Lue keskustelun säännöt.
Nyt on todistettu: Suomi on maailman onnellisin maa!
14.03.2018 |
Hyvä Suomi, hyvä me!
Kerrankin voitimme Norjan ja Ruotsin :D
Kommentit (27)
Kyllä täytyy maailman olla siinä tapauksessa täysin mätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SöpöläLandiassa kaikki siis hyvin. Kiitos ja näkemiin.
Ihanaa olla tässä onnenmaassa! Mitä nyt ihmiset vetää päihteitä enemmän kuin luonto sallii... Mitä nyt ihmiset sairastaa psyykkisesti enemmän... Mitä nyt päihde ja psyykkisten sairauksien hoitoa on karsittu alas... Mitä nyt siitä miten köyhdymme kokoajan...
Vierailija kirjoitti:
Joo, onhan tämä ihan selvä asia. Kukaan ei tarvitse myöskään mielialalääkkeitä Suomessa ja hyvin harvalla ihmisellä on päihdeongelmia. Pakkohan Suomen on oltava silloin onnellinen.
Ja missäs maassa herra näsäviisaan mukaan kukaan oikeasti käytää mielialalääkkeitä tai ole päihdeongelmainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, onhan tämä ihan selvä asia. Kukaan ei tarvitse myöskään mielialalääkkeitä Suomessa ja hyvin harvalla ihmisellä on päihdeongelmia. Pakkohan Suomen on oltava silloin onnellinen.
Ja missäs maassa herra näsäviisaan mukaan kukaan oikeasti käytää mielialalääkkeitä tai ole päihdeongelmainen?
kukaan ei oikeasti käytä*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niin cool sanoa että pitää päästä Suomesta pois...
Ihan minne vaan...
Ei-masentuneiden pitää sitten olla aivan superonnellisia, koska masennuksen osalta Suomi hehkuu tässä kartassa punaisena.
https://en.wikipedia.org/wiki/Epidemiology_of_depression#/media/File:Un…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On niin cool sanoa että pitää päästä Suomesta pois...
Ihan minne vaan...
Todella geneeristä ajattelua sinulta. Ihmisillä voi olla ja onkin erilaisia elämäntilanteita, urasuunnitelmia ja kiinnostuksen kohteita. Joillekkin voi ihan noiden syiden vuoksi olla parempi olla jossain muualla kuin Suomessa. Joillakin on jopa se elämänkumppanikin toisesta maasta.
Tutkimus suoritettiin satunnaisella otannalla Kaivopuistossa ja Westendissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei maa voi olla onnellinen. Suomessa on epäilemättä parhaat edellytykset onnellisuuteen, mutta lihavuus, alkoholiongelmat, mt-ongelmat, työttömyys, lisinyt huumeiden käyttö jne. kertoo ihan muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun pistää monta tutkimuta yhteen niin ne kertovat sen että Suomessa apuvälineitä onnellisuuteen on mutta ihmiset pitävät niitä niin itsestäänselvinä että itsesiassa eivät osaa arvostaa. Märinä ja pahaolo valtaa alaa. Muutama vuosi Suomesta muuton jälkeen tajusin että suuri syy suomalaisten pahaan oloon on juurikin tässä "onnellisuutta" tukevassa järjestelmässä.
Toisin sanoen suomalaisten pitäisi nyt miettiä että missä on vika kun elämä tuodaan kultalusikalla annosteltuna mutta siitä ei osata olla kiitollisia, väheksytään vain ja vaaditaan lisää. Sekin toistuu usein että "vain Suomessa" kun ollaan kyrsiintyneitä johonkin. Kyllä, vain Suomessa on mahdollisuus lepäillä kotona kuukausikaupalla ja vielä valittaa siitä kun ei saa tarpeeksi rahaa. Vain hyvin pieni prosentti itseasiassa yrittää päästä elämässään eteenpäin.
Haluaisin vielä nähdä ne todisteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen työkseni tekemisissä nuorten kanssa, ja täytyy kyllä sanoa, että siitä joukosta aidosti onnellisia on nykyään vaikea löytää. Ainahan nuoruuteen on kuulunut sellainen tietty teini-iän angsti, mutta pohjalta on kuitenkin löytynyt loputon usko omaan itseen ja mahdollisuuksiin joita elämä tuo tullessaan. Nuoret ovat aina osanneet haaveilla tulevaisuudestaan, mutta tuohon on tullut selkeä muutos viime vuosina. Monen nuoren tulevaisuudenkuva on synkkääkin synkempi. Ei uskota että kannattaa kouluttautua kun töitä ei kuitenkaan ole, ei kannata hankkia perhettä ristikseen elätettäväksi, ei kannata tehdä yhtään mitään kun mikään ei kuitenkaan kannata. Että ei kovin onnelliselta vaikuta.
