla, ei se ole mikään uusi ja ihmeellinen keksintö.

Meillä aloitettiin jokunen vuosi sitten muskari, kun lapsi oli puolivuotias. Viisivuotiaana hän ei enää halunnut jatkaa, mutta siihen asti hän ehdottomasti halusi aina muskarin, vaikka muitakin harrastuksia kokeiltiin ja ehdoteltiin. Lopulta muskarin rinnalle tuli hänellä baletti.

Kun olin kotona vauvan kanssa, minusta oli tosi kiva mennä edes kerran viikossa johonkin vauvaharrastukseen. Näki muita äitejä ja vauvoja. Toinen viikottainen paikka oli perhekahvila. Muutoin kykimme kaksistaan kotosalla vain, eikä puistossakaan koskaan ollut ketään muita.

Siellä muskarissa muuten vuodesta toiseen oli puolet vanhemmista isejä. Ei se ole pelkästään äitien juttu.

Meidän lapsemme on käynyt puolivuotiaasta asti myös värikylvyssä, mitäs siihen sanotte? Voisinhan minä istuttaa lapsen kylppärin lattiallekin ja kaataa sekaan appelsiinikiisseliä ja mustikkaa ja pinaattisoppaa ja käskeä lutraamaan, mutta sekin on hauskempaa puuhaa isommassa porukassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun miehet eivät vöyhötä samalla tavalla vaikka lapsia olisi 20.

Miehet ovat kyllä huomattavasti äitejä rennompia ja itsekin otan asiat rennosti. Ei äitiyden tarvitse olla suorittamista ja kilpailua kaikessa.

Otatte kyllä turhankin vakavasti kaiken maailman harrastukset.

Mitä te teette kun ei ole harrastuksia?

Lapset katsovat televisiota ja pelaavat tabletilla?

Vauvat tuijottavat apaattisina sitterissä tai pinniksessä lelujaan tai kattoa?

Meillä 6kk ryömii maassa ja tutkii ympäristöään. Ja välillä menee multaa suuhun mutta vastustuskyky ainakin kehittyy ja kaivelen multaa lapsen suusta, lapset tutkivat asioita monin eri tavoin ja usein kaikki päätyy suuhun, ei ole kuoleman vakavaa, aivan normaalia toimintaa lapselle.

Miksi olette niin vakavia ja otatte kaiken niin tosissaan?

Vuorovaikutus on muutakin kuin loruja ja leikkejä. Mä ainakin höpötän lapselleni kaiken aikaa pitkin päivää. Ja musiikkia kuunnellaan youtubesta kun siltä tuntuu. Musiikkia kuunnellaan myös autossa. Ei vauvat ymmärrä mitä niille soitetaan, se nyt on yks lysti mitä.

Yks lysti mitä vauvalle soitetaan? Huutonaurua.

Ei taida vauvat erottaa Klmydian ja Mozartin eroa, oli muskarilainen tai ei

Siitä ei ollutkaan kysymys, vaan siitä, että on kaikki merkitys sillä, mitä sille lapselle soitetaan.

Ei ole merkitystä onko se fröbeleitä vaiko jotain muuta. *Huutonaurua*

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mammat opettaa lapsilleen jo pienestä että sisällä vaan tehdään ja "aktivoidaan" aivoja kaikenlaisilla liirumlaarumeilla.

Miten joku loruttelu aktivoi yhtään mitään aisteja tai kehittää motoriikkaa?

Entisaikaan lapset olivat ulkona. Siellä ne aistit ja motoriikka kehittyy jotain sormileikkejä paremmin.

Taitaa olla tosiaan kyse enemmän mammojen mukavuudesta kun mistään muusta.

En ole itsekään enää nykyisin nähnyt lapsia kovinkaan usein ulkona. Puistot ovat tyhjillään. Satunnaisia vaunuttelijoita olen nähnyt mutta siihen se ulkoilu taitaa loppua kun muksu on sen ikäinen että voisi kiinnostua kököttämään sisällä muskarissa.

Muskareita oli meillä päin jo 70-luvulla, ei se ole mikään uusi ja ihmeellinen keksintö.

