Ystäväni etääntyi ja peitteli raskauttaan

Tähän pitää lisätä vielä että koitin monesti ennen yhteydenpidon lakkaamista sopia tapaamisia, että tulisin hänen luokseen kahville tai kylään kuten ennen. Kysyin haluaisiko hän tulla meille tai haluaisiko hän lähteä reissuun tai johonkin tapahtumaan yhdessä. Reissasimme paljon aikaisemmin. Aina hänellä oli joku tekosyy olla lähtemättä. 

Sinuna antaisin olla. En edes onnittelisi. Törkeä tyyppi joka ei arvosta yhtään ystävyyttäsi!

Itse kolmen äitinä olen kokenut joka raskauden yhä vahvemmin yksityisasiaksi. Ekasta tiedotettiin tutuille ekan ultran jälkeen. Tokan kohdalla odotimme pidempään ennen kuin kerroimme edes isovanhemmille ja kolmannesta kerroimme sen myötä, kun ihmiset huomasivat asian. Jotenkin on tuntunut siltä, että haluan pitää tämän onnen vain itselläni... edes hetken vielä... Raskaana ollessa ajatus kulkee muutenkin eri latuja kaikkien hormonien ym. takia ja omankin raskaudenaikaisen päänsä sisään voi olla jälkikäteen hieman vaikea päästä.

En tiedä, oliko tästä nyt sulle mitään apua, mutta välttämättä siis kyse ei ole mistään henkilökohtaisesta.

Lisäisin vielä, että vaikka jotkut ovat raskausaikana kukoistavimmillaan, niin sitten on myös meitä, joille se onnesta huolimatta on todella rankkaa aikaa esim. hankalan pahoinvoinnin takia. Soita ihmeessä ystävällesi, uskon, että hän arvostaisi sitä.

Mielestäni on ihan ymmärrettävää, että parisuhde ja perhe menee ystävien edelle. Itse en ainakaan jaksaisi mitään syyllistäviä ystäviä sellaisessa elämäntilanteessa, jossa on muutakin ajateltavaa. Eli tavallaan ymmärrän kyllä tuota Ap:n ystävää.

Itse olen tosi huono pitämään yhteyttä keneenkään, ei vaan suoraan sanottuna kiinnosta ja usein ystävyyden ylläpito tuntuu vain pakolliselta rasitteelta, jota hoidetaan muodon vuoksi. Mielestäni ystävät eivät saisi olla riippakiviä. 

Vierailija kirjoitti:

Itse kolmen äitinä olen kokenut joka raskauden yhä vahvemmin yksityisasiaksi. Ekasta tiedotettiin tutuille ekan ultran jälkeen. Tokan kohdalla odotimme pidempään ennen kuin kerroimme edes isovanhemmille ja kolmannesta kerroimme sen myötä, kun ihmiset huomasivat asian. Jotenkin on tuntunut siltä, että haluan pitää tämän onnen vain itselläni... edes hetken vielä... Raskaana ollessa ajatus kulkee muutenkin eri latuja kaikkien hormonien ym. takia ja omankin raskaudenaikaisen päänsä sisään voi olla jälkikäteen hieman vaikea päästä.

En tiedä, oliko tästä nyt sulle mitään apua, mutta välttämättä siis kyse ei ole mistään henkilökohtaisesta.

Raskaus ei voi olla tekosyy olla pitämättä yhteyttä. Jos vain voi hyvin, niin voihan sitä hyvinkin pitkälle raskautta käydä yhdessä kahvilla ja olla täysin puhumatta raskaudesta, jos siitä ei halua vielä kertoa. Jos taas on pahoinvointia niin sille ei voi sitten mitään. Mutta sekään ei ole syy etääntyä.

terkkui rv38.

Minulla oli niin pahat raskauspahoinvoinnit kummankin raskauden aikana, etten jaksanut tosiaankaan muuta kuin raahautua aamulla töihin ja sieltä kotiin sänkyyn lepäämään. En jaksanut pitää yhteyttä kehenkään silloin. 

Tuntuu kuitenkin siltä, ettei ap:n ystävän tilanne ole välttämättä tämä vaan hän on jo aikaisemmin ottanut etäisyyttä ap:hen syystä, joka ei käynyt ilmi aloituksen perusteella. Toiset ihmiset on tarkoitettu elämänaikaiseksi kumppaneiksi, ystäviksi, kavereiksi. Toiset viivähtävät vähän lyhyemmän aikaa. Toiset vain käväisevät ja jatkavat sitten matkaansa. Tuntuu siltä, että ap:n ystävä on jo jatkanut matkaansa, mutta ap ei ole osannut vielä irtautua menneistä. 

Mennyt on mennyttä. Vaali sitä hyvää, mitä teillä oli ystävyytenne aikana. Älä pilaa sitä katkeroitumalla ystävällesi, joka ei ollutkaan elämänikäinen ystävä vaan viipyi elämässäsi kuitenkin melko pitkän ajan. Katso ympärillesi. Varmaan huomaat, että sinulla on ystäviä ympärilläsi. Jotkut viipyvät elämässäsi hieman pitempään, toiset vain käväisevät. Nauti elämästä. Tsemppiä. 

Kiitos kaikille kommenteista. Etäisyyttä hän otti jo ennen raskautta. Aion antaa tilaa hänelle ja hän ottaa yhteyttä jos ottaa. Onnittelin lapsesta viestillä ja toivoin kaikkea hyvää. Voihan se toki olla, että hänellä tosiaan on elämässä menossa muutakin minkä haluaa pitää omana tietonaan. Ehkä minunkin on aika päästää irti ja vaalia menneitä muistoja. 

Ap

Joo, onnittelu ja linkki tähän keskusteluun toimii.

Miten niin ei kertonut? Eikös hän kertonut sen facebookissa? Se on kertomista.

Vierailija kirjoitti:

Joo, onnittelu ja linkki tähän keskusteluun toimii.

niin jos haluaa olla lapsellinen ja tehdä itsestään pellen...

Parisuhde yleensä maksaa myös muutaman ihmissuhteen. Ystävyyssuhteet solmitaan yleensä tiettyyn elämän tilanteeseen ja vaiheeseen. Sen motiivit ei auttamatta kestä hautaan asti, kuten ei kestä parisuhteetkaan.

Lapsuus ja nuoruus on eletty...ja toinen on ottanut ison askeleen kohti aikuisuutta, kun sinä ehkä vielä muistelet niitä pussikalja juttuja ja ensi rakkauden pettämisiä.