Lasten kavereiden vanhemmat
No niin, palstan etusivulla avaudutaan anopeista ja naapureista, joten olisiko aika purkaa sydäntä lasten kavereiden vanhemmista? Eli ihmisistä, joiden kanssa joutuu olemaan tekemisissä sen takia, kun lapset sattuvat olemaan kavereita keskenään. Mikä ihmetyttää, ärsyttää tai kadehdituttaa? Tai miksei jopa ihastuttaa?
Kommentit (29)
Meillä kaikki kavereiden vanhemmat on olleet ihan mukavia tapauksia. Suurimman osan kanssa nyt ei ihan hirveästi kaveerata, mutta esim. lasten tapaamisten ja asioiden hoito on sujunut aina ongelmitta. Joidenkin kanssa on jopa itsekin ystävystytty.
Ekana tänään tulee mieleen äsken taas tapaamani lapsen päiväkotikaverin äiti, vaikka ei läheisesti tunnetakaan. Hänen lapsensa aloitti samassa päiväkodissa marraskuussa, ja äiti on siitä lähtien eli nelisen kuukautta viettänyt huomattavia aikoja siellä yhdessä lapsensa kanssa. Tuntuu, että kyseinen äiti on siellä suunnilleen aina, kun vien tai haen oman lapseni. Hänen takkinsa ja kenkänsä ovat siinä hänen lapsensa naulakossa, ja hän istuu pienen pöydän ääressä tekemässä lapsensa kanssa muovihelmikoruja, palapelejä yms. ja seuraa lasta (3-4-vuotias) herkeämättä.
Oma lapseni kertoi, että kaverin äiti on siellä paljon mutta ei aina. Mietin yhdessä kohtaa, onko hän töissä siellä, mutta ei kuulemma. Hoitaja sanoi, että kyseinen äiti on siellä välipala-aikaan vahtimassa, ettei hänen lapsensa syö mitään sokerista, esim. jogurttia tai muroja. Hoitaja lisäsi myös, että tämän lapsen kaverisuhteita päiväkodissa haittaa se, kun äidillä on hänelle siellä omia sääntöjä. En kuullut sen enempää, onko muita sääntöjä kuin sokerin välttäminen, mutta eihän se minulle kuulukaan.
Äiti on varmasti hyvin omistautuva ja hyvä vanhempi, ja lapsi vaikuttaa aurinkoiselta ja aivan normaalilta. Ihmetyttää, miksi lapsi ylipäätään on päiväkodissa, jos äiti ja lapsi kuitenkin leikkivät siellä kahdestaan. Toisaalta ymmärrän, että onhan siellä mahdollisuus leikkiä kavereidenkin kanssa ja äiti ei ilmeisesti siellä koko päivää ole. Ihmetyttää myös, eikö henkilökuntaa häiritse äidin pyöriminen siellä, mutta ehkäpä äidistä on siellä myös apua, varmasti ainakin sen oman lapsensa kanssa.
Lapsen kaverin äiti lähettelee minulle lukuisia tekstiviestejä, joissa ei yhdessäkään ole ollut välimerkkejä, ei pisteitä, pilkkuja tai mitään, poikkeuksena satunnaiset kysymysmerkit. Viesteissä ks:n tilalla on x, ts:n tilalla on z, kaikenlaisia muitakin lyhenteitä ja äännähdyksiä siellä välissä, joten niitä on hyvin vaikea lukea. Niitä alkaa tulla aamulla joskus viiden jälkeen, joten puhelimen täytyy ilman muuta olla äänettömällä. Aiheena ovat usein henkilöt, joita en tunne, tai hänen miehensä työ tai jotain muuta minulle kuulumatonta. Yleensä paljon epäolennaisia yksityiskohtia. Usein kyllä myös sopimisia lasten tapaamisista. Emme ole keskenämme kavereita, eli emme siis vietä yhdessä aikaa, ja vaikea kuvitella, että hän sitä haluaisikaan. Kieltämättä varmasti itsekin olen hänen mielestään outo ja epäkohtelias, kun en vastaa kaikkiin viesteihin.