Meillä aloitettiin jokunen vuosi sitten muskari, kun lapsi oli puolivuotias. Viisivuotiaana hän ei enää halunnut jatkaa, mutta siihen asti hän ehdottomasti halusi aina muskarin, vaikka muitakin harrastuksia kokeiltiin ja ehdoteltiin. Lopulta muskarin rinnalle tuli hänellä baletti.

Kun olin kotona vauvan kanssa, minusta oli tosi kiva mennä edes kerran viikossa johonkin vauvaharrastukseen. Näki muita äitejä ja vauvoja. Toinen viikottainen paikka oli perhekahvila. Muutoin kykimme kaksistaan kotosalla vain, eikä puistossakaan koskaan ollut ketään muita.

Siellä muskarissa muuten vuodesta toiseen oli puolet vanhemmista isejä. Ei se ole pelkästään äitien juttu.

Meidän lapsemme on käynyt puolivuotiaasta asti myös värikylvyssä, mitäs siihen sanotte? Voisinhan minä istuttaa lapsen kylppärin lattiallekin ja kaataa sekaan appelsiinikiisseliä ja mustikkaa ja pinaattisoppaa ja käskeä lutraamaan, mutta sekin on hauskempaa puuhaa isommassa porukassa.

No mutta toihan on kiva jos se teille sopi ja siellä viihdyitte. Samoin värikylpy, jos se teistä oli mukavaa ja tarjosi jotain, niin sillehän on selkeä tilaus teidän perheessä. En kyllä tiedä mikä on värikylpy, mutta ei sen väliä.

Mutta itseäni tökkii, kun täällä jotkut muskarifanaatikot selittää suu vaahdossa, että jos lapsi ei käy muskarissa - ja nimenomaan muskarissa, niin perheen täytyy olla persaukinen ja lapsistaan välittämätön ja lapsen ainoa virike on kaupan karkkipussit ja sitteri. Että koulussa tulee varmuudella ongelmia jos ei ole muskaria käyty. Ei taatusti riipu siitä raahataanko se 3 kk ikäinen vauva jonnekin muskariin kerran viikossa vai ei. 

Sun lapsi hurahti siihen muskariin. Mun lapsi hurahti luisteluun vähän alle 3-vuotiaana kun sai ekat kerran luistimet jalkaan ja harrastus jatkuu yhä, nyt 16-vuotiaana. Ei oo koskaan ollut lähelläkään muskaria, mutta sai pienenä aina "kunniamainintoja" (taitoluistelukisojen pienten sarjoissa) musiikin tulkinnasta.

En kyllä keksi mitä yksikään lapsistamme olisi menettänyt siinä, ettei ole vauvana käyneet muskaria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun miehet eivät vöyhötä samalla tavalla vaikka lapsia olisi 20.

Miehet ovat kyllä huomattavasti äitejä rennompia ja itsekin otan asiat rennosti. Ei äitiyden tarvitse olla suorittamista ja kilpailua kaikessa.

Otatte kyllä turhankin vakavasti kaiken maailman harrastukset.

Mitä te teette kun ei ole harrastuksia?

Lapset katsovat televisiota ja pelaavat tabletilla?

Vauvat tuijottavat apaattisina sitterissä tai pinniksessä lelujaan tai kattoa?

Meillä 6kk ryömii maassa ja tutkii ympäristöään. Ja välillä menee multaa suuhun mutta vastustuskyky ainakin kehittyy ja kaivelen multaa lapsen suusta, lapset tutkivat asioita monin eri tavoin ja usein kaikki päätyy suuhun, ei ole kuoleman vakavaa, aivan normaalia toimintaa lapselle.

Miksi olette niin vakavia ja otatte kaiken niin tosissaan?

Vuorovaikutus on muutakin kuin loruja ja leikkejä. Mä ainakin höpötän lapselleni kaiken aikaa pitkin päivää. Ja musiikkia kuunnellaan youtubesta kun siltä tuntuu. Musiikkia kuunnellaan myös autossa. Ei vauvat ymmärrä mitä niille soitetaan, se nyt on yks lysti mitä.

Yks lysti mitä vauvalle soitetaan? Huutonaurua.

Ei taida vauvat erottaa Klmydian ja Mozartin eroa, oli muskarilainen tai ei

Siitä ei ollutkaan kysymys, vaan siitä, että on kaikki merkitys sillä, mitä sille lapselle soitetaan.

Ei ole merkitystä onko se fröbeleitä vaiko jotain muuta. *Huutonaurua*

Ratkaiseva merkitys.

