Miksi sisustukset ovat toinen toistensa kopioita? (Kuvia luksusasunnoista)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sohvat ovat muuten niin hiivatin isoja nykyään? Kun tavalliseen suomalaiseen olkkariin ahdataan sellainen jättisängyn kokoinen kulmasohva. Samoin kuvaruudut, jääkaapit ja keittiöt yleensäkin. Eihän ihmiset enää kerää isoja astiastoja, ikääntyvät luokatkin muuttavat pienempiin tiloihin tavaraa vähentäen.

Onko tämä jokin jenkkisisustusbuumi? Kaikki isoa.

Elääkö porukka 2000-luvun alkua? Nykyään kylläkin suositaan ennemmin siroja sohvia esim. Adealta löytyy.https://www.adea.fi/tuotteet/sohvat/ Ja Adea on ihan kotimainen firma .

Te siellä Adealla toki olette huomanneet, että kaupungeissa ihmiset elävät ahtaasti ja tarvitsevat siroja sohvia. Mutta eivät ne löhösohvat ole katoamassa, jos te nyt edes niin kuvittelette.

En todellakaan ole Adealta, kiitos vaan. Mutta kyllä niiden sohvat tulee vastaan ihan normi-Avotakassa, Glorian Kodissa ja Sköna Hemissä (ruotsalainen), joita seuraan. Tais tulla Bo Bedressäkin (norskilehti). Ja kyllä seuraan blogeja ja useampi Adean sohva on tullut vastaan. Että silleen. 

Olen kyllästynyt Adean sohviin jo siksi, että jokaisessa Avotakan numerossa niitä on useampia. Ihan rehellisesti.

Okei, mutta Ikean sohvat ovatkin sitten ok ja cool? Niitäkin tulee vastaan noissa kaikissa lehdissä. Ja entä Hakola? Niidenkin sohvia tulee vastaan joka paikassa, messuillakin. Samaan aikaan itketään sitä, kuinka kotimainen käsityöläisperinne katoaa ja sitten se kaikki onkin "so-last-season" ja tulee joka paikassa vastaan.

Eli onko nyt jokin Ikea vs. Adea taistelu menossa? Minä en katso, että minun tai kenenkään muun pitäisi tukea kotimaista käsityöläisperinnettä. Jos jotkut sitä itkevät, niin he varmasti sitten tukevat kaikin voimin sen säilymistä. Omat sohvani ovat yli 100 vuotta vanhoja enkä aio hankkia uusia. Joitain hyllyjä olen teettänyt, mutta ihan vain tarpeen vuoksi enkä tukeakseni ketään tai mitään.

Tuskinpa vain. Korjasin vain, mikä on trendinä nykypäivänä. Mistä tietysti joku harmistuu-syytä harmistumiselle en ymmärrä. Mainitsin lisäksi, että Ikean ja Hakolankin sohvia tulee paljon vastaan. Ja on mielestäni kohtuullista mainita, että kotimainen käsityöläisperinne on katoamassa, koulutuksenkin osalta. Koska se on fakta. 

"Valitettavasti" aikoinaan tehtii liian hyvää ja kestävää. Minun ei tarvitse vaihtaa uuteen sohvaan, kun joku käsityöläinen on tehnyt silloin joskus niin hienoja huonekaluja. Mutta ymmärrän täysin, ettei tämän ajan sisustaja ajattele, että hänen sohvansa pitäisi kestää lapsenlapsille ja siitä eteenpäin.

No tjaah, sisko kertoi juuri ottaneensa lapsuudenkodistamme 60-luvun nojatuolit uudelleenverhoiluun. Että eivät nekään nyt ikuisuuksia kestä. Ja samalla lähti kustavilaisia ja talonpoikaisia huonekaluja sisustukseen. Itse en voisi ajatella meille. Näyttää hieman oudolta modernissa kivitalossa. Ja kyllä ne sohvatkin kestää. Riippuu siitä osaako katsoa miten valmistettu. 

Siis kestävätkö me huonekalut vai eivätkö kestä? Ensin eivät, mutta lopuksi näemmä kestävät...

Minun antiikkikalusteeni ovat kestäneet hyvin. Tosin en edellytä, että niissä ei saisi olla pienintäkään lommoa ja naarmua.

Uudet kivitalot ovat kalliita, mutta nekin ovat aina kuin samasta muotista tehtyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole itsellä mitään makua tai näkemystä niin sitten katsotaan muista mallia. Ei oikeesti kaikilla voi olla ihan samanlainen maku.