"alisa o kerhos koulun jälk hih eetu & joona alko viime vko huom alisa ysist kahtee pe ysist kolmee ens vko kasist neljää koulu on kasist yhtee hm"
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kaverin äiti lähettelee minulle lukuisia tekstiviestejä, joissa ei yhdessäkään ole ollut välimerkkejä, ei pisteitä, pilkkuja tai mitään, poikkeuksena satunnaiset kysymysmerkit. Viesteissä ks:n tilalla on x, ts:n tilalla on z, kaikenlaisia muitakin lyhenteitä ja äännähdyksiä siellä välissä, joten niitä on hyvin vaikea lukea. Niitä alkaa tulla aamulla joskus viiden jälkeen, joten puhelimen täytyy ilman muuta olla äänettömällä. Aiheena ovat usein henkilöt, joita en tunne, tai hänen miehensä työ tai jotain muuta minulle kuulumatonta. Yleensä paljon epäolennaisia yksityiskohtia. Usein kyllä myös sopimisia lasten tapaamisista. Emme ole keskenämme kavereita, eli emme siis vietä yhdessä aikaa, ja vaikea kuvitella, että hän sitä haluaisikaan. Kieltämättä varmasti itsekin olen hänen mielestään outo ja epäkohtelias, kun en vastaa kaikkiin viesteihin.
"alisa o kerhos koulun jälk hih eetu & joona alko viime vko huom alisa ysist kahtee pe ysist kolmee ens vko kasist neljää koulu on kasist yhtee hm"
Tuleekohan noi viestit vahingossa sulle? Onkohan tarkoitettu muistutukseksi vaikka miehelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kaverin äiti lähettelee minulle lukuisia tekstiviestejä, joissa ei yhdessäkään ole ollut välimerkkejä, ei pisteitä, pilkkuja tai mitään, poikkeuksena satunnaiset kysymysmerkit. Viesteissä ks:n tilalla on x, ts:n tilalla on z, kaikenlaisia muitakin lyhenteitä ja äännähdyksiä siellä välissä, joten niitä on hyvin vaikea lukea. Niitä alkaa tulla aamulla joskus viiden jälkeen, joten puhelimen täytyy ilman muuta olla äänettömällä. Aiheena ovat usein henkilöt, joita en tunne, tai hänen miehensä työ tai jotain muuta minulle kuulumatonta. Yleensä paljon epäolennaisia yksityiskohtia. Usein kyllä myös sopimisia lasten tapaamisista. Emme ole keskenämme kavereita, eli emme siis vietä yhdessä aikaa, ja vaikea kuvitella, että hän sitä haluaisikaan. Kieltämättä varmasti itsekin olen hänen mielestään outo ja epäkohtelias, kun en vastaa kaikkiin viesteihin.
"alisa o kerhos koulun jälk hih eetu & joona alko viime vko huom alisa ysist kahtee pe ysist kolmee ens vko kasist neljää koulu on kasist yhtee hm"
Tuleekohan noi viestit vahingossa sulle? Onkohan tarkoitettu muistutukseksi vaikka miehelle?
On niissä siis usein asiaa lasten jutuista, mutta sitten se juttu rönsyilee muiden ihmisten asioihin, joihin en edes kommentoi. Esim:
- Hän kysyy, miten voimme. Jatkaa kuvaamalla jokaisen perheenjäsenensä terveydentilaa ja kertoo, mitä lapsen kaveri on tehnyt toisen (meille tuntemattoman) kaverinsa kanssa. Sitten kysyy, voiko lapseni tulla leikkimään huomenna.
- Vastaan, että huominen sopii hyvin.
- Hän vastaa ok ja jatkaa nuhasta, päänsärystä ja kuumeesta sekä miehensä nuhasta sekä kertoo, missä olivat matkalla kuun alussa ja mitä tekevät seuraavana viikonloppuna.