No minua ei mitkään muskarit kiinnostaneet silloin kun lapsi oli vauva. Sylittelin, taputtelin ja hössöttelin sen kanssa ihan kotona. Ja lauloin.. sitten kun oppi puhumaan ja lauloin niin tyttö sanoi aina: "äiti hiijaa!" Ja laittoi kädet korville. Että niin, eipä siitä laulamisesta mitään hyötyä ollut.

On kyllä typerin ketju ikinä.

Meillä kuunnellaan musiikkia laidasta laitaan. Jopa Finlandia on tullut lapsille tutuksi. Kuten myös mammojen pahekumat Klamydia, Portion boys, Elvis Presley, 50-luvun rokki ylipäätänsä. Monipuolisesti vähän kaikkea laulaen ja tanssien.

Se on aivan paskan lysti vauvalle mitä kuuntelee vaan se vuorovaikutus vauvan kanssa on avain sana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun miehet eivät vöyhötä samalla tavalla vaikka lapsia olisi 20.

Miehet ovat kyllä huomattavasti äitejä rennompia ja itsekin otan asiat rennosti. Ei äitiyden tarvitse olla suorittamista ja kilpailua kaikessa.

Otatte kyllä turhankin vakavasti kaiken maailman harrastukset.

Mitä te teette kun ei ole harrastuksia?

Lapset katsovat televisiota ja pelaavat tabletilla?

Vauvat tuijottavat apaattisina sitterissä tai pinniksessä lelujaan tai kattoa?

Meillä 6kk ryömii maassa ja tutkii ympäristöään. Ja välillä menee multaa suuhun mutta vastustuskyky ainakin kehittyy ja kaivelen multaa lapsen suusta, lapset tutkivat asioita monin eri tavoin ja usein kaikki päätyy suuhun, ei ole kuoleman vakavaa, aivan normaalia toimintaa lapselle.

Miksi olette niin vakavia ja otatte kaiken niin tosissaan?

Vuorovaikutus on muutakin kuin loruja ja leikkejä. Mä ainakin höpötän lapselleni kaiken aikaa pitkin päivää. Ja musiikkia kuunnellaan youtubesta kun siltä tuntuu. Musiikkia kuunnellaan myös autossa. Ei vauvat ymmärrä mitä niille soitetaan, se nyt on yks lysti mitä.

Yks lysti mitä vauvalle soitetaan? Huutonaurua.

Ei taida vauvat erottaa Klmydian ja Mozartin eroa, oli muskarilainen tai ei

Siitä ei ollutkaan kysymys, vaan siitä, että on kaikki merkitys sillä, mitä sille lapselle soitetaan.

Entä jos soitetaankin monipuolisesti kaikkea? Vai onko vain tavutettu ja taputettu titinalle-rallatus oikeanlaista vauvalle/lapselle? Meillä kotona soi lähes aina musiikki. Klassinen, r'n'b, rock, heavy, jazz, blues... ja aina lauletaan mukana, anteeksi naapurit ;)

Molemmat lapset soittavat pianoa ja ovat sitä kautta oppineet vielä uuden näkökulman musiikkiin. Mutta kun se muskari ja taputtelu on jäänyt väliin ja varmaan ovat kotona joutuneet kuuntelemaan ihan vääränlaista musiikkia, lapsiraukat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mammat opettaa lapsilleen jo pienestä että sisällä vaan tehdään ja "aktivoidaan" aivoja kaikenlaisilla liirumlaarumeilla.

Miten joku loruttelu aktivoi yhtään mitään aisteja tai kehittää motoriikkaa?

Entisaikaan lapset olivat ulkona. Siellä ne aistit ja motoriikka kehittyy jotain sormileikkejä paremmin.

Taitaa olla tosiaan kyse enemmän mammojen mukavuudesta kun mistään muusta.

En ole itsekään enää nykyisin nähnyt lapsia kovinkaan usein ulkona. Puistot ovat tyhjillään. Satunnaisia vaunuttelijoita olen nähnyt mutta siihen se ulkoilu taitaa loppua kun muksu on sen ikäinen että voisi kiinnostua kököttämään sisällä muskarissa.

Muskareita oli meillä päin jo 70-luvulla, ei se ole mikään uusi ja ihmeellinen keksintö.