Olen todella huolissani muusta maailmasta, jos Suomi on onnellisuuden kärjessä.
Vierailija kirjoitti:
Kun pistää monta tutkimuta yhteen niin ne kertovat sen että Suomessa apuvälineitä onnellisuuteen on mutta ihmiset pitävät niitä niin itsestäänselvinä että itsesiassa eivät osaa arvostaa. Märinä ja pahaolo valtaa alaa. Muutama vuosi Suomesta muuton jälkeen tajusin että suuri syy suomalaisten pahaan oloon on juurikin tässä "onnellisuutta" tukevassa järjestelmässä.
Toisin sanoen suomalaisten pitäisi nyt miettiä että missä on vika kun elämä tuodaan kultalusikalla annosteltuna mutta siitä ei osata olla kiitollisia, väheksytään vain ja vaaditaan lisää. Sekin toistuu usein että "vain Suomessa" kun ollaan kyrsiintyneitä johonkin. Kyllä, vain Suomessa on mahdollisuus lepäillä kotona kuukausikaupalla ja vielä valittaa siitä kun ei saa tarpeeksi rahaa. Vain hyvin pieni prosentti itseasiassa yrittää päästä elämässään eteenpäin.
Tuleeko mieleen, että kaikilla ei mene niin hyvin? Ja huolimatta kuinka koitat saada apua et saa sitä. En minä ole valinnut sitä kohtaloa missä elän yksin kun minut jätetään sydänleikkauksen jälkeen tai valinnut sitä kun menetän vanhempani hieman yli kolmekymppisenä. Tai valinnut elämää missä sairastun ja joudun eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pistää monta tutkimuta yhteen niin ne kertovat sen että Suomessa apuvälineitä onnellisuuteen on mutta ihmiset pitävät niitä niin itsestäänselvinä että itsesiassa eivät osaa arvostaa. Märinä ja pahaolo valtaa alaa. Muutama vuosi Suomesta muuton jälkeen tajusin että suuri syy suomalaisten pahaan oloon on juurikin tässä "onnellisuutta" tukevassa järjestelmässä.
Toisin sanoen suomalaisten pitäisi nyt miettiä että missä on vika kun elämä tuodaan kultalusikalla annosteltuna mutta siitä ei osata olla kiitollisia, väheksytään vain ja vaaditaan lisää. Sekin toistuu usein että "vain Suomessa" kun ollaan kyrsiintyneitä johonkin. Kyllä, vain Suomessa on mahdollisuus lepäillä kotona kuukausikaupalla ja vielä valittaa siitä kun ei saa tarpeeksi rahaa. Vain hyvin pieni prosentti itseasiassa yrittää päästä elämässään eteenpäin.
Tuleeko mieleen, että kaikilla ei mene niin hyvin? Ja huolimatta kuinka koitat saada apua et saa sitä. En minä ole valinnut sitä kohtaloa missä elän yksin kun minut jätetään sydänleikkauksen jälkeen tai valinnut sitä kun menetän vanhempani hieman yli kolmekymppisenä. Tai valinnut elämää missä sairastun ja joudun eläkkeelle.
Sinä olet juuri yksi niistä onnellisuuden poikkipuista. Kenenkään elämä ei voi olla kiinni siitä saako apua muualta. Oli sairas tai ei. Suomen ulkopuolella ihmiset jotka ovat todella sairaita tulevat toimeen itsekin ja ovat onnellisia jos pientä apua jostain saa. Uutisjutut ulkomailta apua saaneista ovat juuri niistä satunnaisista onnellisista joiden tielle on joku enkeli sattunut mutta suomalainen ajattelee vaan että no tottakai pitää apua saada ja vaatia, ei nyt itse tarvitse pärjätä. Että ei tuossa mitään, sossuun vaan.
Ja jos oikein asiaan mennään niin minä menetin vanhempani kaksikymppisenä, heiltä ei jäänyt mitään. Sairastuin masennukseen joka poiki myös fyysisiä ongelmia kuten sydänongelmia mutta ITSE sieltä nousin. Sain minimihoidon ja kieltäydyin lääkityksestä. aloin liikkumaan ja syömään terveellisemmin. Mutta Suomen laissahan lukee ettei masennuksesta voi selvitä ilman sossun tarjoamia maksusitoumuksia lääkkeisiin..hmmm...EI SIIS VOI OLLA!