- Kysyn vielä kellonajasta.
- Hän lähettää viestin, jossa kertoo uudesta työpaikastaan ja paljonko hänen miehensä tienaa sekä varmistaa huomisen leikkitapaamisen kellonajan sekä lähettää multimediaviestin, jossa on kuva hänen lapsestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kaverin äiti lähettelee minulle lukuisia tekstiviestejä, joissa ei yhdessäkään ole ollut välimerkkejä, ei pisteitä, pilkkuja tai mitään, poikkeuksena satunnaiset kysymysmerkit. Viesteissä ks:n tilalla on x, ts:n tilalla on z, kaikenlaisia muitakin lyhenteitä ja äännähdyksiä siellä välissä, joten niitä on hyvin vaikea lukea. Niitä alkaa tulla aamulla joskus viiden jälkeen, joten puhelimen täytyy ilman muuta olla äänettömällä. Aiheena ovat usein henkilöt, joita en tunne, tai hänen miehensä työ tai jotain muuta minulle kuulumatonta. Yleensä paljon epäolennaisia yksityiskohtia. Usein kyllä myös sopimisia lasten tapaamisista. Emme ole keskenämme kavereita, eli emme siis vietä yhdessä aikaa, ja vaikea kuvitella, että hän sitä haluaisikaan. Kieltämättä varmasti itsekin olen hänen mielestään outo ja epäkohtelias, kun en vastaa kaikkiin viesteihin.
"alisa o kerhos koulun jälk hih eetu & joona alko viime vko huom alisa ysist kahtee pe ysist kolmee ens vko kasist neljää koulu on kasist yhtee hm"
Tuleekohan noi viestit vahingossa sulle? Onkohan tarkoitettu muistutukseksi vaikka miehelle?
On niissä siis usein asiaa lasten jutuista, mutta sitten se juttu rönsyilee muiden ihmisten asioihin, joihin en edes kommentoi. Esim:
- Hän kysyy, miten voimme. Jatkaa kuvaamalla jokaisen perheenjäsenensä terveydentilaa ja kertoo, mitä lapsen kaveri on tehnyt toisen (meille tuntemattoman) kaverinsa kanssa. Sitten kysyy, voiko lapseni tulla leikkimään huomenna.
- Vastaan, että huominen sopii hyvin.
- Hän vastaa ok ja jatkaa nuhasta, päänsärystä ja kuumeesta sekä miehensä nuhasta sekä kertoo, missä olivat matkalla kuun alussa ja mitä tekevät seuraavana viikonloppuna.
- Kysyn vielä kellonajasta.
- Hän lähettää viestin, jossa kertoo uudesta työpaikastaan ja paljonko hänen miehensä tienaa sekä varmistaa huomisen leikkitapaamisen kellonajan sekä lähettää multimediaviestin, jossa on kuva hänen lapsestaan.
Ei kuulosta kauheen napakalta ihmiseltä :)
Meillä on ollut lähestulkoon positiivisia kokemuksia. Eniten ihmetyttää yhden tytön äiti, joka ei koskaan käy vanhempainilloissa tai muissa koulun tapahtumissa. Nyt lapset ovat viidennellä ja olen nähnyt hänet vain vilaukselta lapsensa kanssa jossain muualla kuin koululla. Muuten kyllä lapsen puheiden mukaan vie häntä harrastukseen ja on siellä mukana talkoissakin. Ihan on siis mukana lapsen elämässä (yh), ja huolehtii lapsesta eikä lapsen puheiden mukaan vaikuta mitenkään huonolta vanhemmalta. Ei vain tule koululle.
Toinen ihmetyksen aihe on ollut yksi hieman helikopteriäiti. Hänen lastaan äidin mielestä aina kiusataan vaikka tosiasiassa olen omin silmin nähnyt ja lapsenikin on kertonut, että lapsi on itse paljon ilkeämpi kuin "kiusaajat" ja nämä kiusaajat ovat enemmänkin lapsia jotka vaan sanovat vastaan eivätkä suostu kynnysmatoiksi. Ne "kiusaajatkin" vaihtuu joka vuosi.