Uskon, että ihmisilla on jonkinlainen hyväksyttävyyden pakko sisustuksessakin, jokin "yleinen hyväksyttävä maku". Huvittavaa, kun netin kautta saisi tilattua mistä tahansa mainiota muotoilua kotiinsa. Ns. paremmissa sisustuslehdissä on vähän väliä erilaista, rentoa ja lämmintä sisustusinpiraatiota tarjolla. Mutta ei, "ei me uskalleta nyt mitään tuonlaista, tosi kiva muuten, ei kun siihen voi kyllästyä, mutta aivan mun makua tuo olis muuten..."

Tuo kyllästymisargumentti on aika hassu. En ota keltaista sohvaa, koska siihen voi kyllästyä. Mutta harmaaseenko ei kyllästy? Harmaa on varmasti hyvä kissa- ja koiratalouksissa, mutta kai siihenkin voi kyllästyä?

Kai nyt itsekin pystyt käsittämään mikä ero on valkoisella/harmaalla/mustalla tai kirkuvan keltaisella/pinkillä/vihreällä sohvalla? Edellä mainitut ovat hyvin neutraaleja värejä ja niihin sopivat monet värit. Harmaaseen sohvaan voidaan yhdistää keltaiset tyynyt ja peitto, ja jos maku muuttuu niin tyynyt ja peitto voidaan vaihtaa vaikka liilaan. Jos sinulla on keltainen sohva ja haluatkin vaihtaa sisustuksesi enemmän violetiksi, on siihen keltaiseen sohvaan paljon haastavampaa yhdistää violetinvärisiä juttuja. Voit tietysti samalla vaihtaa sen keltaisen sohvasi violettiin, mutta sohvat ovat kalliimpia kuin tyynyt ja peitot, joten on helpompaa pitää isot kalusteet neutraaleina ja tuoda väriä yksityiskohdilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole itsellä mitään makua tai näkemystä niin sitten katsotaan muista mallia. Ei oikeesti kaikilla voi olla ihan samanlainen maku.

Uskon, että ihmisilla on jonkinlainen hyväksyttävyyden pakko sisustuksessakin, jokin "yleinen hyväksyttävä maku". Huvittavaa, kun netin kautta saisi tilattua mistä tahansa mainiota muotoilua kotiinsa. Ns. paremmissa sisustuslehdissä on vähän väliä erilaista, rentoa ja lämmintä sisustusinpiraatiota tarjolla. Mutta ei, "ei me uskalleta nyt mitään tuonlaista, tosi kiva muuten, ei kun siihen voi kyllästyä, mutta aivan mun makua tuo olis muuten..."

Tuo kyllästymisargumentti on aika hassu. En ota keltaista sohvaa, koska siihen voi kyllästyä. Mutta harmaaseenko ei kyllästy? Harmaa on varmasti hyvä kissa- ja koiratalouksissa, mutta kai siihenkin voi kyllästyä?

Kai nyt itsekin pystyt käsittämään mikä ero on valkoisella/harmaalla/mustalla tai kirkuvan keltaisella/pinkillä/vihreällä sohvalla? Edellä mainitut ovat hyvin neutraaleja värejä ja niihin sopivat monet värit. Harmaaseen sohvaan voidaan yhdistää keltaiset tyynyt ja peitto, ja jos maku muuttuu niin tyynyt ja peitto voidaan vaihtaa vaikka liilaan. Jos sinulla on keltainen sohva ja haluatkin vaihtaa sisustuksesi enemmän violetiksi, on siihen keltaiseen sohvaan paljon haastavampaa yhdistää violetinvärisiä juttuja. Voit tietysti samalla vaihtaa sen keltaisen sohvasi violettiin, mutta sohvat ovat kalliimpia kuin tyynyt ja peitot, joten on helpompaa pitää isot kalusteet neutraaleina ja tuoda väriä yksityiskohdilla.

Eli se harmaa ei siis oikeasti niin miellytäkään, vaan se on vain jonkin miellyttävän (tai muodikkaan) asian taustana? Harmaata siedetään, jotta saadaan nauttia siitä varsinaisesti miellyttävästä?

Luksusasunnoita en tiedä, mutta jokaisen bloggaajan kodissa tuntuu olevan sellainen kamala luonnonvalkoinen matto, jossa on haaleita mustia raitoja ristissä. En käsitä kyseisen maton suosiota.