Meillä aloitettiin jokunen vuosi sitten muskari, kun lapsi oli puolivuotias. Viisivuotiaana hän ei enää halunnut jatkaa, mutta siihen asti hän ehdottomasti halusi aina muskarin, vaikka muitakin harrastuksia kokeiltiin ja ehdoteltiin. Lopulta muskarin rinnalle tuli hänellä baletti.

Kun olin kotona vauvan kanssa, minusta oli tosi kiva mennä edes kerran viikossa johonkin vauvaharrastukseen. Näki muita äitejä ja vauvoja. Toinen viikottainen paikka oli perhekahvila. Muutoin kykimme kaksistaan kotosalla vain, eikä puistossakaan koskaan ollut ketään muita.

Siellä muskarissa muuten vuodesta toiseen oli puolet vanhemmista isejä. Ei se ole pelkästään äitien juttu.

Meidän lapsemme on käynyt puolivuotiaasta asti myös värikylvyssä, mitäs siihen sanotte? Voisinhan minä istuttaa lapsen kylppärin lattiallekin ja kaataa sekaan appelsiinikiisseliä ja mustikkaa ja pinaattisoppaa ja käskeä lutraamaan, mutta sekin on hauskempaa puuhaa isommassa porukassa.

No mutta toihan on kiva jos se teille sopi ja siellä viihdyitte. Samoin värikylpy, jos se teistä oli mukavaa ja tarjosi jotain, niin sillehän on selkeä tilaus teidän perheessä. En kyllä tiedä mikä on värikylpy, mutta ei sen väliä.

Mutta itseäni tökkii, kun täällä jotkut muskarifanaatikot selittää suu vaahdossa, että jos lapsi ei käy muskarissa - ja nimenomaan muskarissa, niin perheen täytyy olla persaukinen ja lapsistaan välittämätön ja lapsen ainoa virike on kaupan karkkipussit ja sitteri. Että koulussa tulee varmuudella ongelmia jos ei ole muskaria käyty. Ei taatusti riipu siitä raahataanko se 3 kk ikäinen vauva jonnekin muskariin kerran viikossa vai ei. 

Sun lapsi hurahti siihen muskariin. Mun lapsi hurahti luisteluun vähän alle 3-vuotiaana kun sai ekat kerran luistimet jalkaan ja harrastus jatkuu yhä, nyt 16-vuotiaana. Ei oo koskaan ollut lähelläkään muskaria, mutta sai pienenä aina "kunniamainintoja" (taitoluistelukisojen pienten sarjoissa) musiikin tulkinnasta.

En kyllä keksi mitä yksikään lapsistamme olisi menettänyt siinä, ettei ole vauvana käyneet muskaria.

Niin samaa mieltä. Meillä tyttö ratsastaa ja viihtyy tallilla. Poika ajaa ja huoltaa peltoautoa. Eikä tähänkään mitään muskaria tarvittu.

Ihme vaahtoaminen jostain muskarista 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun miehet eivät vöyhötä samalla tavalla vaikka lapsia olisi 20.

Miehet ovat kyllä huomattavasti äitejä rennompia ja itsekin otan asiat rennosti. Ei äitiyden tarvitse olla suorittamista ja kilpailua kaikessa.

Otatte kyllä turhankin vakavasti kaiken maailman harrastukset.

Mitä te teette kun ei ole harrastuksia?

Lapset katsovat televisiota ja pelaavat tabletilla?

Vauvat tuijottavat apaattisina sitterissä tai pinniksessä lelujaan tai kattoa?

Meillä 6kk ryömii maassa ja tutkii ympäristöään. Ja välillä menee multaa suuhun mutta vastustuskyky ainakin kehittyy ja kaivelen multaa lapsen suusta, lapset tutkivat asioita monin eri tavoin ja usein kaikki päätyy suuhun, ei ole kuoleman vakavaa, aivan normaalia toimintaa lapselle.

Miksi olette niin vakavia ja otatte kaiken niin tosissaan?

Vuorovaikutus on muutakin kuin loruja ja leikkejä. Mä ainakin höpötän lapselleni kaiken aikaa pitkin päivää. Ja musiikkia kuunnellaan youtubesta kun siltä tuntuu. Musiikkia kuunnellaan myös autossa. Ei vauvat ymmärrä mitä niille soitetaan, se nyt on yks lysti mitä.