Minäkin komppaan yksipuolisuutta. Yksi perhe tuppautui kerta toisensa jälkeen kylään, mutta ei koskaan kutsunut heille muuten kuin ehkä synttäreille.
Saman perheen kanssa myös kommunikaatio on yksipuolista: perheen äiti selittää aivan tauotta omia asioitaan antamatta tilaa keskustelukumppaneille. Kun lapset olivat pienempiä, hän selitti aina seikkaperäisesti kaiken heidän suolentoiminnastaan, minulle ja miehelleni vuoron perään.
Ruoan suhteen ihmeellisiä ennakkoluuloja: äiti ei tykkää siitä, isä ei tästä, lapsi A ei tuosta ja B ei mistään. Kun sitten turhautuneena tein heille ruokia, joista oli kaikki pelottavat ainekset karsittu, olivatkin harmissaan: heidän mielestään meidän olisikin pitänyt tarjota heidän lapsilleen "uusia makuelämyksiä". No ehkä lapset olisin vielä ymmärtänytkin, mutta vanhempien omakin suhtautuminen ruokaan oli häpeämättömän ennakkoluuloinen. Kerran eskari-ikäinen lapsemme oli leiponut pientä naposteltavaa, ja maistatettuaan tätä lapsi B:llä äiti kailotti kovaan ääneen: "B ei tykkää näistä."
Ihmettelen ylipukijoita. Lapsilla pitää olla esim. sukkikset JA tossut kesät talvet, jopa tuskallisen lämpimissä sisätiloissa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut lähestulkoon positiivisia kokemuksia. Eniten ihmetyttää yhden tytön äiti, joka ei koskaan käy vanhempainilloissa tai muissa koulun tapahtumissa. Nyt lapset ovat viidennellä ja olen nähnyt hänet vain vilaukselta lapsensa kanssa jossain muualla kuin koululla. Muuten kyllä lapsen puheiden mukaan vie häntä harrastukseen ja on siellä mukana talkoissakin. Ihan on siis mukana lapsen elämässä (yh), ja huolehtii lapsesta eikä lapsen puheiden mukaan vaikuta mitenkään huonolta vanhemmalta. Ei vain tule koululle.
Kyllä näitä on meidänkin lasten koulussa. Säälittää toisaalta, mutta kuka meistä tietää, mitä kaikkea siinä on taustalla.
Lapsen kaverin äidin profiilikuva Facebookissa on lapsen kaverin kasvokuva. Oma lapseni on pariin otteeseen sivusta vilkaistuaan ihmetellyt, onko hänen kaverinsa Anni 8 v. Facebookissa. Melkein kaikki päivitykset liittyvät Anniin, suurin osa Annin raskaus- ja vauva-ajan muistelua: nyt on 7 vuotta viimeisistä kuukautisista ennen Annin alkuun saattamista, Annin tekemisen vuosipäivä, eka ultra tietysti, muut ultrat, syntymä, siis oikeasti myös tosi too much info -juttuja. Samat joka vuosi.
Nykyaikaan liittyvät päivitykset koskevat Annin usein terveydentilaa. Tänään aamulla Annin lämpötila oli 36,5 C, itku-emoji. Pitkä lista kavereita osoitti myötätuntoa ja huolta ja laittoi surullisia naamoja. Pian äiti ilmoitti lämmön laskeneen 36,3 asteeseen ja että he ovat nyt lähteneet sairaalan päivystykseen. Päivällä joku kysyi, miten Anni voi. Siihen äiti vastasi, että hyvin nyt ja ovat päässeet kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kaverin äidin profiilikuva Facebookissa on lapsen kaverin kasvokuva. Oma lapseni on pariin otteeseen sivusta vilkaistuaan ihmetellyt, onko hänen kaverinsa Anni 8 v. Facebookissa. Melkein kaikki päivitykset liittyvät Anniin, suurin osa Annin raskaus- ja vauva-ajan muistelua: nyt on 7 vuotta viimeisistä kuukautisista ennen Annin alkuun saattamista, Annin tekemisen vuosipäivä, eka ultra tietysti, muut ultrat, syntymä, siis oikeasti myös tosi too much info -juttuja. Samat joka vuosi.