Mulle on ihan sama, mikä on trendikästä ja in. Sisustan niillä väreillä, esineillä ja huonekaluilla, jotka miellyttää omaa silmää. Omasta mielestäni kotini on kaunis, viihtyisä ja käytännöllinen. Muiden mielipiteillä ei ole väliä. Harkitsen ostoksiani enkä tee niitä vain siksi, että pakko saada jotain uutta. Jos ostaa vain kalliita merkkituotteita ja kopioi sisustuslehtien ideoita, koti jää usein persoonattomaksi eikä jatkuva sisustaminen ole kovin järkevää. Käytän aikana ja rahani mieluummin muuhun kuin pinnalliseen pätemiseen materialla.

Minua taas ei häiritse, että sisustukset ovat toistensa kopioita. Enemmän haittaa arkkitehtuuri: miksi kaikista kämpistä tehdään samanlaisia? Sisustuksen voi päättää itse, mutta uutta kerrostalokämppää etsiessä on turha edes haaveilla jostain muusta, kuin juuri tuollaisista kämpistä, mitä iltalehden jutussa oli. Samanlaiset ikkunat, samanlaiset pohjapiirrustukset ja pintamateriaalit... Niin tylsää!

Vierailija kirjoitti:

Luksusasunnoita en tiedä, mutta jokaisen bloggaajan kodissa tuntuu olevan sellainen kamala luonnonvalkoinen matto, jossa on haaleita mustia raitoja ristissä. En käsitä kyseisen maton suosiota.

Tuo on hyvä esimerkki siitä, miten jokin muotijuttu leviää. Ensin matto löydettiin jostain paimentolaispiireistä takavuosikymmeninä ja tuotiin Eurooppaan ja Amerikkaan. Tuolloin sisustaminen ei ollut vielä koko kansan huvia. Vuosikymmenten mittaan mattoon on voinut törmätä Pohjois-Afrikan basaareissa, mutta se ei ole näyttänyt mitenkään erityiseltä muiden mattojen rinnalla.

Mutta muutama vuosi sitten kyseiset takavuosikymmenet palasivat sisustuksiin ja lehtijutuissa kyseinen matto näyttäytyi miljoonille ihmisille. Ja nyt matosta on jo varmasti edullisia tekokuituisia kiinalaisversioita. Sinänsä ihan kivasta matosta tuli massojen muotia eikä sillä voi enää erottautua.

Sisustuseliitin on löydettävä taas jokin uusi matto, jota ei vielä olisi "kaikilla". Tai matottomuus. Tai jotain, kunhan sitä ei vain ole vielä kaikilla kaikkialla.

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ei häiritse, että sisustukset ovat toistensa kopioita. Enemmän haittaa arkkitehtuuri: miksi kaikista kämpistä tehdään samanlaisia? Sisustuksen voi päättää itse, mutta uutta kerrostalokämppää etsiessä on turha edes haaveilla jostain muusta, kuin juuri tuollaisista kämpistä, mitä iltalehden jutussa oli. Samanlaiset ikkunat, samanlaiset pohjapiirrustukset ja pintamateriaalit... Niin tylsää!

Kaksi syytä: toisiaan kopioivat arkkitehdit ja korkea kustannustaso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa kodeissa on nykyisin kulmasohva tai sohva ja divaani, tv-taso, tv, hyvännäköinen lamppu, pari viherkasvia ja sängyssä huopia. Kaikilla on samanlainen ruokapöytä ja tyylikäs kattovalaisin.

Harvinaista, jos näkee persoonallisen näköisen asunnon. 

Hyvin harvoilla on kirjahylly, koska kirjat eivät ole trendikkäitä.

Kirjahyllyä ei tarvita, koska kirjat luetaan nykyisin sähköisesti tai lainataan.

Veikkaan kuitenkin, ettei lainata eikä lueta. Suomalaisten lukutaito on heikentynyt huomattavasti viimeisten parin vuosikymmenten aikana. Se johtuu suurelta osin siitä, että aika käytetään sähköisissä medioissa ja netflixiä töllöttäen ennemmin kuin kirjoja lukiessa.

Kulttuurinen ohuus näkyy kodeissa. Luksusasunnotkin ovat kuin suoraan jostain ikean kuvastosta repäistyjä. Elintason nousun myötä näkee tosi helposti sen, kenellä on oma maku ja tyyli, kuka taas lipuu virran vietävänä. Eihän siinäkään ole mitään pahaa, mutta en tiedä, ovatko nuo sellaisia erikoisuuksia, joita kannattaa esitellä sisustuslehdissä tai kaupitella luksuksena.