Yks lysti mitä vauvalle soitetaan? Huutonaurua.

Ei taida vauvat erottaa Klmydian ja Mozartin eroa, oli muskarilainen tai ei

Siitä ei ollutkaan kysymys, vaan siitä, että on kaikki merkitys sillä, mitä sille lapselle soitetaan.

Entä jos soitetaankin monipuolisesti kaikkea? Vai onko vain tavutettu ja taputettu titinalle-rallatus oikeanlaista vauvalle/lapselle? Meillä kotona soi lähes aina musiikki. Klassinen, r'n'b, rock, heavy, jazz, blues... ja aina lauletaan mukana, anteeksi naapurit ;)

Molemmat lapset soittavat pianoa ja ovat sitä kautta oppineet vielä uuden näkökulman musiikkiin. Mutta kun se muskari ja taputtelu on jäänyt väliin ja varmaan ovat kotona joutuneet kuuntelemaan ihan vääränlaista musiikkia, lapsiraukat.

Voi lapsiraukat meilläkin

Tyttö oli 3 vuotias kun osasi sukkula Venukseen ulkoa. Poika 2 vuotiaan osasi Klamydian Kaunehin oot.

Olen aivan hirveä mutsi 😂

Nythän nuo ovat jo 14 & 13. Koulumenestyjiä ilman muskaria 😉

Aivan sairas keskusteluketju.....

Mitä te oikein vedätte???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun miehet eivät vöyhötä samalla tavalla vaikka lapsia olisi 20.

Miehet ovat kyllä huomattavasti äitejä rennompia ja itsekin otan asiat rennosti. Ei äitiyden tarvitse olla suorittamista ja kilpailua kaikessa.

Otatte kyllä turhankin vakavasti kaiken maailman harrastukset.

Mitä te teette kun ei ole harrastuksia?

Lapset katsovat televisiota ja pelaavat tabletilla?

Vauvat tuijottavat apaattisina sitterissä tai pinniksessä lelujaan tai kattoa?

Meillä 6kk ryömii maassa ja tutkii ympäristöään. Ja välillä menee multaa suuhun mutta vastustuskyky ainakin kehittyy ja kaivelen multaa lapsen suusta, lapset tutkivat asioita monin eri tavoin ja usein kaikki päätyy suuhun, ei ole kuoleman vakavaa, aivan normaalia toimintaa lapselle.

Miksi olette niin vakavia ja otatte kaiken niin tosissaan?

Vuorovaikutus on muutakin kuin loruja ja leikkejä. Mä ainakin höpötän lapselleni kaiken aikaa pitkin päivää. Ja musiikkia kuunnellaan youtubesta kun siltä tuntuu. Musiikkia kuunnellaan myös autossa. Ei vauvat ymmärrä mitä niille soitetaan, se nyt on yks lysti mitä.

Yks lysti mitä vauvalle soitetaan? Huutonaurua.

Ei taida vauvat erottaa Klmydian ja Mozartin eroa, oli muskarilainen tai ei

Siitä ei ollutkaan kysymys, vaan siitä, että on kaikki merkitys sillä, mitä sille lapselle soitetaan.

Entä jos soitetaankin monipuolisesti kaikkea? Vai onko vain tavutettu ja taputettu titinalle-rallatus oikeanlaista vauvalle/lapselle? Meillä kotona soi lähes aina musiikki. Klassinen, r'n'b, rock, heavy, jazz, blues... ja aina lauletaan mukana, anteeksi naapurit ;)

Molemmat lapset soittavat pianoa ja ovat sitä kautta oppineet vielä uuden näkökulman musiikkiin. Mutta kun se muskari ja taputtelu on jäänyt väliin ja varmaan ovat kotona joutuneet kuuntelemaan ihan vääränlaista musiikkia, lapsiraukat.

Mitä täällä selitetään jostain titinallesta? Lapseni on käynyt kolmea muskaria, eikä yksikään ole liittynyt millään tavalla titinalleen. Sehän on joku lastenohjelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun miehet eivät vöyhötä samalla tavalla vaikka lapsia olisi 20.

Miehet ovat kyllä huomattavasti äitejä rennompia ja itsekin otan asiat rennosti. Ei äitiyden tarvitse olla suorittamista ja kilpailua kaikessa.