Ei kyllä kuulosta ihan normaalilta... Tuohon pitäisi jonkun puuttua lapsen itsensä suojelemiseksi.
Vierailija kirjoitti:
No niin, palstan etusivulla avaudutaan anopeista ja naapureista, joten olisiko aika purkaa sydäntä lasten kavereiden vanhemmista? Eli ihmisistä, joiden kanssa joutuu olemaan tekemisissä sen takia, kun lapset sattuvat olemaan kavereita keskenään. Mikä ihmetyttää, ärsyttää tai kadehdituttaa? Tai miksei jopa ihastuttaa?
Kuinka moni ylipäätään on vanhempien kanssa aktiivisesti tekemisissä? Aika monesti koululaiset sopivat ja toteuttavat treffinsä ihan keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut lähestulkoon positiivisia kokemuksia. Eniten ihmetyttää yhden tytön äiti, joka ei koskaan käy vanhempainilloissa tai muissa koulun tapahtumissa. Nyt lapset ovat viidennellä ja olen nähnyt hänet vain vilaukselta lapsensa kanssa jossain muualla kuin koululla. Muuten kyllä lapsen puheiden mukaan vie häntä harrastukseen ja on siellä mukana talkoissakin. Ihan on siis mukana lapsen elämässä (yh), ja huolehtii lapsesta eikä lapsen puheiden mukaan vaikuta mitenkään huonolta vanhemmalta. Ei vain tule koululle.
Onko se joku hyvän vanhemmuuden mittari että käy vanhempainilloissa? Sehän on monille vain ikävä ja pakollinen velvollisuus istua siellä tuntikausia. Näyttäytymässä. Itse käyn harvoin vanhempainillassa, koska on muutakin menoa. Katson paljon tärkeämmäksi sen että olen lapsieni kanssa läsnä arjessa ja juhlassa. Halaan heitä ja rakastan heitä sellaisina kuin ovat. Kannustan ja rajoitan sopivasti. Ja kuule jos on yh niin voi olla vaikka töissä kun on vanhempainilta. Tai sitten ei halua tulla sinne teidän "parillisten" arvosteltavaksi.
Meillä on aika mukavia kaikki paitsi yhden kaverin vanhemmat ovat jotenkin tosi kireitä, varsinkin äiti. En ole varmaan koskaan nähnyt hänen hymyilevän.
Heillä saa olla korkeintaan seiskaan iltaisin myös viikonloppuna, ei saa katsoa telkkaria, ei syödä karkkia jne jne... No kukin tavallaan kotonaan, mutta näiltä tulee ohjeita myös siihen mitä meillä pitäisi tai ei pitäisi tehdä. Se on rasittavaa. Yhtäkään kyläilyä ei voi hoitaa ilman lukuisia tekstareita, vaikka lapset kulkevat jo itsekseen. Jotenkin sillä äidillä varsinkin tuntuu olevan koko ajan kauhea stressi ja huoli päällä, että käyttäytyyhän heidän lapsensa hyvin eivätkä ole vaivaksi ja että kaikki sujuu oppikirjojen mukaan. Ja tämä lapsi on oikeasti hyväkäytöksinen ja vaivaton. Tekisi mieli sanoa niille vanhemmille, että hengittäkää välillä ja rentoutukaa vähän. Ei nyt tarvitse pellossa elää, mutta ihan ihme pingotusta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kaverin äidin profiilikuva Facebookissa on lapsen kaverin kasvokuva. Oma lapseni on pariin otteeseen sivusta vilkaistuaan ihmetellyt, onko hänen kaverinsa Anni 8 v. Facebookissa. Melkein kaikki päivitykset liittyvät Anniin, suurin osa Annin raskaus- ja vauva-ajan muistelua: nyt on 7 vuotta viimeisistä kuukautisista ennen Annin alkuun saattamista, Annin tekemisen vuosipäivä, eka ultra tietysti, muut ultrat, syntymä, siis oikeasti myös tosi too much info -juttuja. Samat joka vuosi.