Ohis, mutta kyllä esimerkiksi omien vanhempieni lukeminen on vähäisempää kuin meidän lapsien. Vanhemmillani on aina jotain projektia eli remonttia tai pihan laittamista tai metsänhoitoa, "eihän sitä ehdi lueskella". Ei ehdi edes eläkkeellä jo oleva isäni (nuorena eläkkeelle päässyt), vaikka aikaa on. Ovat sitä sukupolvea, että joutenolo on pahasta ja itsetehty kiire on se oikea tapa olla kunnollinen kansalainen.

Olen itse taidealalla ja kyllä vain kaikki ystäväni ja työtoverini lukevat mielellään. Meiltäkin löytyy avomieheni kanssa kaksi kirjahyllyä kotoa, kun uhkaa tuo tila aina loppua. -N25

Konmaritus trendinä näkyy myös kodeissa. Valkoisen kliinisistä kodeista on tullut tyhjiä ja valkoisia. No, aikansa kutakin. Ehkä seuraavalla vuosikymmenellä ihmiset taas hukkuvat tavaran keskelle. Se ainakin on varmaa, ettei pysyvästä ilmiöstä ole kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole itsellä mitään makua tai näkemystä niin sitten katsotaan muista mallia. Ei oikeesti kaikilla voi olla ihan samanlainen maku.

Uskon, että ihmisilla on jonkinlainen hyväksyttävyyden pakko sisustuksessakin, jokin "yleinen hyväksyttävä maku". Huvittavaa, kun netin kautta saisi tilattua mistä tahansa mainiota muotoilua kotiinsa. Ns. paremmissa sisustuslehdissä on vähän väliä erilaista, rentoa ja lämmintä sisustusinpiraatiota tarjolla. Mutta ei, "ei me uskalleta nyt mitään tuonlaista, tosi kiva muuten, ei kun siihen voi kyllästyä, mutta aivan mun makua tuo olis muuten..."

Tuo kyllästymisargumentti on aika hassu. En ota keltaista sohvaa, koska siihen voi kyllästyä. Mutta harmaaseenko ei kyllästy? Harmaa on varmasti hyvä kissa- ja koiratalouksissa, mutta kai siihenkin voi kyllästyä?

Kai nyt itsekin pystyt käsittämään mikä ero on valkoisella/harmaalla/mustalla tai kirkuvan keltaisella/pinkillä/vihreällä sohvalla? Edellä mainitut ovat hyvin neutraaleja värejä ja niihin sopivat monet värit. Harmaaseen sohvaan voidaan yhdistää keltaiset tyynyt ja peitto, ja jos maku muuttuu niin tyynyt ja peitto voidaan vaihtaa vaikka liilaan. Jos sinulla on keltainen sohva ja haluatkin vaihtaa sisustuksesi enemmän violetiksi, on siihen keltaiseen sohvaan paljon haastavampaa yhdistää violetinvärisiä juttuja. Voit tietysti samalla vaihtaa sen keltaisen sohvasi violettiin, mutta sohvat ovat kalliimpia kuin tyynyt ja peitot, joten on helpompaa pitää isot kalusteet neutraaleina ja tuoda väriä yksityiskohdilla.

Luulen kyllä, että ihmiset hankkiutuvat harmaista sohvistaan eroon, kun ne eivät ole enää muotia, vaikka ne kuinka sopisivat eri värien kanssa. Jos joka paikassa alkaisi näkyä mitä tahansa yhtä ja samaa väriä, sitä ostettaisiin kovasti ja myös vakuuttavat perustelut löytyisivät.

Vierailija kirjoitti:

Konmaritus trendinä näkyy myös kodeissa. Valkoisen kliinisistä kodeista on tullut tyhjiä ja valkoisia. No, aikansa kutakin. Ehkä seuraavalla vuosikymmenellä ihmiset taas hukkuvat tavaran keskelle. Se ainakin on varmaa, ettei pysyvästä ilmiöstä ole kysymys.

Ja samaan aikaan vanhoilta ihmisiltä jää paljon tavaraa (turhaakin) perinnöksi.

Meille myydään lehdissä unelmia eikä yksittäisiä artikkeleita saa katsoa liian tiukkapipoisesti. Enpä yllättyisi, jos kuvia varten karsittaisiin rankalla kädellä kämpän tavaroista pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konmaritus trendinä näkyy myös kodeissa. Valkoisen kliinisistä kodeista on tullut tyhjiä ja valkoisia. No, aikansa kutakin. Ehkä seuraavalla vuosikymmenellä ihmiset taas hukkuvat tavaran keskelle. Se ainakin on varmaa, ettei pysyvästä ilmiöstä ole kysymys.