Vierailija kirjoitti:
Ei-masentuneiden pitää sitten olla aivan superonnellisia, koska masennuksen osalta Suomi hehkuu tässä kartassa punaisena.
https://en.wikipedia.org/wiki/Epidemiology_of_depression#/media/File:Un…
Niin, raportti perustui "elinajanodotteeseen, sosiaaliseen tukeen ja korruptioon", ei siihen mitä ihmiset tuntevat ja ajattelevat.
Aika mielenkiintoista että juuri tänä vuonna Suomi on ensimmäinen, kun noita tukia vähennetään koko ajan, kaikkein köyhimpien oloja kurjistetaan ja suoraan sanottuna hallitus on yhtä korruptiota. Täällä korruptio vain naamioidaan joksikin muuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pistää monta tutkimuta yhteen niin ne kertovat sen että Suomessa apuvälineitä onnellisuuteen on mutta ihmiset pitävät niitä niin itsestäänselvinä että itsesiassa eivät osaa arvostaa. Märinä ja pahaolo valtaa alaa. Muutama vuosi Suomesta muuton jälkeen tajusin että suuri syy suomalaisten pahaan oloon on juurikin tässä "onnellisuutta" tukevassa järjestelmässä.
Toisin sanoen suomalaisten pitäisi nyt miettiä että missä on vika kun elämä tuodaan kultalusikalla annosteltuna mutta siitä ei osata olla kiitollisia, väheksytään vain ja vaaditaan lisää. Sekin toistuu usein että "vain Suomessa" kun ollaan kyrsiintyneitä johonkin. Kyllä, vain Suomessa on mahdollisuus lepäillä kotona kuukausikaupalla ja vielä valittaa siitä kun ei saa tarpeeksi rahaa. Vain hyvin pieni prosentti itseasiassa yrittää päästä elämässään eteenpäin.
Tuleeko mieleen, että kaikilla ei mene niin hyvin? Ja huolimatta kuinka koitat saada apua et saa sitä. En minä ole valinnut sitä kohtaloa missä elän yksin kun minut jätetään sydänleikkauksen jälkeen tai valinnut sitä kun menetän vanhempani hieman yli kolmekymppisenä. Tai valinnut elämää missä sairastun ja joudun eläkkeelle.
Sinä olet juuri yksi niistä onnellisuuden poikkipuista. Kenenkään elämä ei voi olla kiinni siitä saako apua muualta. Oli sairas tai ei. Suomen ulkopuolella ihmiset jotka ovat todella sairaita tulevat toimeen itsekin ja ovat onnellisia jos pientä apua jostain saa. Uutisjutut ulkomailta apua saaneista ovat juuri niistä satunnaisista onnellisista joiden tielle on joku enkeli sattunut mutta suomalainen ajattelee vaan että no tottakai pitää apua saada ja vaatia, ei nyt itse tarvitse pärjätä. Että ei tuossa mitään, sossuun vaan.
Ja jos oikein asiaan mennään niin minä menetin vanhempani kaksikymppisenä, heiltä ei jäänyt mitään. Sairastuin masennukseen joka poiki myös fyysisiä ongelmia kuten sydänongelmia mutta ITSE sieltä nousin. Sain minimihoidon ja kieltäydyin lääkityksestä. aloin liikkumaan ja syömään terveellisemmin. Mutta Suomen laissahan lukee ettei masennuksesta voi selvitä ilman sossun tarjoamia maksusitoumuksia lääkkeisiin..hmmm...EI SIIS VOI OLLA!
Olisiko todisteita tästä? Itselläsi on vääristynyt käsitys muista maista jos luulet, että muualla ollaan niin maan kiitollisia kaikesta eikä yhtään sillä lailla vaativia kuin Suomessa.
Tuokin on niin suomalainen asenne: MINÄ ITSE autoin itseäni ja otin vastaan korkeintaan minimiavun, kyllä sinunkin pitää osata ja jos et osaa tai pysty, ansaitsetkin kaiken paskan mitä saat.
Olisiko tämä yksi syy, miksi täällä on niin pahoinvoivia ihmisiä?
- eri
Joo, onhan tämä ihan selvä asia. Kukaan ei tarvitse myöskään mielialalääkkeitä Suomessa ja hyvin harvalla ihmisellä on päihdeongelmia. Pakkohan Suomen on oltava silloin onnellinen.