Nykyaikaan liittyvät päivitykset koskevat Annin usein terveydentilaa. Tänään aamulla Annin lämpötila oli 36,5 C, itku-emoji. Pitkä lista kavereita osoitti myötätuntoa ja huolta ja laittoi surullisia naamoja. Pian äiti ilmoitti lämmön laskeneen 36,3 asteeseen ja että he ovat nyt lähteneet sairaalan päivystykseen. Päivällä joku kysyi, miten Anni voi. Siihen äiti vastasi, että hyvin nyt ja ovat päässeet kotiin.
Tämä jotenkin nauratti :D
Meillä ei kavereita saa olla klo 19 jälkeen viikolla, menen töihin klo 4 tai 5. Herään siis jo klo 3 tai 4. Samasta syystä en juurikaan käy vanhempainilloissa jotka ovat monesti klo 18-20. Sama kuin aamulla klo 7 heräävä lopettelee vanhempainiltaa klo 23 illalla...
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kaverin äidin profiilikuva Facebookissa on lapsen kaverin kasvokuva. Oma lapseni on pariin otteeseen sivusta vilkaistuaan ihmetellyt, onko hänen kaverinsa Anni 8 v. Facebookissa. Melkein kaikki päivitykset liittyvät Anniin, suurin osa Annin raskaus- ja vauva-ajan muistelua: nyt on 7 vuotta viimeisistä kuukautisista ennen Annin alkuun saattamista, Annin tekemisen vuosipäivä, eka ultra tietysti, muut ultrat, syntymä, siis oikeasti myös tosi too much info -juttuja. Samat joka vuosi.
Nykyaikaan liittyvät päivitykset koskevat Annin usein terveydentilaa. Tänään aamulla Annin lämpötila oli 36,5 C, itku-emoji. Pitkä lista kavereita osoitti myötätuntoa ja huolta ja laittoi surullisia naamoja. Pian äiti ilmoitti lämmön laskeneen 36,3 asteeseen ja että he ovat nyt lähteneet sairaalan päivystykseen. Päivällä joku kysyi, miten Anni voi. Siihen äiti vastasi, että hyvin nyt ja ovat päässeet kotiin.
🤣😂😂 36,3 lämpöä ja lähteneet päivystykseen.. 😂
Muistattehan kirjoittaa auki myös sen, kuinka jonkun ISÄ ei käy koskaan vanhempainilloissa! Välillä suututtaa ihan meidän kaikkien naisten puolesta, kun itse ammumme itseämme jalkaan stereotypioita ylläpitämällä! Se äiti, joka ei koskaan käy vanhempainilloissa, saattaa olla se sufragetti, joka on todennut tekevänsä jo kaiken muun lasten hyvinvoinnin eteen. Isäkin voi hoitaa jotain velvollisuuksiaan!
No se klassinen: yksipuoleisuus joka hipoo hyväksikäyttöä. Puhutaan kaunosanoja miten kiva on kun lapset ovat kavereita. Ajetaan oikein autolla tuomaan lasta että josko voisi olla teillä sen 3h. Heti äkätään ai olet perjantaina kotona, voisiko miisu tulla koulun jälkeen teille mieluiten joka viikko.
Liian suojelevat/ tarkat: meidän tokaluokkalainen ei saa lähteä kaverilta yksin kotiin, hän ei saa juoda sitä eikä tätä vaan mieluiten tätä mehua tarjolle. Oikeat allergiat toki erikseen.
Liian holtittomat: lapsi paistelee yksin ruuat jo ekalla, hän jaa toistuvasti hakematta hoplop synttäreiltä.