Ja samaan aikaan vanhoilta ihmisiltä jää paljon tavaraa (turhaakin) perinnöksi.

Meille myydään lehdissä unelmia eikä yksittäisiä artikkeleita saa katsoa liian tiukkapipoisesti. Enpä yllättyisi, jos kuvia varten karsittaisiin rankalla kädellä kämpän tavaroista pois.

Tietysti karsitaan sekä valaistaan ja muutellaan vähän kaikkea. Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa.

Siellähän asuvat vuosikausia rakennustyömaalla.

Samat rakennusmateriaalit, lastulevy kalustot, kipsilevy seinät,

halvimmat maalit seinissä...

Tässä vähän kalliimpia kämppiä, jotka voisi sisustaa todella persoonallisesti, mutta puuduttavaa harmaata on kovasti:

https://www.wsj.com/articles/helsinkis-housing-market-heats-up-15072138…

Toki nämäkin on voitu stailata myyntiä varten, mutta hotellimaisuus näyttää kolholta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konmaritus trendinä näkyy myös kodeissa. Valkoisen kliinisistä kodeista on tullut tyhjiä ja valkoisia. No, aikansa kutakin. Ehkä seuraavalla vuosikymmenellä ihmiset taas hukkuvat tavaran keskelle. Se ainakin on varmaa, ettei pysyvästä ilmiöstä ole kysymys.

Ja samaan aikaan vanhoilta ihmisiltä jää paljon tavaraa (turhaakin) perinnöksi.

Meille myydään lehdissä unelmia eikä yksittäisiä artikkeleita saa katsoa liian tiukkapipoisesti. Enpä yllättyisi, jos kuvia varten karsittaisiin rankalla kädellä kämpän tavaroista pois.

Tietysti karsitaan sekä valaistaan ja muutellaan vähän kaikkea. Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa.

Olen ollut tekemässä lehtijuttuja ja kyllä se on aina enemmän tai vähemmän lavastamista, jos aiheena on sisustaminen. Paikalle viedään tarvittaessa tavaraa, paljon karsitaan, valoa lisätään jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konmaritus trendinä näkyy myös kodeissa. Valkoisen kliinisistä kodeista on tullut tyhjiä ja valkoisia. No, aikansa kutakin. Ehkä seuraavalla vuosikymmenellä ihmiset taas hukkuvat tavaran keskelle. Se ainakin on varmaa, ettei pysyvästä ilmiöstä ole kysymys.

Ja samaan aikaan vanhoilta ihmisiltä jää paljon tavaraa (turhaakin) perinnöksi.

Meille myydään lehdissä unelmia eikä yksittäisiä artikkeleita saa katsoa liian tiukkapipoisesti. Enpä yllättyisi, jos kuvia varten karsittaisiin rankalla kädellä kämpän tavaroista pois.

Tietysti karsitaan sekä valaistaan ja muutellaan vähän kaikkea. Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa.

Olen ollut tekemässä lehtijuttuja ja kyllä se on aina enemmän tai vähemmän lavastamista, jos aiheena on sisustaminen. Paikalle viedään tarvittaessa tavaraa, paljon karsitaan, valoa lisätään jne.

Joo, kyllä näin arvelinkin. Tykkään muuten BoLkv:n tavasta stailata ja myydä kämppiä.

Hesarin artikkelissa korostettiin hyvin tuota unelmien myymistä. Asiakas näkee stailatuista kohteesta selkeästi, miten sohva, sänky ruokapöytä jne sopii tilaan.

Normisisustaja puolestaan on saattanut hyvinkin ostaa vääränkokoiset, tilaan sopimattomat kalusteet ja karkoittaa osan ostajista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konmaritus trendinä näkyy myös kodeissa. Valkoisen kliinisistä kodeista on tullut tyhjiä ja valkoisia. No, aikansa kutakin. Ehkä seuraavalla vuosikymmenellä ihmiset taas hukkuvat tavaran keskelle. Se ainakin on varmaa, ettei pysyvästä ilmiöstä ole kysymys.

Ja samaan aikaan vanhoilta ihmisiltä jää paljon tavaraa (turhaakin) perinnöksi.

Meille myydään lehdissä unelmia eikä yksittäisiä artikkeleita saa katsoa liian tiukkapipoisesti. Enpä yllättyisi, jos kuvia varten karsittaisiin rankalla kädellä kämpän tavaroista pois.