Otatte kyllä turhankin vakavasti kaiken maailman harrastukset.

Mitä te teette kun ei ole harrastuksia?

Lapset katsovat televisiota ja pelaavat tabletilla?

Vauvat tuijottavat apaattisina sitterissä tai pinniksessä lelujaan tai kattoa?

Meillä 6kk ryömii maassa ja tutkii ympäristöään. Ja välillä menee multaa suuhun mutta vastustuskyky ainakin kehittyy ja kaivelen multaa lapsen suusta, lapset tutkivat asioita monin eri tavoin ja usein kaikki päätyy suuhun, ei ole kuoleman vakavaa, aivan normaalia toimintaa lapselle.

Miksi olette niin vakavia ja otatte kaiken niin tosissaan?

Vuorovaikutus on muutakin kuin loruja ja leikkejä. Mä ainakin höpötän lapselleni kaiken aikaa pitkin päivää. Ja musiikkia kuunnellaan youtubesta kun siltä tuntuu. Musiikkia kuunnellaan myös autossa. Ei vauvat ymmärrä mitä niille soitetaan, se nyt on yks lysti mitä.

Yks lysti mitä vauvalle soitetaan? Huutonaurua.

Ei taida vauvat erottaa Klmydian ja Mozartin eroa, oli muskarilainen tai ei

Siitä ei ollutkaan kysymys, vaan siitä, että on kaikki merkitys sillä, mitä sille lapselle soitetaan.

Entä jos soitetaankin monipuolisesti kaikkea? Vai onko vain tavutettu ja taputettu titinalle-rallatus oikeanlaista vauvalle/lapselle? Meillä kotona soi lähes aina musiikki. Klassinen, r'n'b, rock, heavy, jazz, blues... ja aina lauletaan mukana, anteeksi naapurit ;)

Molemmat lapset soittavat pianoa ja ovat sitä kautta oppineet vielä uuden näkökulman musiikkiin. Mutta kun se muskari ja taputtelu on jäänyt väliin ja varmaan ovat kotona joutuneet kuuntelemaan ihan vääränlaista musiikkia, lapsiraukat.

Mitä täällä selitetään jostain titinallesta? Lapseni on käynyt kolmea muskaria, eikä yksikään ole liittynyt millään tavalla titinalleen. Sehän on joku lastenohjelma.

Yksinkertaiselle yksinkertaistettuna;

Onko vain muskarissa kuultava musiikki sopivaa lapselle ja tärkeää lapsen kehitykselle, vai voiko esim. kotona monipuolisesti kuunneltu musiikki olla vähintään yhtä arvokasta?

Tyhmäksi heittäytyminen ei muuten ole söpöä tai hauskaa, se on vain tyhmää.

Miten se monipuolisuus musiikissa tulee ilmi muskarissa?

Olin tänään Ideaparkissa ja siellä oli Muumipeikko ja Pikku Myy esiintymässä ja samat rallatukset olen itse kuullut jo yli 20 vuotta sitten. Aika köyhää lasten musiikki on loppujen lopuksi edelleen näin vuonna 2018....

Lasten musiikki junnaa paikoillaan. Se ei tunnu kehittyvän ollenkaan.

Koko ketju on aivan käsittämätöntä luettavaa. Jotkut käy muskareissa ja jotkut toiset eivät käy. Miten tästäkin asiasta on saatu riita aikaiseksi?

”Minun ei-muskari-lapseni on musikaalisempi kuin sinun muskari-lapsesi, koska meillä soitetaan didgeridoota ja kuunnellaan Sami Yaffan soundtrackeristä tuttua musiikkia vauvan kanssa samalla kun tanssimme nykytanssia olkkarin lattialla”

Jep, miten se muskarissa käyvä lapsi automaattisesti kuunteleekin vain ”yksinkertaisia” lastenlauluja ja heiluttaa aivottomasti marakassia (vielä kouluikäisenäkin)?

Ihan henkilökohtainen ratkaisu, viekö vauvan muskariin vai ei. Ketään ei pakoteta, eikä ketään (täällä ainakaan) oikeastaan edes kiinnosta, mitä tekemistä sinulla ja sinun vauvallasi on arkisin ja varmasti on enemmän kuin ok olla ihan kotonakin.

Voihan muskari 😂