Tietysti karsitaan sekä valaistaan ja muutellaan vähän kaikkea. Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa.

Olen ollut tekemässä lehtijuttuja ja kyllä se on aina enemmän tai vähemmän lavastamista, jos aiheena on sisustaminen. Paikalle viedään tarvittaessa tavaraa, paljon karsitaan, valoa lisätään jne.

Joo, kyllä näin arvelinkin. Tykkään muuten BoLkv:n tavasta stailata ja myydä kämppiä.

Hesarin artikkelissa korostettiin hyvin tuota unelmien myymistä. Asiakas näkee stailatuista kohteesta selkeästi, miten sohva, sänky ruokapöytä jne sopii tilaan.

Normisisustaja puolestaan on saattanut hyvinkin ostaa vääränkokoiset, tilaan sopimattomat kalusteet ja karkoittaa osan ostajista.

Vilkaisin kuvia, jotka näkyivät ko. lafkan etusivulla. Onhan ne kauniita, mutta yleisilme oli tyyliä räntäsateinen päivä Helsingin maaliskuussa. Niin haljuja värejä, että silmätkin haalistuvat katsoessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konmaritus trendinä näkyy myös kodeissa. Valkoisen kliinisistä kodeista on tullut tyhjiä ja valkoisia. No, aikansa kutakin. Ehkä seuraavalla vuosikymmenellä ihmiset taas hukkuvat tavaran keskelle. Se ainakin on varmaa, ettei pysyvästä ilmiöstä ole kysymys.

Ja samaan aikaan vanhoilta ihmisiltä jää paljon tavaraa (turhaakin) perinnöksi.

Meille myydään lehdissä unelmia eikä yksittäisiä artikkeleita saa katsoa liian tiukkapipoisesti. Enpä yllättyisi, jos kuvia varten karsittaisiin rankalla kädellä kämpän tavaroista pois.

Tietysti karsitaan sekä valaistaan ja muutellaan vähän kaikkea. Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa.

Olen ollut tekemässä lehtijuttuja ja kyllä se on aina enemmän tai vähemmän lavastamista, jos aiheena on sisustaminen. Paikalle viedään tarvittaessa tavaraa, paljon karsitaan, valoa lisätään jne.

Joo, kyllä näin arvelinkin. Tykkään muuten BoLkv:n tavasta stailata ja myydä kämppiä.

Hesarin artikkelissa korostettiin hyvin tuota unelmien myymistä. Asiakas näkee stailatuista kohteesta selkeästi, miten sohva, sänky ruokapöytä jne sopii tilaan.

Normisisustaja puolestaan on saattanut hyvinkin ostaa vääränkokoiset, tilaan sopimattomat kalusteet ja karkoittaa osan ostajista.

Vilkaisin kuvia, jotka näkyivät ko. lafkan etusivulla. Onhan ne kauniita, mutta yleisilme oli tyyliä räntäsateinen päivä Helsingin maaliskuussa. Niin haljuja värejä, että silmätkin haalistuvat katsoessa.

On ihan peruskuvankäsittelyä. Ja kyllä, vaaleaa on. Pointtini on, että sillä myydään. Katsoin viikko sitten Oikotieltä kämppää, joka oli aivan upeasti stailattu. Oli Artekin lattiavalaisinta, tilaan nähden oikeankokoiset kalusteet ja hyvin hyödynnetty pohja. Enää ei ollut myynnissä.

Vierailija kirjoitti:

Mulle on ihan sama, mikä on trendikästä ja in. Sisustan niillä väreillä, esineillä ja huonekaluilla, jotka miellyttää omaa silmää. Omasta mielestäni kotini on kaunis, viihtyisä ja käytännöllinen. Muiden mielipiteillä ei ole väliä. Harkitsen ostoksiani enkä tee niitä vain siksi, että pakko saada jotain uutta. Jos ostaa vain kalliita merkkituotteita ja kopioi sisustuslehtien ideoita, koti jää usein persoonattomaksi eikä jatkuva sisustaminen ole kovin järkevää. Käytän aikana ja rahani mieluummin muuhun kuin pinnalliseen pätemiseen materialla.

Sama. Käytin vuonna 2005 reilun kymppitonnin kaksion sisustamiseen ja tykkään lopputuloksesta edelleen. En etsinyt inspiraatiota sisustuslehdistä tai blogeista vaan hankin sitä, mistä itse pidin.